En usko jumalaan. Vanhempani ovat hinku uskovaisia ja tulen hulluksi. Olen 17 vuotias. Joka päivä pitäisi ruokapöydässä lukea ruokarukous, joka ilta ja aamuisin pitäisi kiittää uudesta päivästä! Vittuako sitä kiittää!! Mä en usko mihinkään jumalaan. Isäni (eikä kyllä äitikään anna kuunnella musaa, muutaku jotai herätys paskaa). Mitä en tosin kuuntele. Vanhempieni käytös on saanut mut ahdistuun. Monta kertaa valehtelen meneväni uskovaiselle nössö kaverilleni yöks ja menenkin kaupungille. Ja viina virtaa. Mulla on ruvennu oleen juttua yhen jätkän kanssa, ja se ihmettelee miksen halua et se tulee meille. En todellakaan voi sitä meille viedä!! Isähän antais vitsaa! Se jätkä jonka oon tavannu on ns."kovis". Se polttelee pilvee ja muuta. Ehkä sen takia oon kiinnostunu siitä et siinä on joku "vaaran viehätys"! Kerran meinasin jäädä kiinni kun olin polttanu kun se jätkä tarjos. Menin kotiin ja äiti huomas mun silmistä, kysyi miksi silmät on niin punaset, ainoo mitä keksin (ja tiesin miellyttävän äitiä) oli "itkin koska tajusin mitä jumalan rakkaus on"! Meillä ollaan niin uskovaisia etten jaksa enää. Olen ajatellu et alan käyttään jotain vahvoja aineita, eikö ne aiheuta välinpitämättömyyttä, ehkä sillon pystyisin helpommin tekeen oman pääni mukaan. Olen perheen ainoa lapsi, olin vaikea synnytys, ja siitäkin äiti hokee et oon "jumalan lahja!!" Minkä takia joka aiaan pitää liittää se jumalajumalajumala!!!!!!! Se alkaa koko saatanan sana sattuun korviin.
En edes tiedä miks kirjotin tänne, kai halusin vaan purkaa sydäntäni. Kun vanhemmille en voi puhua ja kavereilleni en edes kehtaa. Kaverit on ainoot jotka antaa mulle voimaa. Auttakaa mua ja kertokaa mitä voin tehdä? Miten voin päästä eroon vanhempieni piinasta? Ja se vielä että reilun vuoden päästä olen 18 ja huh, miten onnistuu kotoa muutto?? Ei mitenkään!! En jaksa enää.
En edes tiedä miks kirjotin tänne, kai halusin vaan purkaa sydäntäni. Kun vanhemmille en voi puhua ja kavereilleni en edes kehtaa. Kaverit on ainoot jotka antaa mulle voimaa. Auttakaa mua ja kertokaa mitä voin tehdä? Miten voin päästä eroon vanhempieni piinasta? Ja se vielä että reilun vuoden päästä olen 18 ja huh, miten onnistuu kotoa muutto?? Ei mitenkään!! En jaksa enää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tässä on sulle jotain mietittävää. Tajuat noi sinun vanhempiesi neuvot toivottavasti joskus. Ehkä tulevaisuudessa.
Sinä olet saanu aika hyvät vanhemmat, jotka välittää sinusta, jotka tahtoo sinulle hyvää sun elämääs.
Mikäs suhde sinulla on sellaseen jätkään? Mihin se perustuu? Voisitko aatella siitä sinulle aviomiestä? Ajattele ku et kehtaa viedä sitä edes kotiisi..elä viitti leikkiä. Tosta tulee vaan haavoja sydämees.
Ja ei sun kannata vielä harkita kotoota pois muuttoa, anteeksi vaan mutta kuulostat samalta kun serkku-tyttöni 11-vuotiaana.
Anteeksi mutta kuulostanko serkku tytöltäsi jos en usko jumalaan?
vaan tuon kirjoitustyylisi vuoksi. Vaikutatte hyvin samanlaisilta ihmisiltä.
Olet jo sen ikäinen että luulis olevan järkiä miten asioita tulee hoitaa. Keskustele niinkuin aikuiset yleensäkin, uhoaminen ei auta sinua eteenpäin.Asia kuin asia selviää keskustelemalla,kunnioita vanhemipies uskoa vaikka et ite sitä omalle kohdalle halua.Jos jaksat olla asiallinen ja sanoa asiat niinkun ne on niin vanhempas varmasti ymmärtää, jos ei heti niin ajan myötä.
jes mulla oli vähä sama mutta nyt onneks oon muuttanu kotoo ja opiskelen ja sanoin porukoille et me ei tulla näkeen enää ikinä ja turha ees yrittää rukoilla jumalalta että näkisitte lapsenlapsianne..koko mun lapsuus oli yhtä paskaa ku aina ne pellet jakso jankata ja rankasta kaikesta,vois kaikki uskovaiset ja muut ääliöt tappaa suoraa ittesä. pilaavat vaa lastensa elämän ja sitte sanovat että "seo parasta niille" vitut..saa hävetä silmät päästä vanhempien käytöstä eikä voi viiä kavereita kotia. onneks kaikki toi jumalapaska on takana ja nyt voi keskittyä omaan elämään eikä tarvi kuunnella noitte jälkeenjääneitten paskojen horinoita