Pääsiäinen lähestyy

ja tapaa, kuten varmaan teilläkin siinä suurperheessänne.

Askarrellaan koristeita (myös vanhoja koristeita kaivetaan jemmoista). Laitetaan koristeita ikkunoihin ym. Olkkarin pöydälle laitetaan ohran oraita, kukko, munia, koristeltuja pajunkissaoksia jne. Kukko munii (näin se vain on;) pääsiäisyönä sitten suklaamunia ja karkkeja koristeltuun pöytään. Aamulla lapset kirmaavat katsomaan ja maistelemaan.

Pitkäperjantai on tapana olla rauhassa kotosalla. Toki ihan normaalisti leikitään, ulkoillaan ja ollaan yhdessä. Sunnuntaina sitten tosiaan napostellaan niitä suklaamunia, syödään vähän parempi ruoka ja jälkkäriksi ehkä mämmiä (ei aina). Jos vain pysyn hereillä, vilkuilen yleensä silloin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä telkkarista alun siitä ortodoksien kirkon kiertämisestä.

Pääsiäinen on juhlapyhistä minulle rakkain ja olen jo koristellut kotini pääsiäiskuntoon reilu viikko sitten ja keltaisia kynttilöitä on polteltu harva se ilta.

Myös, nyt jo aikuiset, lapsemme ovat aina tykänneet pääsiäisestä ja kodin tunnelmasta ja ulkonäöstä tuolloin. MOnet on tutut koristeet nytkin roikkumassa ikkunoilla ja kököttämässä pöydillä.

Perinteenä meillä on aina "kukko muninut" lasten sängyn alle lauantain vastaisena yönä. Nyt kun enää nuorimmainen on kotona (13 v) kukko munii vain hänelle mutta isommille lapsille on pääsiäikorit odottamassa.

Perinteenä on myös runsas pääsiäibrunssi ensimmäisenä pääsiäispäivänä. Ennen vanhaan kutsuttiin sukulaisiakin mutta nykyään syömme vain perheen kesken.

Suklaamunia, mämmiä ja rahkapiirakkaa syödään joka päivä pääsiäisen aikaan.

Pääsiäiseen valmistautuminen on alkanut meillä perinteisesti jo laskiaisena, jolloin olemme laskeneet mäkeä ja syöneet blinejä ja pullia. Muutaman kerran olen paastonnutkin, mutta en oikeaoppisesti vaan jättämällä pois esimerkiksi karkin tai saunasiiderin yms. Tuhkakeskiviikkona käytiin joskus messussa.

Virpominen oli kivaa lapsena, mutta lapsuudenkodissani oli sellainen perinne, että "palkasta" nautitaan vasta pääsiäispyhinä. Samoin suklaamunia saimme vasta varsinaisena pyhänä. Tuo on ilmeisesti muuttunut viime vuosina. Ehkä ensi vuonna voisin tehdä trulleja meidänkin tytöistä.

Lammas kuuluu asiaan sekä hyvä viini, joka nautitaan normaalia suuremmalla kokoonpanolla. Tänä vuonna syömme yhdessä nuorimman enoni perheen kanssa.

Olen äärettömän huono kodin koristelussa, kun en millään jaksaisi nähdä vaivaa muutaman päivän takia. Mutta nyt laitoin lasten iloksi hieman tipuja ja muita juttuja.

juurikaan millään pääsisäisrituaaleilla,kotia on kyllä koristeltu palmusunnuntaista alkaen,mutta ei juuri muuta.

Yleensä käydään sukulaisten luonna, siis isovanhemmilla.

Pääsiäisruoho on jo vihreetä, maljakoissa koivunoksia, joissa hiirenkorvat. Pääsiäisenä (=meillä kaikki pe-ma on pääsiäistä), lapset etsivät aamuisin huoneisiinsa piilotettuja munia. Perinteisiä ruokia ei oikeastaan oo muita kuin mämmi.

Tänä vuonna menee sairastaessa. Vanhin lapsista ollut kuumeessa jo 4 päivää, toiset kaksi saivat kuumeen tänään. Toivottavsti ei tartu meihin aikuisiin. Tuntuu olevan sitkeä tauti.

meillä pääsiäinen alkaa jo tuosta virpomisesa eli silloin on talokin koristeltu aiheen mukaan. Ja iha sopiva aikahan se tällaiselle pakanalle tietenkin onkin..

Itse pääsiäisenä ruuat on pääsiäismäisiä eli kanaa, lammasta, pashaa jne ja tietenkin munia monessa muodossa ja isoimmat sitten maanantaina.

Koko pyhät on siis oikeastaan mässäilyjuhlaa ja yhdessäoloa yms kivaa. Itse olen taaskin töissä osan pyhistä joten mökille ei päästä kuten mukavin olisi.

Rairuohot on kylvetty ja melkein jo syötettykin elikoille:) Palmusunnuntaiksi valmistetaan aina virpojille yllätyspussukat.

Pitkäperjantaina on tapana, että silloin jopa minä jätän siivoamiset ja pyykin pesut pois, ja ollaan ihan rauhassa. Tosin tänä vuonna on isomman puoleiset juhlat pääsiäisenä, joten on varmaan pakko rikkoa tuota ja leipoa silloin ja muutenkin valmistella juhlia.

Lnkalauntaina ollaan aina käyty pääsiäiskokolla. Ja sunnuntaina sitten on keittiössä "pääsiäispöytä" koristeineen ja suklaamunineen. Pääsiäisenä myös syödään juhlavammin, lihaa tai kanaa. Pitkäperjantaihin taas kuuluu meillä kala.

Usein myös sukulais- tai kummilapsia on meillä pääsiäisenä yökyläilemässä.

Noita Nokinenän pääsiäistempaukset kuuluvat pääsiäiseen myös, ja mielelläni olen myös itse keksinyt pääsiäissatuja lapsille.

Kiitoksia kaikille pääsiäisideoita antaneille.
Alkuperäinen syy kyselyyni oli mielen pohjalla kaiherrellut ajatus etten ollut keksinyt meille omaan kotiin sitä aivan erityistä ideaa joka olisi nimenomaan pääsiäisen 2009 juttu, jotain mikä muistoissa erottaisi tämän pääsiäisen muista.
Meidän tämän vuoden pääsiäisohjelma meni jotakuinkin näin.

Pääsiäistä edeltävällä viikolla mies oli työmatkalla Oulussa ja nuorimmat lapset 2 ja 3 vuotiaat) hänen mukanaan mummolassa. Itse menin ajoin yhden aikuistuneen tyttäreni kanssa keskisuomeen tapaamaan ystävääni ja tämän perhettä (ja niin minun kuin tämän ko. aikuistuneen tyttärenikin kummilapsia).
Me palasimme kotiin pitkän perjantain aamuna ja mukanamme oli sitten ystäväni lapsista kolme; 14, 12 ja 2 vuotiaat. Samalla lailla pitkäperjantaina palasi mies pikkulasten kera. Anoppi ja appi heittivät heidät joten perjantaille söimme sitten eräänlaisen ennakoivan pääsiäisaterian; savulammasta, pariisin pottuja, salaattia ja jälkkäriksi kahvin kera anopin leipomia lusikkaleipiä.

Pitkäperjantai on tavallisesti meillä hiljaisuuden päivä, jolloin ei kovin erityisiä hommailla. Jotain pientä kumminkin; pienet koristelivat varpuja (Teemme pieniä varpukippuja joissa kussakin on yksi tulppaani ja narsissi , yksi kotona hyödytetty koivunoksa jossa on siis jo hennot pienet lehdet ja tietenkin sitten se pajunoksa kissankelloineen, höyhenineen ja maalattuine koristemunineen) ja minä autoin yhtä tyttäristä viimeistelemään lankalauantain trulliasut. Meiltä lähtee tänä vuonna liikenteeseen 3 noitaa (14, 12 ja 12 vuotiaat) 2 mustaa kissaa (3-vuotiaita kummatkin) , 2 pupua (2-vuotiaita) ja 1-vuotias pikkutipu, jonka asun ompelemiseen meni mooooooonta tuubia liimaa ja useampi paketti höyheniä.

Täällä pohjanmaalla trullit eivät kierrä palmusunnuntaina niin kuin idässä ja eteläsuomessa vaan lauantaina. Perinteen alkuperäinen ajatus on ollut, että sinä päivänä jolloin Kristus oli ”alhaalla tuonelassa” maailma on noitien vallassa ja silloin ovelle tulevia trulleja on syytä palkita ihan vain jo omaksi suojakseenkin. 

Ennen varsinaista trullausta kuuluu kuitenkin ohjelmaan muilla tavoin taistella sitä ”vallitsevaa pahaa” vastaan ja nousin osan lasten kanssa aikaisin aamulla leipomaan sämpylöitä, kanelipullia ja päällystämään eilen etukäteen valmistettuja toscaleivoksia. Nämä lämpimäiset lapset sitten juoksuttavat naapuristoon ja vanhainkodille yms. Idean tarkoitus on omalta osaltaan vihjailla että hyvällä on asianajajansa kristikunnan muistojuhlien pimeimpänäkin aikana.

Päivällä sitten kiertävät trullit, vievät kimppuja ja kortteja ja saavat palkkansa.
Illalla puolestaan menemme kylän yhteiselle pääsiäiskokolle. Lapsenlapset tulevat omien muksuin ohella, koska lankalauantaina ja pääsiäispäivän välinen ilta ja yö on perinteisesti nuorison juhlinta-aikaa ja aikuiset lapseni menevät siis kukin tahoilleen omiin bileisiinsä.

Osa nuoremmista lapsista käy yöllä kanssani keskiyön messussa. Ihan pienille se ei sovi kun siihen aikaan jo pitkän päivän päätteeksi nukutaan.

Sunnuntaina on vuorossa aamulla ensin suklaamunien metsästus (Naappursiton eläkeläisväki on tehnyt aivan oman taiteenlajinsa niiden sirottelusta pitkin pihamaita) , koko perheen yhteinen pääsiäispäivällinen (karitsaa ajattelin teeman mukaisesti ja jos jaksan/viitsin niin voisi tehdä marsipaanikakun keltaisesta…) ja illalla leffareissu.
Maanantaina pari lapsistani laulaa pääsiäisen lastenkuorossa ja käymme sitä kuuntelemassa. Iltapäivällä palautan ystävän lapset vanhemmilleen ja alamme hiljalleen itsekin palautua arjen viettoon.

Näin siis meillä tänä vuonna.
Onnellista pääsiäistä kaikille muillekin.