Pyörän jousitus/pehmennys?

Massaa on.

Karvan alle satakiloisena pitkänä kaverina, joka ajaa luokkaa 1000 /- km vuodessa haluaisin uudelta fillarilta jonkinlaista tärinän ja kropan hakkauksen vaimennusta/poistoa. Mitkä ovat seuraavien vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet työmatka- ja silloin tällöin tapahtuvaan pitempien lenkkien (~100 km) ajoon niin asvaltilla kuin sora- ja hiekkateillä (erittäin satunnaisesti myös hieman pehmeämmällä metsätiepohjalla)?

- normaalia suurempi eturenkaan leveys ja/tai paksuus
- etujousitus, aina jousto päällä
- etujousitus, myös kiinteäksi lukittava
- normaalia suurempi takarenkaan leveys ja/tai paksuus
- jousitettu satulatolppa

12

4136

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mikke

      kaikilla mainitsemillasi ominaisuuksilla pyörän kulkua on mahdollista saada pehmeämmäsi. lukittavan keulan etu on, että sen saa halutessaan pois päältä.
      TM selittää asiaa näin:" Hybridien jouston hyöty on pelkästään ajomukavuuden lisäämisessä ja sitä kautta pyöräilyn jatkuvuudessa,"
      ja "Teho täytyy siis nähdä suhteessa kuljettajan fysiologiaan. joustokeula syä luhyellä tähtäimellä mekaanista ethoa, mutta jos sen avulla keho pysyy virkeämpänä, tehotappio tulee pitkällä tähtäimellä mininkertaisesti takaisin,"
      ja vielä "Ryhmän ainoa satulatoplan jousitus viimeisteli muutenkin pehmeästi rulaavan pyörän ajotuntuman, josta on vaikea keksiä pahaa sanottavaa." (Helkama S 6000).
      Haittapuolena voi olla, että kulku ja polkeminen on hiukkasen enemmän voimia vaativaa kuin kapeampirenkaisella, mutta jos ei ole mihinkään kovaa kiirettä ja lähtee ajoissa töihin ja tavoittelee pehmeää mukavaa kyytiä, niin siitä vaan.
      Nähdäkseni viime vuosina renkaat ovat kaventuneet monisa citypyörissäkin 37 - 42 millimetriin, kun vanhoissa mummiksisa ne oli sentään 47 milliä. Kannattanee kokeilla ja pohdiskella, mikä sitten on se sopiva renkaan leveys. maastopyörissähän se toki on yli kaksikin tuumaa, mutta tommoinen 42-millinen pyörii vielä ainakin ihan kivasti. Riippuuhan se pintakuvisotakin.
      Siitä en osaa sanoa, että kannattaako vani etu- tai takarengas laittaa normaalia leveämmäksi. Eikös se ole mukavaa, jos käsillä ja takapuolella on kummallakin pehmeähköt oltavat ?

      • Alkup. pyörämekaanikko

        "Hybridien jouston hyöty on pelkästään ajomukavuuden lisäämisessä ja sitä kautta pyöräilyn jatkuvuudessa,"
        ja "Teho täytyy siis nähdä suhteessa kuljettajan fysiologiaan. joustokeula syä luhyellä tähtäimellä mekaanista ethoa, mutta jos sen avulla keho pysyy virkeämpänä, tehotappio tulee pitkällä tähtäimellä mininkertaisesti takaisin, ja vielä "Ryhmän ainoa satulatoplan jousitus viimeisteli muutenkin pehmeästi rulaavan pyörän ajotuntuman, josta on vaikea keksiä pahaa sanottavaa." (Helkama S 6000). "

        Kylläpä on TM muodostunut sinullekin raamatuksi. Meille muille se ei välttämättä sitä ole.
        -Niin on pehmeätä tekstiä, että luulen ettet usko tuohon itsekään.
        Voisin suositella hommaamaan pari kirjaa, että edes perusteet tulevat selväksi. TM:stä on asiaa turha etsiä. Suosittelen näitä myös ketjun aloittajalle:

        Michael Gressmann
        -Fahrradphysik und biomechanik

        -Ja,

        Fritz Winkler
        Siegfried Rauch
        -FAHRRADTECHNIK
        Konstruktion,
        Fertigung,
        Instandsetzung.

        -Suomeksihan näitä ei kaiketikaan ole olemassa, että jostain akateemisesta on ihan turha näitä lähteä haeskelemaan. Taitaapi löytyä parhaiten; www.veloplus.ch
        Jos et osaa kieltä, voi sieltä akateemisesta hommata helposti ISON sanakirjan. Pieni ei riitä.


      • Mikke
        Alkup. pyörämekaanikko kirjoitti:

        "Hybridien jouston hyöty on pelkästään ajomukavuuden lisäämisessä ja sitä kautta pyöräilyn jatkuvuudessa,"
        ja "Teho täytyy siis nähdä suhteessa kuljettajan fysiologiaan. joustokeula syä luhyellä tähtäimellä mekaanista ethoa, mutta jos sen avulla keho pysyy virkeämpänä, tehotappio tulee pitkällä tähtäimellä mininkertaisesti takaisin, ja vielä "Ryhmän ainoa satulatoplan jousitus viimeisteli muutenkin pehmeästi rulaavan pyörän ajotuntuman, josta on vaikea keksiä pahaa sanottavaa." (Helkama S 6000). "

        Kylläpä on TM muodostunut sinullekin raamatuksi. Meille muille se ei välttämättä sitä ole.
        -Niin on pehmeätä tekstiä, että luulen ettet usko tuohon itsekään.
        Voisin suositella hommaamaan pari kirjaa, että edes perusteet tulevat selväksi. TM:stä on asiaa turha etsiä. Suosittelen näitä myös ketjun aloittajalle:

        Michael Gressmann
        -Fahrradphysik und biomechanik

        -Ja,

        Fritz Winkler
        Siegfried Rauch
        -FAHRRADTECHNIK
        Konstruktion,
        Fertigung,
        Instandsetzung.

        -Suomeksihan näitä ei kaiketikaan ole olemassa, että jostain akateemisesta on ihan turha näitä lähteä haeskelemaan. Taitaapi löytyä parhaiten; www.veloplus.ch
        Jos et osaa kieltä, voi sieltä akateemisesta hommata helposti ISON sanakirjan. Pieni ei riitä.

        Ei se TM minulle ole mitenkään muodostunut raamatuksi tai edes Augsburgin tunnustuksesksi. Lainasin vain tekniikkalehden tuoreita arvioita keskustelun ylläpitämiseksi ja toisenlaisten näkemystenkin esille nostamiseksi, usein toistettujen totuuksien rinnalle, Täten toki ymmärrän olevani keskustelussa omapäinen, sivistymätön,kerettiläinen pohdiskelija.
        Olen enmmän kiinostunut pyörälyn edistämisestä, terveyden edistämisestä ja jonkun verran ihmisistäkin ja heidän vuorovaikutus-menetelmistään, asenteistaan ja keskustelukulttuuristaan kuin tekniikasta. Tarkoitan, että annan arvoa ihmisten arkikokemuksille.
        Nytkin minua askarruttaa tällä pyöräilypalstalla kysymys siitä, kannattaako makuasioista kiistellä vai ei. Olen kallistumassa siihen , että ei oikein. En ole myymässä enkä ehkä ostamassakaan pyörää tällä hetkellä.
        Tosin sitten tulee varmaan kysymys siitä, mitkä asiat pyöräilyssä ovat makuasioita ja mitkä mitattavia ja miten eri ominaisuuksia painotetaan. Näinhän fillaritesteissä usein tehdään. Niin taisi tehdä myöskin TM.


      • Alkup. pyörämekaanikko
        Mikke kirjoitti:

        Ei se TM minulle ole mitenkään muodostunut raamatuksi tai edes Augsburgin tunnustuksesksi. Lainasin vain tekniikkalehden tuoreita arvioita keskustelun ylläpitämiseksi ja toisenlaisten näkemystenkin esille nostamiseksi, usein toistettujen totuuksien rinnalle, Täten toki ymmärrän olevani keskustelussa omapäinen, sivistymätön,kerettiläinen pohdiskelija.
        Olen enmmän kiinostunut pyörälyn edistämisestä, terveyden edistämisestä ja jonkun verran ihmisistäkin ja heidän vuorovaikutus-menetelmistään, asenteistaan ja keskustelukulttuuristaan kuin tekniikasta. Tarkoitan, että annan arvoa ihmisten arkikokemuksille.
        Nytkin minua askarruttaa tällä pyöräilypalstalla kysymys siitä, kannattaako makuasioista kiistellä vai ei. Olen kallistumassa siihen , että ei oikein. En ole myymässä enkä ehkä ostamassakaan pyörää tällä hetkellä.
        Tosin sitten tulee varmaan kysymys siitä, mitkä asiat pyöräilyssä ovat makuasioita ja mitkä mitattavia ja miten eri ominaisuuksia painotetaan. Näinhän fillaritesteissä usein tehdään. Niin taisi tehdä myöskin TM.

        Asioita voi, ja pitää kyseenalaistaa, muuten ei kehitystä tapahdu, mutta ennen kuin kaikkea aletaan kyseenalaistamaan ja asioista väittelemään, pitää pohjalla olla hieman jo tietoakin asioista, joiden avulla sitten väitellään. Keskustelu on siten huomattavasti korkeatasoisempaa.

        Kyse ei ole millään muotoa makuasioista, vaan puhtaasti fysiikasta, geometriasta, dynamiikasta yms.. Kaikki on siis periaatteessa mitattavissa ja laskettavissa, jos se osataan.
        Kaikessa yksinkertaisuudessaan: polkupyörä on hienomekaaninen laite, ja ihminen sen biomekaaninen voimanlähde. Mitä paremmalla hyötysuhteella nämä kaksi asiaa saadaan yhdessä kokonaisuudessa toimimaan, sen parempi.


      • Mikke
        Alkup. pyörämekaanikko kirjoitti:

        Asioita voi, ja pitää kyseenalaistaa, muuten ei kehitystä tapahdu, mutta ennen kuin kaikkea aletaan kyseenalaistamaan ja asioista väittelemään, pitää pohjalla olla hieman jo tietoakin asioista, joiden avulla sitten väitellään. Keskustelu on siten huomattavasti korkeatasoisempaa.

        Kyse ei ole millään muotoa makuasioista, vaan puhtaasti fysiikasta, geometriasta, dynamiikasta yms.. Kaikki on siis periaatteessa mitattavissa ja laskettavissa, jos se osataan.
        Kaikessa yksinkertaisuudessaan: polkupyörä on hienomekaaninen laite, ja ihminen sen biomekaaninen voimanlähde. Mitä paremmalla hyötysuhteella nämä kaksi asiaa saadaan yhdessä kokonaisuudessa toimimaan, sen parempi.

        Jos puhutaan ajattelevasta, tuntevasta, kärsivästä tai nauttivasta ihmisestä pyöräilemässä, niin mikähän sen keskustelun tekee korkeatasoisemmaksi kuin jos ajatellaan,e ttä ihminen on biomekaanisena voimanlähteensä pyöränsä jatke ?
        Millähän kriteereillä fillaripalstan keskustelun tasoa mitataan ?


      • Alkup. pyörämekaanikko
        Mikke kirjoitti:

        Jos puhutaan ajattelevasta, tuntevasta, kärsivästä tai nauttivasta ihmisestä pyöräilemässä, niin mikähän sen keskustelun tekee korkeatasoisemmaksi kuin jos ajatellaan,e ttä ihminen on biomekaanisena voimanlähteensä pyöränsä jatke ?
        Millähän kriteereillä fillaripalstan keskustelun tasoa mitataan ?

        hyvin, mitä tälläkin taas tarkoitin. Tai sitten et.
        -Mitä paremmalla hyötysuhteella fillari kulkee käyttäjänsä kanssa, on usein ajaminenkin sitä mukavampaa. -Nyt ei siis puhuttu maksimaalisista suoritustehoista.

        "Millähän kriteereillä fillaripalstan keskustelun tasoa mitataan?"

        Paskapuhe pois, niin hyvä tulee.


      • Huomautus33
        Alkup. pyörämekaanikko kirjoitti:

        "Hybridien jouston hyöty on pelkästään ajomukavuuden lisäämisessä ja sitä kautta pyöräilyn jatkuvuudessa,"
        ja "Teho täytyy siis nähdä suhteessa kuljettajan fysiologiaan. joustokeula syä luhyellä tähtäimellä mekaanista ethoa, mutta jos sen avulla keho pysyy virkeämpänä, tehotappio tulee pitkällä tähtäimellä mininkertaisesti takaisin, ja vielä "Ryhmän ainoa satulatoplan jousitus viimeisteli muutenkin pehmeästi rulaavan pyörän ajotuntuman, josta on vaikea keksiä pahaa sanottavaa." (Helkama S 6000). "

        Kylläpä on TM muodostunut sinullekin raamatuksi. Meille muille se ei välttämättä sitä ole.
        -Niin on pehmeätä tekstiä, että luulen ettet usko tuohon itsekään.
        Voisin suositella hommaamaan pari kirjaa, että edes perusteet tulevat selväksi. TM:stä on asiaa turha etsiä. Suosittelen näitä myös ketjun aloittajalle:

        Michael Gressmann
        -Fahrradphysik und biomechanik

        -Ja,

        Fritz Winkler
        Siegfried Rauch
        -FAHRRADTECHNIK
        Konstruktion,
        Fertigung,
        Instandsetzung.

        -Suomeksihan näitä ei kaiketikaan ole olemassa, että jostain akateemisesta on ihan turha näitä lähteä haeskelemaan. Taitaapi löytyä parhaiten; www.veloplus.ch
        Jos et osaa kieltä, voi sieltä akateemisesta hommata helposti ISON sanakirjan. Pieni ei riitä.

        Kun sulla tuppaa tuota kommentoitavaa piisaavan, niin voisitko ystävällisesti hieman valaista asiaa tarkemmin eikä vaan viisastella, että lue se ja se kirja. Pistä tietoa tulemaan tai pidä pääsi kiinni.


    • alkup. Maantiepyöräilijä

      Ainakin edulliset joustokeulat lyövät läpi paljon enemmän pintakovuutta kuin kelvollinen hiilikuitu- tai teräshaarukka. Alumiininen pyörä taas on kovempi, kuin vastaavan hintaluokan hiilikuitu toteutus. Eli oikea vastaus on, että ostat polkupyörän, jossa on hyvälaatuinen hiilikuitu- tai teräshaarukka sekä -runko.

      Haarukan tärinänvaimennus taas on kriittisempi omasta mielestäni, kuin rungon. Eli alumiinirunkoinenkin pyörä menetelee, kunhan haarukka on hiilari.

      Edullisista pyöristä joku tuon tyyppinen on oikea vaihtoehto:

      http://suomenurheilupyora.fi/product.php?loc_id=823

      Koita löytää Campan osilla, ovat minusta edullisissa fillareissa paremmin toimivia kuin Simpat.

      • Mukavuus

        Nimim. alkup.maantiepyöräilijä yleistää nyt taas vähän liikaa snomalla" Alumiininen pyörä taas on kovempi, kuin vastaavan hintaluokan hiilikuitu toteutus". No näinhän se asia ei ole. Se on kiinni alumiinin ja hiilikuiduun laadusta,ohennuksista putkien sisällä ,putkien liitostekniikasta ja putkien muodosta,materiaalivahvuudesta noin äkkiseltään mainitakseni. Kyllä hiilikuiturunko voi olla helposti painavampi ja kovempi kuin laadukas alumiinirunko. Halvimmat alurungot kyllä ovat painavia ja erittäin joustamattomia. Toki laadukas hiilikuiturunko on mukava ajaa, aivankuin laadukas alumiini- tai teräsrunkokin.
        Karkeita yleistyksiä tulisi kuitenkin yrittää välttää.


      • alkup. Maantiepyöräilijä
        Mukavuus kirjoitti:

        Nimim. alkup.maantiepyöräilijä yleistää nyt taas vähän liikaa snomalla" Alumiininen pyörä taas on kovempi, kuin vastaavan hintaluokan hiilikuitu toteutus". No näinhän se asia ei ole. Se on kiinni alumiinin ja hiilikuiduun laadusta,ohennuksista putkien sisällä ,putkien liitostekniikasta ja putkien muodosta,materiaalivahvuudesta noin äkkiseltään mainitakseni. Kyllä hiilikuiturunko voi olla helposti painavampi ja kovempi kuin laadukas alumiinirunko. Halvimmat alurungot kyllä ovat painavia ja erittäin joustamattomia. Toki laadukas hiilikuiturunko on mukava ajaa, aivankuin laadukas alumiini- tai teräsrunkokin.
        Karkeita yleistyksiä tulisi kuitenkin yrittää välttää.

        Huomaa sanat: saman hintaluokan. Kaikista yleisistä materiaaleista saa aikaiseksi sekä hyviä että huonoja polkupyöriä: teräs, hiilikuitu, alumiini ja titaani.

        Sen verran uskallan kuitenkin yleistää, että keskihintaluokassa (alle 1000 - yli 3000€) kuitukeulat ovat oleellisesti mukavampia ajaa. Olet kuitenkin oikeassa, että kaikista materiaaleista saa aikaan sekä hyviä että huonoja pyöriä.

        Joitakin yleistyksiä kannattaa kuitenkin tehdä, jotta asiaan täysin perehtmätön ostajaa ei tulisi pissittyä silmään. Joku markettikauppias myy vielä hyppykeppikeulan, jos ei mitään asiasta tiedä!


    • Lance

      Takapuolen mukavuutta voi parantaa myös jousitetulla satulalla, esim. Brooks Flyer joka on muutenkin erinomainen satula. Nahkaisena se täytyy kylläkin ensin sisäänajaa ja varastoitaessa suojata sateelta.

      • brooksin

        Millä vanhan Brooksin satulan saa elvytettyä ajokuntoiseksi. Kastunut ja kovettunut epämuotoiseksi kivikovaksi epämukavaksi muotopuoliseksi möykyksi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Toiselle puolikkaalleni

      Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j
      Ikävä
      49
      2328
    2. Pysy kaukana musta

      Ja kaikista mun läheisistä. Oon tosissani.
      Ikävä
      26
      2203
    3. Katu täyttyy askelista...

      Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.
      Ikävä
      27
      1545
    4. Näin susta unta

      Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!
      Ikävä
      16
      1514
    5. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä. 💡
      Ikävä
      124
      1427
    6. Mitä hämminkiä Halkokarilla?

      Poliiseja ja ambulansseja pyörii, laukauksia kuultu.
      Kokkola
      19
      1093
    7. Tiedätkö nainen sen tunteen

      Kun toinen tulee jossain vastaan. Naama leviää hymyyn kuin hangonkeksi. Mulla on susta semmonen,tunne.
      Ikävä
      71
      974
    8. Kauniit ihmiset ei ole sinkkuja, se on karu fakta

      Ihmisessä on lähes poikkeuksetta aina jotain vikaa jos hän pysyy sinkkuna pitkään. Sori kun sanon tän näin suoraan, mut
      Ikävä
      117
      954
    9. Mikset päästä irti ja hae apua

      Mt ongelmiisi. En vaan voi ikinä enää luottaa sinuun, pelkään sinua ja toivon löytäväni jonkun muun. Rahaa sulla on saad
      Ikävä
      89
      944
    10. Kristinusko - epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset jumalalta

      Ei ole mitään sellaista, mitä pitää "pelastua". Lukuun ottamatta tietysti ”jumalan” (sen ei jumalan, joka väittää oleva
      Hindulaisuus
      333
      883
    Aihe