Epäilen kärsiväni jonkin sortin masennusta, mihin minun kannattaa ottaa yhteyttä?
Terveyskeskukseen omalääkärille, vai mahdollisesti tk:n mielenterveystoimistoon (kun sellainenkin kuulemma on)?
Omalääkärille meno ei sinänsä kiinnosta, koska en pidä hänestä ollenkaan. Hän ei ole koskaan ottanut vaivojani vakavasti ja on töykeä ihminen muutenkin. Mutta pakko kai se, jos ei muutakaan vaihtoehtoa ole. Yksityisellekkään en välttämättä viitsisi laittaa rahojani.
Mitä ensimmäisellä käynnillä tehdään, ja mihin lääkäri yleensä potilaan sitten ohjaa? Ja joutuuko jatkohoitoon (esim. terapiaan) pääsyä odottaa kauankin?
Kertokaa omia kokemuksianne.
Terveyskeskukseen omalääkärille, vai mahdollisesti tk:n mielenterveystoimistoon (kun sellainenkin kuulemma on)?
Omalääkärille meno ei sinänsä kiinnosta, koska en pidä hänestä ollenkaan. Hän ei ole koskaan ottanut vaivojani vakavasti ja on töykeä ihminen muutenkin. Mutta pakko kai se, jos ei muutakaan vaihtoehtoa ole. Yksityisellekkään en välttämättä viitsisi laittaa rahojani.
Mitä ensimmäisellä käynnillä tehdään, ja mihin lääkäri yleensä potilaan sitten ohjaa? Ja joutuuko jatkohoitoon (esim. terapiaan) pääsyä odottaa kauankin?
Kertokaa omia kokemuksianne.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ja ihan ensiksi,niin mihinkään hoitoon ei pakosta joudu. Terapiaan meneminen riippuu aivan sinun omasta halustasi.Jos et katso sitä tarpeelliseksi ja haluat hankkia niillä rahoilla jotakin tarpeellisempaa,niin tee se.Jos taas sinusta terapiaan meneminen olisi hyvä juttu,niin sitten menet.Psykiatriset hoidot ovat vapaaehtoisia ja jokainen itse päättää,mille lääkärille menee ja kenelle taas ei.
Jos masennuksesi on lieväasteista,niin sinun kannattaisi miettiä syytä ko.olotilaasi.Mistä masennuksesi johtuu ja miten voisit itse muuttaa tilannettasi niin,että masennuksesi helpottuisi hiljalleen.Hokkuspokkus-temppuja eivät tee lääkärit eivätkä terapeutit.Ihminen itse on oman terveytensä ja hyvinvointinsa herra,...sanotaanko näin.
Lääkärit on valjastettu kirjoittamaan reseptejä ja niin he myöskin tekevät,jos heille jotakin valittaa.Eli siis masennukseen kirjoitetaan yleensä mielialalääkettä.Ole varovainen ,sillä masennuslääkkeitä nauttiessasi sinun elimistösi tila muuttuu ja saatat joutua syömään turhaan masennuslääkkeitä,jolloin myöskin sinulta menee turhaan rahaa niiden hankkimiseen.Lääkäri määrää yleensä uusinta lääkettä,joka myös on kallein lääke,.(lääkärit saavat rahaa itse sitä enemmän mitä kalliimpaa lääkettä he kirjoittavat).
Ssri-lääkkeet,joita määrätään nykyään turhaan kaikenlaisiin hyvinkin lieviin,itsestään ohimeneviin masennuksiin voivat aiheuttaa vakaviakin mielenhäiriöitä.(mm.ampumistapaukset maassamme,joista on paljonkin kirjoiteltu).
Kannattaa tosiaan harkita,milloin astuu lääkärin huoneeseen masennuksen takia,mikäli masennus on lievä.Hyvin vakava masennus vaatii sitten jo lääkärille menoa.Vakavan masennuksen erottaa kyllä itsekin lievästä.Lievän ohimenevän masennuksen saa helposti tai surumielisyyden ihan jonkin kurjan asian takia;työttömyys,yksitoikkoinen elämäntilanne,suru,erotilanteet,ym.Ne menevät ajan kuluessa ohitse ja suruun ja muuhun vastaavaan tilanteeseen kuuluu masentava olo ihan normaalina reaktiona.
Lääkäreille ei makseta lääkemääräyksistä yhtään mitään, joten lääkärin itsensä kannalta on aivan sama, määrääkö hän kalliita vai halpoja lääkkeitä. Uudempia lääkkeitä suositaan siksi, että ne ovat yleensä aiempia tehokkaampia ja/tai niissä on vähemmän sivuvaikutuksia. Jos ei ole valmis maksamaan lääkityksestään paljon, asiasta kannattaa kertoa lääkärille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Harva tyrkyttää uutta ja kallista lääkettä väkisin, ellei näe siihen todella painavia syitä.
En osaa diagnosoida, mikä minua vaivaa, mutta en kyllä voi aivan normaalisti. Jos leikkisin lääkäriä, epäilisin ehkä olevani lievästi masentunut. Olen tehnyt netissä joitain testejä (Beck tms ainakin) ja niiden perusteella ainakin jotain oli vialla (tosin ne ovat vain suuntaa antavia testejä...)
Kärsin seuraavista oireista:
- Aamuöinen heräily 1-2krt/yö, jonka jälkeen en saa unta 1-2h, jos ollenkaan
- Olen menettänyt kiinnostukseni tulevaisuuteen, työt ja koulutus eivät kiinnosta ja töihin meneminen vaatii suurempia ponnisteluita kuin aikaisemmin
- Pidän itseäni huonompana kuin muut, tunnen olevani ihmisille vaivaksi ja pelkään jatkuvasti mitä muut ihmiset minusta ajattelevat
- Seksihaluja ei enää oikeastaan ole ollenkaan, hyvin harvoin
- Koen, että minua rangaistaan jostain ja siksi masentaa
- Unohtelen tärkeitä asioita
- Itkuherkkyys ja ärtyisyys
Mutta ei kaikki kuitenkaan ihan huonosti ole. Huolehdin itsestäni. Pyrin syömään terveellisesti ja liikun 3-4 krt/vko. Välillä on hyviä päiviä, enemmän kuitenkin niitä huonoja. Ja ne huonot päivät ovat yleensä TODELLA huonoja, jolloin kuolema käy mielessä. Vaikken todellisuudessa usko, että pystyisin itseäni vahingoittamaan. Ahdistuksen hetkenä haluaisin kuolla ja mietin, miltä se tuntuisi ja jäätäisiinkö kaipaamaan.
Olen hyvin epäileväinen masennuslääkkeiden suhteen, mutta niin myös terapian, että puhuisin vieraalle ihmiselle. Kuitenkin jollekkin olisi hyvä puhua, koska minun on vaikea puhua ystävilleni tällaisista ongelmista.
Yritän tsempata itseäni ja ajatella positiviisesti, mutta se harvoin onnistuu. Ehkä tässä jotain ammattiapua pitäisi hakea. Tai saada edes jonkinlainen arvio. Tuo, etten pysty enää nukkumaan kunnolla, rasittaa minua kaikista eniten. Se vaikuttaa kaikkiin päivittäisiin toimiini.
Hei!
Ei se terapia ole sen kummallisempa kuin että yleensä meitä ihmisiä auttaa, kun saa jollekulle purkaa pahaa oloaan tai mitä vaan. Ja sinäkin toivot, että voisit puhua jollekin. Joskus ystäville puhuminenkin auttaa mutta psykiatian ammattilaiset ovat koulutettuja kuuntelemaan ihmisten asioita. Suosittelen!
Hae ihmeessä apua!