oottekos viisaat ajatelleet mitä tapahtuu kun kiinteistöstä menee nollajohdin poikki.joko talonjohdosta tai sähkölaitoksen linjasta.
mitenkä muuttuu jännitteet ja mistä kuljeskelevat virrat .Entä vikavirtasuojat ,
mitenkä muuttuu jännitteet ja mistä kuljeskelevat virrat .Entä vikavirtasuojat ,
Vastaukset 12
Vanhimmat
vikavirtasuojat ei tiedä mitään, koska niiden läpi kulkevat summavirrat täsmää, vaikkei nollajohtimesta oikeaa potentiaalia löydykkään.
mutta se jännitteiden muodostuminen riippuu ihan sun torpassa olevista sähkölaitteista.. sillä vaiheella missä on eniten kuormaa, säilyy laitteet suht todennäkösesti hengissä, muiden puolella heilahtaa jännitteet pahasti yläkanttiin ja herkimmistä alottaen pakenee käyttösavut.. muoviset hehkulamppuvalasimet kestää muutamia tunteja, kunnes rungot antaa ylimääräsen lämmön ansiosta periks ja muutteleevat ensin muotoaan, ennen kuin suhahtaavat tuleen..
muut silminnäkijät ihmeessä jatkamaan listaa, tossa on vasta mun omille selvittelykeikoille osuneita..
havaintoja on keikoillesi sattunut. Mielestäni hehkulamput eivät kyllä kestä tuota ylijännitteen aikaansaamaa lämpökuormaa niin kauan että valaisimet syttyisivät palamaan .Muilta osin kyllä samansuuntaisia havaintoja.
Hyvä maadoituselektroodi kyllä hillitsee sen kelluvan nollan liikkeitä ja pitkittää vian havaitsemista.
..osu jo koulussa.. oli pojjaat tehny käyttöönottotarkastusta ja unohtanu nollan ja suojamaan yhdyskiskon irti..
sitä selvitellessä tuli opettajan kanssa kinaa siitä kuinka kauan perus hehkulamppu kestää ylijännitteitä.. se oli sitä mieltä että 400 voltilla puhutaan sekunneista.. mä en ymmärrä miks se suuttu ku testatessa menin 20 minuutin kohalla kysymään että miks meitin lamppu palaa vielä ;).. siinä perusmatematiikalla ja ton testin mittaustuloksilla 60W hehkulampusta tuli noin 180 wattinen.
itteasiassa tolla kertaa mitään ei syttynyt palamaan, mutta sulaa muovia oli tiputellut muutaman pisaran lattialle.. en ainakaan omalla tontillani lähtis kokeilemaan että kuinka lähellä se syttyminen oli..
ja toi käyttösavujen karkailu kokeiltiin yllättävän nopeasti.. 4-napaisessa pääkytkimessä oli insinöörin märkä uni päätetty toteuttaa ja kahvasta kääntäessä nolla irtos ennen vaiheita.. siinä kun jäykkää kytkintä tempoessa loppuu voima puoleen matkaan, niin saadaankin jo parin sekunnin pienenpieni häiriötilanne päälle.. kytkin joku kokoluokkaa 125A (en muista, ku on jo aikaa) ja perässä just käyttöönotettu toimistokompleksi.. siinä lähti tietokonetta, näyttöä, tulostinta, valaisimia.. ois kyl tosiaan mielenkiintosta tietää mitä se insinööri on ajatellu sitä pääkytkintä piirtäessään. tuskin voi olettaa että joka kääntökerralla kahvanvarressa olija tietää että kaikki voima ja nopeus pitäis saada samaan suoritukseen..
Kokemusta löytyy, vanhassa maatallossa mistä maadoitus oli vedetty vesiputkiin keskukselta mikä oli 30 luvulla yleistä, putki remontissa väliin uusittu muoviputkea joten maadoitus ei pelannutkaan enää kun tulevan pen-johtimen kautta, myrskyssä puu katkaisi linjan kannatusvaijerin mikä toimii myös pen-johtona, joten 1-vaiheessa oli jotain lämmitys / valaistus kuormaa ja 2- vaiheessa pistorasioita (pienempää kuormaa) joten kakkos vaiheessa jännite nousi lähemmäs 400 volttiin rikkoen kaiken elektroniikan ja 1- vaiheessa taas vastaavasti jännite laski 20 volttiin, tasausjohtimet laitettiin ilomielin ajantasalle tämän jälkeen XD
Joskus vuosia sitten minutkin soitettiin talon temppuilevia sähkölaitteita katsomaan.Välillä jokin lamppu kirkastui välillä himmeni.Pahimmalta näytti keittiön lavuaari joka oli punahehkuinen kuumuudesta. Nollajohdin oli irronnut ja nollaussähkö kulki putkistoa pitkin
sopivasta kohdasta, siis niin ettei maadoitus vaikuta, niin vaihekuormista riippuen jännite voi olla mitä tahansa 0V - 400V väliltä.
No auttaako se kuparilenkki siellä kaapeliojassa mitään `?
siitä mistä se nolla on poikki ja minkälaisessa maassa se kieppi on. Lienee kuitenkin niin, että ne talokohtaiset kiepit on ajateltu siten, että, kun niitä kieppejä asennetaan useita rinnakkain, muodostavat ne yhdessä tarpeeksi pienen maavastuksen. Eli ne ovat lähinnä turvaamassa tilannetta, jos nolla katkeaisi lähellä muuntajaa. Tästä syystä niille talokohtaisille maadoituksille ei ole asetettu minkäänlaista maavastuksen ohjearvoa.
Myrsky kaatoi puun "äiskän" asunnon AMKA:n päälle haaran vieressä ja PEN-johdin irtosi liittimestään.
Hän sytytti valot aamulla - valo syttyi (maadoituksen varassa).
Laittoi kahvinkeittimen päälle - ei toiminut.
Siis: Pieni virta meni maan kautta, mutta suurempi ei enää.
Ainakin pistorasianollatuista kohteista tulee hengenvaarallisia.
Kaikki laitteet on vaarallisia, kun nolla ja suojamaa on keskuksella yhdessä, mutta yhteys maahan katoaa.
Siksi taloissa onkin nykyisin oma käyttömaadoitus, ettei olla sähkölaitoksen nolla varassa.
Jos nolla häipyy, niin käytännösshän se tarkoittaa sitä että jännite makaaa suojamaadoitettujen laitteiden kuorissa ja odottaa että joku koskee siihen ja näin löytyy jälleen reitti maahan.
Jännitteen jakokin menee kolmivaiheverkossa vähän uuteen udkoon, kun tähtipiste onkin kelluva, jonkin laitteen yli voi löytyä lähemmäs 400v ja sehän voi tietää vähän särkymistä.