Näin ennen pääsiäistä, kun kiirastorstaisin vietetään ehtoollista kirkoissa, on aihe ajankohtainen.
Jeesus lausuu
Matt.26:27,28 ns. ehtoolisen asetussanat:
Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi:"Juokaa tästä te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksi antamiseksi."
Vl-opetuksessa on perinteisesti opetettu, että ehtoollisessa ei voi uskoa syntejään anteeksi. Miksi? Toisaalta sanotaan, että on lupa uskoa yleisestä saarnastakin seurojen aikana evankeliumi.
No, sitten sanotaan, että evankeliumin julistaminen on Hengen virka. Jos siis olet ehtoollisella ja etenkin siellä saarnaa vl-pappi, niin voiko muutoin uskoa koko saarnan ja sen toimituksen ajan, mutta juuri tuossa kohtaa uskominen pitää lopettaa?
Itselläni on kyllä päässyt lipsahtamaan siten, että olen salaa uskonut myös ehtollisen asettamisen sanoista syntien olevan minunkin kohdallani sovitetut.
Tähän joku nyt sanoo, että ehtoolinen ei ole syntien pesupaikka, mutta entäs jos USKO sattuu syntymään juuri näiden sanojen vaikutuksesta, niin onko väärin uskottu?
No, sitten sanotaan, että ehtoollinen on vain muistoateria, mutta miten niin VAIN muistoateria.
Menikö monimutkaiseksi?
Jeesus lausuu
Matt.26:27,28 ns. ehtoolisen asetussanat:
Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi:"Juokaa tästä te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksi antamiseksi."
Vl-opetuksessa on perinteisesti opetettu, että ehtoollisessa ei voi uskoa syntejään anteeksi. Miksi? Toisaalta sanotaan, että on lupa uskoa yleisestä saarnastakin seurojen aikana evankeliumi.
No, sitten sanotaan, että evankeliumin julistaminen on Hengen virka. Jos siis olet ehtoollisella ja etenkin siellä saarnaa vl-pappi, niin voiko muutoin uskoa koko saarnan ja sen toimituksen ajan, mutta juuri tuossa kohtaa uskominen pitää lopettaa?
Itselläni on kyllä päässyt lipsahtamaan siten, että olen salaa uskonut myös ehtollisen asettamisen sanoista syntien olevan minunkin kohdallani sovitetut.
Tähän joku nyt sanoo, että ehtoolinen ei ole syntien pesupaikka, mutta entäs jos USKO sattuu syntymään juuri näiden sanojen vaikutuksesta, niin onko väärin uskottu?
No, sitten sanotaan, että ehtoollinen on vain muistoateria, mutta miten niin VAIN muistoateria.
Menikö monimutkaiseksi?
Vastaukset 67
Vanhimmat
Luther, Valitut teokset III, sivu 483:
>>>Me todella saamme sen, mitä uskomme saavamme, huolimatta siitä, mitä toimitusta suorittava pappi tekee tai jättää tekemättä, ja olipa hän millainen teeskentelijä tai leikinlaskija tahansa, sillä järkkymätön on Kristuksen sana: >>Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo>> (Mark. 9, 23) ja myöskin tämä: >>Niin kuin uskot, niin sinulle tapahtukoot>> (Matt. 8, 13). Meidän viisastelijamme eivät kuitenkaan puhu mitään tästä uskosta käsitellessään sakramenttikysymyksiä, vaan jaarittelevat kaikin voimin vain sakramenttien vaikutusta.--->>>
Raamatussa todella Jeesus sanoo asetusanoissaan, leivästä ja viinistä: "Tämä ON minun ruumiini" Ja "tämä ON minun vereni".
Paavin kirkko opettaa, että "tämä muuttuu minun ruumiikseni" ja "tämä muuttuu minun verekseni"
Ns. vapaat suunnat opettavat, että "tämä merkitsee minun ruumistani" ja "tämä merkitsee minun vertani"
On ihan Luterilainen opetus tuo, että se ei "muutu" eikä "merkitse", "vaan on minun ruumiini" ,
Saamme siis sananmukaiseti leivässä ja viinissä Kristuksen ruumiin ja veren, samalla kun syömme leivän ja juomme viinin.
1.kor.10:16. Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?
Luther kommentoi asetus sanoja seuraavasti:
Tuossahan ovat nuo ystävälliset, suloiset sanat: "Tämä on minun ruumiini, teidän edestänne annettu; tämä on minun vereni, teidän edestänne vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi." Näitä sanoja, olen sen sanonut, ei ole lausuttu pölkyille eikä kiville, vaan Minulle ja Sinulle; muussa tapauksessahan hän yhtä hyvin olisi saattanut olla puhumatta ja olla asettamatta mitään sakramenttia. WA 30 I, 230.
luterilaisen käsityksen mukaan, että "tämä ON minun vereni.. jne " aivan kuten se Sanassa sanotaan. En tiedä sitten, onko sillä juurikaan käytännön merkitystä vai mikähän merkitys sillä käytännössä olisi mielestäsi?
Ns. vapille suunnille, pelkkä muistoateria "merkitsee", eli leivässä ja viinissä ei ole Kristuksen tosi ruumis ja veri.
Katolliset "muuttuumisoppi", hurskaat, voivat jopa maistaa Kristuksen ruunista.
Luterilainen, eli Raamatullinen oppi on, katekismus:
Kuinka monenlainen syöminen ja juominen tapahtuu pyhässä ehtoollisessa?
Pyhässä ehtoollisessa tapahtuu kolmenlainen syöminen ja juominen: luonnollinen, hengellinen ja sakramentillinen.
Luonnollinen syöminen ja juominen tarkoittaa tavallista syömistä. Ehtoollisessa leipä ja viini syödään luonnollisella tavalla kuten ruoka.
Hengellinen syöminen ja juominen tarkoittaa uskoa Kristukseen. Uskossa näet me nautimme Kristuksen lunastustyön hedelmää, syntien anteeksiantamusta. Lue Joh. 6:47-58. Tätä hengellistä syömistä on aina harjoitettava. Huomio: Joh. 6:47-58 ei puhu ehtoollisen nauttimisesta, vaan vain tästä hengellisestä syömisestä.
Sakramentillinen syöminen ja juominen tapahtuu ainoastaan pyhän ehtoollisen sakramentissa, sillä vain siinä saamme suullamme ottaa vastaan ja yliluonnollisella tavalla syödä ja juoda Kristuksen tosi ruumiin ja veren. Tämä tapahtuu samalla, kun syömme leivän ja juomme viinin.
Näin ennen pääsiäistä, kun kiirastorstaisin vietetään ehtoollista kirkoissa, on aihe ajankohtainen. ** Miten niin, vasta nyt, miellä se on lähes viikoittain.
Jeesus lausuu
Matt.26:27,28 ns. ehtoolisen asetussanat:
Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi:" Juokaa tästä te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksi antamiseksi." ** Juuri näin siellä seisoo.
Vl-opetuksessa on perinteisesti opetettu, että ehtoollisessa ei voi uskoa syntejään anteeksi. Miksi? Toisaalta sanotaan, että on lupa uskoa yleisestä saarnastakin seurojen aikana evankeliumi. ** Lupa uskoa on eri asia, kun saada Jeesukselta synnit anteeksi. Tämä on sitä VL soopaa, että saataisiin pidettyä ihmiset samassa linjassa, siinä menee johtajat jo saatana selän taakse usein, ettei vain tulisi sellaista käsitystä, että armoa on SRK;n ulkopuolella.
No, sitten sanotaan, että evankeliumin julistaminen on Hengen virka.*’ Ei ole, kun kristityn lähetyskäskyn saaneen uudestisyntyneen virka.
Jos siis olet ehtoollisella ja etenkin siellä saarnaa vl-pappi, niin voiko muutoin uskoa koko saarnan ja sen toimituksen ajan, mutta juuri tuossa kohtaa uskominen pitää lopettaa? ** Parempi kun ei kuuntele heitä ollenkaan, niin pystyt Kristuksessa.
Itselläni on kyllä päässyt lipsahtamaan siten, että olen salaa uskonut myös ehtollisen asettamisen sanoista syntien olevan minunkin kohdallani sovitetut. ** Onkin muuten ainoa kerta, kun olet saanut pesun synnistäsi vitivalkoiseksi, sen on Jeesus sanonut sanassaan.
Tähän joku nyt sanoo, että ehtoolinen ei ole syntien pesupaikka, mutta entäs jos USKO sattuu syntymään juuri näiden sanojen vaikutuksesta, niin onko väärin uskottu? ** Ehtoollinen on syntien pesupaikka, kuten ristikin, mutta tärkeämpänä Jeesus pitää liittoa, Hänen kanssaan, joka uusitaan joka kerta.
No, sitten sanotaan, että ehtoollinen on vain muistoateria, mutta miten niin VAIN muistoateria. ** Heille, vailla Jeesuksen sisäistä tulemusta se on vain sitä, JA TURMIOKSI.
Menikö monimutkaiseksi? ** Heille kyyllä, mutta meille ei.
joka viikkohan sitä ehtoollista vietetään ja aina se on yhtä arvossaan.
Sitten mainitsit:No, sitten sanotaan, että evankeliumin julistaminen on Hengen virka.*’ Ei ole, kun kristityn lähetyskäskyn saaneen uudestisyntyneen virka. **
Mitä eroa on uudesti syntyneellä ja Hengen viran saaneella. Ymmärrän niin, että molemmat ovat saaneet Pyhän Hengen.
Sitten mainitsit:No, sitten sanotaan, että evankeliumin julistaminen on Hengen virka.*’ Ei ole, kun kristityn lähetyskäskyn saaneen uudestisyntyneen virka. **
Mitä eroa on uudesti syntyneellä ja Hengen viran saaneella. Ymmärrän niin, että molemmat ovat saaneet Pyhän Hengen.
Pelastumisen ja kadotuksen ero.
Joka ei uudestisynny ylhäältä, Joh. 3:3 >>Jeesus vastasi hänelle: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa." > Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. PYSYKÄÄ TÄSSÄ KAUPUNGISSA, KUNNES SATTE VOIMAN KORKEUDESTA."
Piti odottaa Helluntaita. Toinen mahdollisuus, mutta ei edellytys on kaste, uposkaste, jossa kastetaan uskoon tullut Jeesukseen.
Nämä kaikki uupuu VL;lta ja sitä kautta kaikki. He väittävät olevansa JV;ssä, mutta kieltävät uudestisyntymisen Hengessä, joten koko homma romuttuu jo tämän vuoksi.
Heillä ei ole Jeesuksen antamaa saarnalupaa Pyhässä Hengessä.
Siis uskovaiset opettaa, ettei pelkkä toimitus anna syntejä anteeksi, vaan ne sanat jotka Pyhän Hengen virasta lausutaan...
Katekismus näin:
12. Mikä on synninpäästö?
Vastaus: Se on lupaus ja vakuutus syntein anteeksi saamisesta, annettu sananpalvelijoilta Kristuksen puo-lesta.
13. Kuka on antanut sananpalvelijalle sen voiman?
Vastaus: Kristus Jeesus, Jumalan Poika.
Ap.t.13:28. Olkoon teille tiettävä miehet, rakkaat veljet, että minä myös anteeksi annan; sillä jolle minä jotkin anteeksi annoin, sen minä anteeksi annoin teidän tähtenne Kristuksen puo-lesta.
14. Mistä sen tiedät?
Vastaus: Kristuksen omista sanoista, kun Hän sanoi apostoleillensa, Joh. 20:22,23: Ottakaat Pyhä Henki: joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan; ja joilla te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt. Matt. 18:18: Totisesti sanon minä teille: Kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaassa, ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa. Ja Pietarille, Matt. 16:19: Minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, sen pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa.
15. Mitä taivaan valtakunnan avaimilla ymmärretään?
Vastaus: Se voima, jonka Kristus on antanut seurakunnalle ja erikoisesti saarnaviralle, syntiä anteeksi antaa ja pidättää.
Joh. 20:23. Katso 14 kysymys.
16. Kuinka monta näitä avaimia on?
Vastaus: Kaksi: yksi kutsutaan päästöavaimeksi, toinen side- eli pidätysavaimeksi.
17. Mikä on päästöavain?
Vastaus: Se on se voima, joka Kristuksen palvelijoille annettu on maan päällä päästää katuvaista syntistä synneistänsä ja avata hänelle taivaan valtakunta.
2 Kor. 5:20. Me ( sanoo Paavali) olemme Kristuksen puolesta käskyläiset; sillä Jumala neu-voo meidän kauttamme. Niin me rukoilemme siis Kristuksen puolesta, että te Jumalan kanssa sovitte.
18. Mikä on side- eli pidätysavain?
Vastaus: Se on annettu voima, jolla saarnamies sitoo katumattoman hänen syntiinsä ja sulkee häneltä tai-vaan ja jota pannaksi kutsutaan.
1 Kor. 5:3-5. Minä tosin (Paavali), joka niin kuin ruumiin puolesta poissa ollen niin kuin tykönä oleva, sen tuominnut, että hän, joka sen niin tehnyt on, meidän Herramme Jeesuksen Kristuk-sen nimeen, teidän kokoon tulemisessanne, ynnä minun henkeni kanssa, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen voimalla annetaan saatanan haltuun lihan kadotukseksi, että henki au-tuaaksi tulisi Herran Jeesuksen päivänä.
Matt. 17:15-18. Jos sinun veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken yksinänsä. Jos hän sinua kuulee, niin sinä olet veljesi voittanut; mutta jos ei hän sinua kuule, niin ota vielä yksi eli kaksi kanssasi, että kaikki asia kahden tai kolmen todistajan suus-sa olisi. Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle: ellei hän seurakuntaa totte-le, niin pidä häntä pakanana ja publikaanina. Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaassa; ja kaikki mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.
pitkästi tekstiä enkä oikein ymmärtänyt, että miten tuo kaikki liittyy ehtoolliseen, mutta koetin ajatella.
Ajattelitko sinä nyt nimenomaan sellaista tilannetta, jossa toimituksen suorittaa vl-pappi, jolla vl-opetuksen mukaan on avaimet hallussaan? Voiko siinä ehtoollisen saajassa synyä elävä usko sellaisella, joka ei aiemmin ole uskosta mitään kuullut.
Tämä nyt on tällainen harvinaisempi tapaus, mutta jos sellainen sattuisi ehtoolliselle osumaan.
sakramentit nautitaan uskolla, eli niinkuin tunnustuskirjamme monin kohdin opettaa:
Luther kuitenkin toteaa Schmalkaldenin opinkohdissa selvästi, että silloinkaan ei tulla uskoon itse kasteen voimasta, vaan sitä edeltävän suullisen sanan voimasta:
"Näissä suullista, ulkonaista sanaa koskevissa opinkohdissa on lujasti pidettävä kiinni siitä, että Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä. - - Myös ne, jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä."
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/s/kolmas.html
Näin voidaan todeta, että vaikka Jumala kasteessa ja ehtoollisessa vakuuttaakin uskovaa syntien anteeksiantamisesta, hän ei kuitenkaan anna niissä syntejä sillä merkityksessä anteeksi, että epäuskoinen ihminen voisi kasteessa tai ehtoollisessa saada uskon. Siinä merkityksessä on ymmärrettävä myös nämä Lutherin sanat:
"Älä anna tässä asiassa johtaa itseäsi harhaan tuolla farisealaisella lörpötyksellä, jolla muutamat pettävät itseään, että ihminen nimittäin muka voisi antaa anteeksi syntejä, vaikkei hän kuitenkaan voi antaa armoa enempää kuin Pyhää Henkeäkään. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tavalla anna syntejä anteeksi, kuin suullisella sanalla, kuten hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantoa sanasta, niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai, niin kuin he sanovat, sisällistä anteeksiantoa."
(Lutherin valitut teokset III: Avaimista, s. 442, WSOY, 1959.)
vahvistaa uskoa syntien anteeksiantamukseen.
Kun uskon Jeesukseen, minulla on synnit anteeksi ja "olen Yljän puvussa". Uskon kautta minulla on kaikki, mitä autuuteen tarvitaan. Enää en siis tarvitse muuta kuin tukea ja vahvistusta uskolleni. Rippi, yleinen saanra ja myös ehtoollinen on tarkoitettu nimenomaan tällaiseksi vahvistukseksi.
“Niin on myös kirkossa asetettu Herran ehtoollinen, jotta muistellessamme Kristuksen lupauksia, joista tämä merkki meitä muistuttaa, itse vahvistuisimme uskossa, tunnustaisimme toisille uskoamme ja julistaisimme Kristuksen hyviä tekoja, niin kuin Paavali sanoo: ’Niin usein kuin te sen teette, te julistatte Herran kuolemaa’ jne. (1. Kor. 11:26).
Vastustajamme kuitenkin väittävät, että messu tehtynä tekona vanhurskauttaa ja poistaa syyllisyyden ja rangaistuksenalaisuuden niiltä, joiden hyväksi se toimitetaan.“ (Augsburgin tunnustuksen puolustus: IV uskonkohta. Vanhurskautus. – Vastaus vastapuolen perusteluihin)
Mielestäni siis uskovaisen kohdalla ripin, yleisen saarnan ja ehtoollisen "vaikutus" on sama.
Kun kristillisyydessä opetetaan, että ehtoollinen "vahvistaa uskoa eikä ole syntien pesopaikka", niin sillä käsittääkseni halutaan korostaa juuri sitä, ettei ehtoollinen "vanhurskauta tehtynä tekona" (ex opere operato).
sydämellä.
Miten kävi Juudaksen joka otti petollisella sydämellä ehtollisen?
Häneen meni silloin sielunvihollinen.
ja oikeastaan pitkälti ajattelen samoin.
Minua kiusaa edelleen se rajapinta, että voiko ehtoollisen aikana SYNTYÄ USKO, mikäli asiasta mitään tietämätön sattuisi tulemaan ehtoollisjumalanpalvelukseen.
voi syntyä uskoa, mutta ehtollisella kylläkin,
jos ei sitä ennen ole uskovainen.
Nimittäin, jos ehtoollista on jakamassa pappi jolla on Pyhä Henki.
Ja jos joku henkilö joka ei ole vielä uskosta osallinen,kysyy häneltä sanat että saako hänki uskoa.
Tästä seuraa siunasu papin taholta, ja näin tämä henkilö on tästä samasta uskosta osallinen tämän toimituksen jälkeen.
Jos tämä usko kasvaa oikeaa hedelmää,niin hän alka meitä ja Herraa seuraamaan.
jotka pappi lausuu; ¤¤¤ Jeesuksen nimessä ja veressä on kaikki synnit anteeksi.¤¤¤
Nämä sanat yllä tulis ottaa uskolla vastaan, muuten niistä ei ole mitään hyötyä.
Tämän jälkeen voi ottaa ehtollisen uskon vahvistukseksi.
kyllä itsekin miettinyt samaa.
Ymmärtääkseni luterilainen traditio kuitenkin opettaa, että ehtoollinen on jo valmiiksi uskoville tarkoitettu ateria. Vähässä Katekismuksessa Luhter sanoo, että "ehtoollinen vaatii aivan uskovaista sydäntä".
Sakramentti tulisi siis OTTAA VASTAAN USKOLLA; se ei ole epäuskoisia "evankelioiva" tilanne. tilanne. Vanhaluterilainen käytäntö oli, että ehtoollispöytään päästäkseen piti käydä yksityisripillä. Sekin osoittaa, että ehtoollinen miellettiin nimenomaan uskoa vahvistavaksi eikä niinkään uskoa herättäväksi tilanteeksi.
juuri noilla sanoilla "Jeesuksen nimessä ja veressä" ennenkuin uskoa voi syntyä.
Muistan 2000-luvun alkupuolelta seurakuntaillan (Raamattuilta), jonka aiheena oli "Evankeliumi".
Alustaja unohti varmaan loppupuheenvuorossaan nämä nimenomaiset sanat ja sai kuulla sitten jälkeenpäin nuhteita, että kun ei evankeliumia saarnattu koko iltana.
Moni kyllä koki kuulleensa evankeliumin sanoja lähes koko illan ajan, itsekin uskossa virkistyneenä lähdin pois.
totta. Jos toisaalta asianomainen ( siis ensimmäistä kertaa sattumoisin ehtoollisumalanpalveukseen tulija) kokisi siinä tilanteessa, että "taivaat aukenivat" ja lähtisi kiittäen ulos, niin en ainakaan voisi mennä toteamaan, että "et sinä mikään uskovainen ole".
en kyllä itsekään kieltäisi uskomasta:)
Ajattelen kuitenkin, että sakramentin kelvollinen vastaanottaminenkin on "Hengen hedelmä".
Me itse olemme mahdottomia ja kelvottomia, mutta Henki meissä rakastaa, rukoilee, ymmärtää kirjoitettua Sanaa ja vastaanottaa myös ehtoollisen oikealla sydämen asenteella.
Ja Pyhä Henki saadaan nimenomaan saarnatun sanan kautta, koska siinä vastaanottaja on täysin passiivisessa roolissa, joten kaikki on Jumala työtä eikä kenelläkään ole mitään kerskaamista.
Meni ehkä hieman vaikeatajuiseksi, mutta koeta kestää;)
"Emme me, et sinä enkä minä, voisi koskaan saada Kristuksesta mitään tietoa emmekä voisi uskoa häneen ja saada häntä Herraksemme, ellei Pyhä Henki sitä aarretta tarjoaisi evankeliumin saarnan välityksellä ja lahjoittaisi sitä helmaamme." (Luther: Iso Katekismus, kolmas uskonkohta)
vain kiva, että joku jaksaa ruotia asioita vähän syvemmälle, kun kokee olevansa vähän tämmöinen pohjamudissa rämpijä itsekin:)
Mutta nimenomaan sana vaikuttaa eikä itse toimitus, näin uskotaan.
sanojen muodosta kiinni, mutta nuo seuroissa käytetyt sanat ovat kyllä selkeät, nekin.
erityisen tärkeiksi, että tulee sanoa aina juuri samoilla sanoilla. Tulee jotenkin pakkoneuroottinen olo.
tekee niin tärkeät. eikö sisältö ole muotoa tärkempää.
Tulee jotenkin pakkoneuroottinen olo.
tulee jo useampaan kertaan samaa, kun palvelin jotenkin tökkii.
En ole ajatellut niin, vaan pikemminkin, tutut ja turvalliset sanat. Noilla selkeillä sanoilla olen saanut epäuskoistakin siunata...
sanoa, että ei se Ehtoollinen pelkkänä tomituksena puhdista synneistä, vaan ne sanat, jos ne ottaa uskolla vastaan. Ja jotka tämä uskovainen pappi sanoo.
Saarnaa siis synnit anteeksi, ja tämä vastapuoli ottaa sen Evankeliumin uskolla vastaan.
iänpäivää, kun aikoinaan opetettiin. Siksikö sitä vl:t pyytelee syntejään anteeksi aina ennen ehtoollista? Itelle kävi vaan silleen, etten enää oikein uskalla käydä ehtoollisella, kun on syvään juurtunut ajatus, että syntinen nauttii ehtoollisen omaksi turmiokseen.
Sanon sinulle Delilah1, että kyllä se USKO voi syntyä ehtoollisen äärelläkin, ei toimituksena vaan siinä, että Jumala on jo lähestynyt sinun sydäntäsi, kun näitä asioita mietit. Kun sinulle sanotaan, että
"Jeesuksen ruumis ja veri, sinun puolestasi annettu ja vuodatettu"
jos sinussa on usko syntynyt näidenkin sanojen myötä, olet Jeesukseen uskovainen. Siinä ei tarvitse eikä voi käydä spekuloimaan ehtoollista jakavan palvelijan sydämen tilaa, ethän sinne edes näe! Kristus ja Hänen armonsa ei ole sillä tavalla jaettu, että sitä voisi ihmisen vallalla ruveta kontrolloimaan. Sinähän voit antaa ilolla todistuksen syntyneestä uskostasi ehtoollisen jälkeenkin. Jos jollakulla on kontrolloimisen ja vallanhalu tämän jälkeenkin, se on hänen ongelmansa. Kyllä uskon henki vastaa henkeen.
Vielä vakuudeksi Lutheria:
"Syöminen ja juominen eivät sitä saakaan aikaan, vaan tässä olevat sanat ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Nämä sanat yhdessä ruumiillisen syömisen ja juomisen kanssa ovat sakramentin keskeinen kohta. Se joka nämä sanat uskoo, omistaa sen mitä ne sisältävät ja lausuvat, nimittäin syntien anteeksiannon.
Kyllä se ikiaikainen riitojen lähde tämä Kristuksen ruumis ja veri. Tuntuu siltä, että useimmissa oppiväitttelyissä yksi haluaa vaikka muuta väittäisi) rajata toisen pois oikeasta uskosta, uskon lähteeltä. Jo lause "ei ehtoollisessa voi uskoa syntejä anteeksi" on minulle sellainen, että en halua tekeytyä Jumalaksi, joka yksin tietää missä ja milloin usko syntyy. Minä haluan ja yritän pitää ehtoolliselle osallistuvaa samasta uskosta osallisena, ellei tämä itse muuta ilmaise ja osoita.
Mitä tulee ehtoollisen viettoon luterilaisen jumalanpalveluksen osana, eihän siihen heti "ovelta rynnätäkään" vaan ensin on synnintunnustus ja synninpäästö, saarna. Siis Jumalan sanaa ensin luetaan ja kuullaan. Ehtoollinen nautitaan opetuksen päälle. Näinhän Jeesuksen eläessäkin kronologisesti kävi: Hän opetti ja pääsiäisateria oli viimeinen illallinen, jolla Jeesus ilmaisi opetuslapsilleen oman kuolemansa ja ylösnousemuksensa.
Termi "ehtoollisella evankeliointi" on mielestäni harhaanjohtava ja halventava.
Vieläkin jatkan:
Lain vaikutuksesta minä kuolin, mutta kuolin vapaaksi laista elääkseni Jumalalle. Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.
Gal. 2:11-14
Kun Keefas sitten tuli Antiokiaan, nousin vastustamaan häntä julkisesti, koska hän oli menetellyt väärin. Aikaisemmin hän oli ottanut osaa yhteisiin aterioihin pakanuudesta kääntyneiden kanssa. Mutta kun sinne oli tullut Jaakobin luota muutamia miehiä, hän jäi pois ja eristäytyi kääntyneistä, koska pelkäsi niitä, jotka vaativat ympärileikkausta. Samalla tavoin alkoivat teeskennellä myös muut juutalaiset, ja jopa Barnabas seurasi heidän esimerkkiään. Mutta kun minä näin heidän poikkeavan evankeliumin totuuden tieltä, sanoin Keefakselle kaikkien kuullen: "Jos sinä juutalaisena voit luopua juutalaisten tavoista ja elää pakanoiden lailla, miksi pakotat pakanoita elämään niin kuin juutalaiset?
Tuossa ei tarkasti sanottu, mitä aterioilla tarkoitettiin. Arvelen, että tavallisen ruuan syömisen lisäksi sillä voidaan myös tarkoittaa ehtoollista, Kristuksen rakkaudenateriaa. Kristus ei ole jaettu - mutta opetuslapsetkin eksyivät juuri tässä, he alkoivat oman lihansa vaikutuksesta, pelosta jakaa Kristusta.
Kyllä haluan ajatella, että ehtoollisen ÄÄRESSÄ, lausutut sanat "Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri, SINUN PUOLESTASI annettu ja vuodatettu", voivat vaikuttaa uskon, ja joka tuon kohdalleen uskoo, on tullut Jeesukseen uskovaiseksi Pyhän Hengen ihanan työn kautta. Jumalan sana on luja, siihen minä haluan uskoa.
En halua ronkkia viereen polvistuneen enkä ehtoollista jakavan palvelijan sieluntilaa.
Alkukirkossa Herran ehtoollisen voima oli hyvin lähellä magiaa. Siihen sisältyi lupaus tulevasta eskatologisesta ylösnousemuksesta.[28]
»58 Tämä on se leipä, joka taivaasta tuli alas: ei niinkuin teidän isänne söivät mannaa ja kuolivat: Joka tätä leipää syö, hän saa elää ijankaikkisesti.»
(Joh. 6:58)
Ignatios Antiokilainen nimitti Herran ehtoollista "kuolemattomuuden lääkkeeksi" efesolaisille kirjoittamassaan kirjeessä.[29]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alkukirkko#Ehtoollinen
mielenkiintoista tietoa asiasta.
Suokaa anteeksi, mutta joskus maagiselta vaikuttaa vl-ehtoollisjumalanpalveluskin.
Nimittäin synninpäästön sanoja lausutaan rippisaarnassa, sitten muutamaan kertaan rippisanojen lausumisen yhteydessä.
Monet kiertävät sen jälkeen kaulasta kaulaan noita sanoja lausumassa.
Sitten vielä usein pyydetään anteeksi ehtoollisen jakajalta.
Näin voi toki toimia, mutta onko tässäkin nähtävissä jotakin magian kaltaista? Moninkertainen varmistus?
Jeeuksen aikanakaan ei kirkosta löytynyt pelastavaa eikä vanhurskauttavaa uskoa.
Siis vaikka on yleinen synninpäästö, niin tottakai haluan, ja on ihan Raamatullista, pyytää synnit henkilökohtaisesti anteeksi myös uskon veljeltä tai siskolta, myös sopia jos on riitaa tai pahoja sanoja ollut. Sensijaan ei tarvitse enään pyytää ehtoollispöydässa papilta syntejä anteeksi, koska uskovaisen veljen tai siskon siunaus riittää...sitten jos ei ole veljen tai siskon siunausta saanut, voi myös pyytää papilta silloin henkilökohtaisen siunauksen ehtoollispöydässä. Ei siinäkään ole mitään väärää-
Nuo asiat on mielestäni "oikea käytäntö"! Vaikkakaan ei siinäkään varsinaisesti, väärää ole kun pyytää armoa armon päälle:)
vaikkakin kokemuspuoleinen, eikä sillä liene todistus arvoa, siten kuin Raamatulla. Eräs lähes ikänsä "Tunnustuksellinen luterilainen, murtui itkuun VL-ehtoollisella ja saikin siunauksen ja siten parannuksen armon"
mitään väärää, on kieltämättä kaunis se Jumalanpalvelus. Sitä paitsi asia on hyvin henkilökohtainen ja arkaluontoinenkin.
Eihän sitä armoa koskaan liikaa tule, jos sen niikseen ottaa:)
Ja sen seurakunnan myös pyhittänyt ja sovittanut?
asu käsillä tehdyissä temppeleissä.
Tietenkin temppelit oli pyhiä paikkoja, koska Jeesus pahentui niihin kauppamihiinkin siellä.
Se vaan riippuu siitä, että kuka siellä milloinkin saarnaa, että onko se oppi oikeaa vai väärää.
Matt.16:18. "Mutta minä myös sanon sinulle: sinä ole Pietari, ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman.
19. Ja minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa".
Ef.5:26...niinkuin myös Kristus seurakuntaa rakasti ja antoi ulos itsensä hänen edestänsä,
26. Että hän sen pyhittäis, ja on sen jo puhdistanut veden pesossa sanan kautta:
27. Että hän saattais itsellensä kunniallisen seurakunnan, jolla ei saastaisuutta eikä ryppyä ole eli jotakuta muuta senkaltaista, vaan että hän pyhä ja laittamatoin olis.
Jo kauan ennen Jeeusksen syntymää.
>>> Ne kohdat:
Kirjoittanut: weha 7.4.2009 klo 22.40
Matt.16:18. "Mutta minä myös sanon sinulle: sinä ole Pietari, ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman.>>>
Jeeus ei tarkoittanut maallista vaan hengellistä seurakuntaa.
on hengellinen seurakunta, on välttämätön seuraus myös "näkyvä" seurakunta, joka nähdään uskon silmillä: 19. Ja minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa.
"täällä maailmassa sen loppuun asti on olemassa Kristuksen seurakunta eli kirkko".
Siinä mielessä ollaan lähellä alkukirkkoa. Uskonnolliset dogmit elävät, mutta magia niissä säilyy aina muodossa tai toisessa.
"sitomis- ja päästämis-sanoihin" eikä näe Raamatun
kokonaisuutta!
Nehän koskevat lähinnä henkilön OMAA ratkaisua.
Ei kukaan voi sitoa toisen syntejä!!!!!
Eikä päästää toisen syntejä!
Jumala toimii näkymättömällä tavalla eikä ole
riippuvainen meidän sanamuodoistamme. Hän näkee
sydämemme ja kuulee näkymättömätkin huokaukset!
tuo sitominen ja päästäminen??????
uskomatonta, lähinnä teatteria!
Minulle ehtoollinen on pyhä eikä kaipaa mitään esitystä muille!
sellaista itselläkin on tullut mieleen pahimmissa epäilyksissä- jopa jotakin pakanallista-.
Joka tapauksessa pyhä se on eikä sen tarvitse merkitä välttämättä surullista (?)
Eikä kenenkään sydämeen voi nähdä, millä mielellä hän ehtoolliselle käy.
vl-opissa paljonkaan merkitystä.
Sitä joskus on kuullut halveksuttavankin tyyliin: Nekin epäuskoiset yrittää päästä taivaaseen sillä, että käyvät ehtoollisella.
Sellainen loukkaa.
Tottakai ehtoollinen on erittäin tärkeä ja lohdullinen asia. Näin on myös uskovaisten seuroissa opettu. Miksi laitat omiasi?
Kun Jeesus asetti Pyhän ehtoollisen opetuslapsilleen, hän tähdensi molemmissa kohdin niin sen leivän kuin viinikin kohdalla: Niin usein kuin te siitä syötte ja juotte tehkää se minun muistokseni. Ja tuo että kun hän noita ehtoollisen asetussanoja sanoi , hän siinä selittää opetuslapsilleen tuota hänen edessä olevaa pitkäperjantaina tapahtuvaa kärsimystään ja kuolemaansa, että mikä sen tarkoitus on kaikille ihmisille. Jos Jeesus ei olisi sovittanut ristinkuolemalla meidän syntejämme , me olisimme vielä synneissämme. Nyt kun me saamme Hänen nimessään ja veressään uskoa ne anteeksi annetuiksi, meillä on elämä ja autuus. Mutta ne jotka eivät halua uskoa, kantavat vielä niitä jo kerran ristillä sovitettuja syntejään tunnollaan. Tuo kirkkomme opetus että ehtoollista nauttimalla saisi syntinsä uskoa anteeksi, on nyt johtanut siihen että miltei joka jumalanpalveluksen yhteydessä nautitaan Herran Pyhää ehtoollista. Ennen se oli vain määrättyinä juhlapyhinä.
1.kor.11:27. Sentähden joka kelvottomasti syö tästä leivästä ja juo Herran kalkista, se on vikapää Herran ruumiiseen ja vereen.
weha:Kohta ei sano, että vikapää leipään ja viiniin, vaan Kristuksen ruumiiseen ja vereen.
Koetelkoon siis ihminen itseänsä ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta; sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa.
"weha:Kohta ei sano, että vikapää leipään ja viiniin, vaan Kristuksen ruumiiseen ja vereen".
Tämä leipähän on NIMENOMAA ESIKUVA KRISTKSEN RUUMIISTA!!!!!
1. Kor 11:24
"Hän otti leivän ja sanoi:Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan."
Kun Jeesus asetti Pyhän ehtoollisen opetuslapsilleen, hän tähdensi molemmissa kohdin niin sen leivän kuin viinikin kohdalla: Niin usein kuin te siitä syötte ja juotte tehkää se minun muistokseni. ** Ei kun Hän selvästi erotti leivän ja viinin, yhteistä näille oli muisto, sekä syntien anteeksi antaminen, mutta VIINI oli AINA UUSI LIITTO HÄNEN KANNSSAAN.
Ja tuo että kun hän noita ehtoollisen asetussanoja sanoi , hän siinä selittää opetuslapsilleen tuota hänen edessä olevaa pitkäperjantaina tapahtuvaa kärsimystään ja kuolemaansa, että mikä sen tarkoitus on kaikille ihmisille. Jos Jeesus ei olisi sovittanut ristinkuolemalla meidän syntejämme , me olisimme vielä synneissämme. *** Ristin kuolema oli lain täyttäminen, ehtoollinen taas syntien anteeksi antamiseksi.
Nyt kun me saamme Hänen nimessään ja veressään uskoa ne anteeksi annetuiksi, meillä on elämä ja autuus. ** Onpa hyvä, että teillä on autuus. Mutta pelastusta ei, koska syntien anteeksi uskomisella ei ole paljastusta, se tulee vain uskomalla Jeesus Kristukseksi.
Mutta ne jotka eivät halua uskoa, kantavat vielä niitä jo kerran ristillä sovitettuja syntejään tunnollaan.** Mitä sinä nyt höpötät, totta kai me syntimme ehtoollisella saamme anteeksi. Jeesushan lupasi ne.
Tuo kirkkomme opetus että ehtoollista nauttimalla saisi syntinsä uskoa anteeksi, on nyt johtanut siihen että miltei joka jumalanpalveluksen yhteydessä nautitaan Herran Pyhää ehtoollista. Ennen se oli vain määrättyinä juhlapyhinä.** Jos tunne hiemankaan Raamattua, - Tehkää se niin usein kun voitte, tämä oli Jeesuksen viesti.
Olisiko sinulla halu hieman harventaa, no käy vain suviseuroissa, jos se suttaa, mutta pelastuksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Raamatussa se vain kuuluu; Niinpä se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä Herran ruumista ja verta vastaan
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/5osa.html
" "Tämä on minun ruumiini ja vereni, teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi." Se voidaan lyhyesti lausua näin: menemme ehtoolliselle ottaaksemme siinä vastaan aarteen, jonka välityksellä ja jossa me saamme syntien anteeksiantamuksen. Miksi näin tapahtuu? Siksi, että nuo sanat ovat siinä ja antavat sen meille. Kristus näet käskee minun syödä ja juoda sitä varten, että omistaisin sakramentin ja että se hyödyttäisi minua varmana panttina ja merkkinä, ja vielä enemmän: juuri sen hän on minun hyväkseni asettanut syntiäni, kuolemaani ja kaikkea onnettomuuttani vastaan."
"Jälleen tässä asiassa nyrjähtävät nuo riivastelijamme suurine oppeineen ja älyineen. He huutavat ja pauhaavat: "Miten leipä ja viini voivat antaa synnit anteeksi ja vahvistaa uskoa?" Tottahan he ovat kuulleet ja tietävät, että me emme suinkaan väitä leivän ja viinin sellaisenaan sitä tekevän, vaan että sen tekee leipä ja viini, joka on Kristuksen ruumis ja veri ja johon sana on yhdistynyt. Juuri se eikä mikään muu, näin me opetamme, on se aarre, jonka välityksellä anteeksiantamus on meille hankittu. Eikä sitä saata omaksemme mikään muu kuin juuri tämä sana: "Teidän edestänne annettu ja vuodatettu". Sillä siinä sinulla on molemmat: että se on Kristuksen ruumis ja veri ja että se on sinun omaksesi annettu aarre ja lahja. Kristuksen ruumis taas ei voi milloinkaan olla turha ja vailla vaikutusta, niin ettei se saisi mitään aikaan eikä siitä olisi mitään hyötyä. Mutta miten suuri tämä aarre itsessään onkin, se on kuitenkin suljettava sanaan ja meille ojennettava. Muutoin emme voisi tietää siitä mitään emmekä osaisi sitä etsiä."
KASTEESTA:
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4osa.html
"Kaste antaa sen vuoksi jokaiselle kristitylle koko elämän ajaksi riittämiin oppimista ja harjoittamista. Hänellä on jatkuvasti täysi työ uskoa lujasti se, minkä kaste lupaa ja vaikuttaa: voitto Perkeleestä ja kuolemasta, syntien anteeksiantamus, Jumalan armo, Kristus kaikkinensa ja Pyhä Henki lahjoinensa"
RUKOILLEN VOI USKOA SYNNIT ANTEEKSI:
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/rippi.html
"Olen ensiksikin sanonut, että nyt puheena olevan ripin lisäksi on olemassa kahdenlaista muuta rippiä, joita kuitenkin on parempi sanoa kaikkien kristittyjen yhteiseksi tunnustukseksi. Tarkoitan sitä, että tunnustus tehdään yksin Jumalan tai yksin lähimmäisen kuullen ja pyydetään syntiä anteeksi. Sellainen tunnustus sisältyy myös Isä meidän -rukoukseen, jossa lausumme: "Anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme." Onhan koko Isä meidän -rukouskin sellaista tunnustusta. Rukouksemmehan on juuri sen tunnustamista, mitä meillä ei ole ja mitä emme tee, ja syyllisyytemme myöntämistä siihen; samalla pyydämme armoa ja iloista omaatuntoa. Sellaisen ripittäytymisen tulee jatkua keskeytyksettä koko elämämme ajan. Onhan kristillisyys varsinaisesti sitä, että tunnustamme olevamme syntisiä ja anomme armoa."
Siis tunnustuskirjoissa on kolmenlainen kasteoppi:
1. s.186, 5 "Sanan ja sakramentin vaikutus sama"
2. Vain kaste uudestisynnyttää:...Perisynti on todella synti, joka tuo iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan s.52.
3. on se jota itse edustan: "Myös ne jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä" (s.276 kohta 7).
Tähän haluan lisäksi laittaa vastaansanomattoman kohdan Raamatusta:
1.kor.4:15. Vaikka teillä Kristukseen uskovina olisi tuhansia kasvattajia, teillä on vain yksi isä. Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi.
Ja kuitenkin Paavali oli kastanut korintossa vain muutaman: 1.kor.1:16. Niin, Stefanaan perhekunnan olen myös kastanut, mutta ketään muuta en muista kastaneeni.
17. Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, koska Kristuksen risti silloin menettäisi merkityksensä.
tunnustuskirjoissa.
Olen samaa mieltä kanssasi tuosta kasteesta;
>3. on se jota itse edustan: "Myös ne jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä" (s.276 kohta 7). <
Uskomatonta ei pidäkään kastaa. Kasteessa uskova liitetään Kristukseen - pyhitetään Kristukselle - erotetaan maailmasta Kristukselle.
Ehtoollisessa muistamme Jeesuksen ristinkuolemaa. Golgatan ristillä Jumalan ainoa Poika, Jumalan Karitsa, vuodatti verensä ja kuoli koko maailman puolesta. Kristuksen ruumiin ja veren sakramentissa ristillä uhrattu Kristus lahjoittaa itsensä meille.
Ehtoollisen lahja, syntien anteeksisaaminen, annetaan meille niissä sanoissa, jotka meille sakramentin saadessamme lausutaan: ”sinun puolestasi annettu”. Kun uskomme nämä sanat ja otamme vastaan leivän ja viinin, nautimme hengellisen aterian, joka uudistaa elämämme ja lisää meissä rakkautta lähimmäisiimme. Ehtoollinen yhdistää meidät Kristukseen ja toisiimme. Sitä vietetään yhdessä taivaan joukon ja kaikkien pyhien kanssa.
Ehtoollista nauttimalla pysymme Kristuksessa ja hän pysyy meissä. Kristuksen ruumis, elämän leipä, ruokkii ja vahvistaa kasteessa alkanutta hengellistä elämää. Kristuksen veri, kuolemattomuuden lääke, parantaa meitä ja lahjoittaa meille iankaikkisen elämän. Ehtoollinen ennakoi taivaallista juhla-ateriaa, jolle Kristus kerran kokoaa kaikki omansa.
Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. (Jes. 53:5)
Kun Jeesus sitten aterioi heidän kanssaan, hän otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja antoi sen heille. Silloin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat hänet. (Luuk. 24:30–31)
Jeesus sanoi: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.” (Joh. 6:35)
MITÄ TÄLLAINEN SYÖMINEN JA JUOMINEN HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:
Se käy ilmi sanoista ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus.
MITEN RUUMIILLINEN SYÖMINEN JA JUOMINEN VOI SAADA AIKAAN JOTAIN NÄIN SUURTA? VASTAUS:
Syöminen ja juominen eivät sitä saakaan aikaan, vaan tässä olevat sanat ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Nämä sanat yhdessä ruumiillisen syömisen ja juomisen kanssa ovat sakramentin keskeinen kohta. Se joka nämä sanat uskoo, omistaa sen mitä ne sisältävät ja lausuvat, nimittäin ”syntien anteeksiannon”.
(Lutherin Vähä katekismus)
ajateltu oli kirjoituksesi.
siinä olisi ainekset pääsiäissaarnalle eikä muuta tarvittaisi. Kiitos!
Ilolla lukee nämä sanat näin hiljaisella viikolla.
Ikävä, että koko ev lut. kirkkokuntamme ei voi samalla mielellä mennä yhteiselle ehtoolliselle tänäkään vuonna.
Mikäli ehtoollisessa saisi syntinsä anteeksi, niin mitä virkaa olisi enää vl-liikkeellä?
>>>Vl-opetuksessa on perinteisesti opetettu, että ehtoollisessa ei voi uskoa syntejään anteeksi. Miksi? Toisaalta sanotaan, että on lupa uskoa yleisestä saarnastakin seurojen aikana evankeliumi. >>>
maailma täynnä...mutta ei toimitus anna syntejä anteeksi ja juuri siksi jumalatonkin pappi voi ehtoollisen toimittaa, kun toimitus ei anna syntejä anteeksi...
aikaisemmin sanoit jättäväsi tämän palstan????
Oliko esilläolemisen tarve niin suuri, että palasit
tänne kopiomaan noita Lutherin ja Katekismuksen
'sivuja ja esiintymään erehtymättömänä vl-ääni-
torvena?
Mutta ehtoollisesta!
Ehtoollinen on muisto-ateria!
Jeesus sanoi:
"Teyhkää tämä minun muistokseni"!!!!
Ehtollisleivän ja viinin syöminen ei anna syntejä anteeksi, vaan se, että USKOMME, että Jeesus on
kuollut meidän syntiemme tähden!!
"Joka uskoo Häneen, saa synnit anteeksi."
Ap 10:43
Siihen ei tarvita mitään synninpäästöä tai toisen
ihmisen sanoja.
Kun ihminen nauttii ehtoollista oikeassa mielessä,
katuen ja rukoillen, kuten Raamattu sanoo, hän
voi luottaa siihen, että Jeesus on ehtoollisessa läsnä ja toteuttaa sen, mitä lupaa:
1.. Kor 11:26-31
Sillä niin usein, kun te syötte tätä leipää tai juotte Herran maljasta, te julistatte Herran kuo-
lemaa, siihen asti, kun Hän tulee.
Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai
juo Herrana maljasta, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen.
KOETELKOON siin ihminen itseänsä ja niin syö-
köön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta,
sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomiksensa.
Mutta jos me tutkisimme itseämme, ei meitä
tuomittaisi."
SIIS: KOETELKOON ja TUTKIKOON IHMINEN itseänsä,
JA NIIN SYÖKÖÖN!!!!!!
Ei sanota, että olkoon sitten syömättä!!!!!
Niinhän se menee, että lestadiolaisella ehtoollisella pitää jokaisen henkilökohtaisesti pyytää ehtoollista jakavalta papilta anteeksi ja vielä siltä kaverilta, jonka kanssa menee ehtoolliselle. Seuroissa ei näe milloinkaan, että nuoriso pyytelisi toisiltaan anteeksi syntejään, koska ne voi siellä uskoa yleisestä saarnasta, mutta sitten kun mennään ehtoolliskirkkoon, sama ei enää pädekkään.
Nuoriso on omaksunut tavan mennä ehtoolliselle tosi näyttävästi syntejään useammalta anteeksi pyydellen. Miksi juuri alttarin edessä, kun sen voisi näkymättömästi tehdä jo siellä penkissä muiden katseilta piilossa.
Onko se sovitus tapahduttava juuri näin, kaiken kansan nähden.
Itse menen aina hillitysti ehtoolliselle ja sovin kaverini kanssa jo penkissä, ettei tarvitse alkaa vetistelemään alttarill.
Kaveri nyt kuitenkin haluaa vielä varmistaa asian ja pyytää sitä erikseen papilta.
Itse en pyydä, koska uskon synnit anteeksi jo yleisestä saarnasta.
Yksin ne synnit uskotaan seurapenkissäkin anteeksi, eikös vaan, mutta kirkon alttari on sitten erilainen paikka, siellä se ei käykkään yksikseen päinsä vl-opin mukaan
Kuka voi antaa synnin anteeksi? Se, jota vastaan on rikkonut.
Ja Jumala voi antaa synnin anteeksi.
Mutta voi maailman tyhmyyttä, joka uskoo, että pappi voi synnin anteeksi antaa.
Höh!
Kuka tahansa voi hokea, syntisi on anteeksi annettu veressä ja missä se nyt olikaan, mutta se totuudellinen anteeksianto on vastaus totuudelliseen anteeksipyyntöön. Sellaiseen anteeksipyyntööön joka on vapaaehtoinen, ykskertainen, todella sydämestä tuleva eikä mikään mantran luku.
Vl-uskonto on jotenkin sukulainen katoliseen uskontoon tässä jatkuvassa anteeksipyynnössä. Kumma kun ei vl-papit laita lukemaan Isä Meidän rukousta 40 kertaa ja uskon tunnustusta 60 kertaa, ihan vain niinkuin harrastuksen vuoksi.
Mutta rauhaa on turha sielulleen toivoa, jos ei anteeksi pyydä siltä jota vastaan on rikkonut. Paitsi jos on paatunut sielu, niinkuin vl-pedofiileilla täytyy olla koska heidän ei tarvitse pyytää anteeksi lapsilta joita vastaan he ovat rikkoneet tai ylipäätänsä kellä tahansa vl-uskovaisella, joka kuvittelee saavansa rauhan sillä että saarnamies, joka on silmät loistaen kuunnellut toisen synnintunnustuksia aivan kuin jotain sosiaalipornoa ja antaa net muka sitten anteeksi. Mistä ihmeestä se on sellaisen oikeuden saanutkaan? Kuka sen on antanut?
Joka ehtoolliselle menee avoimin mielin ja sydämin, on saava rauhan sielulleen jos on anteeksi ensin pyytänyt siltä jota vastaan on rikkonut tai sitten on valmis ehtoollisen jälkeen siihen rankkaan työhön.
luterilaisten järjestämiin ehtoollisjumalanpalveluksiin esim. kiirastorstaisin? Onko se suotavaa? Olen kuullut, että kiirastorstaina ei monastikaan ole Ry:n järjestämää ehtoollista. Mitä lestadiolaiset tekevät kiirastorstaina, kun muut menevät kirkkoon?