mua siitä huolimatta, että olen tehnyt elämässäni kaikkea tyhmää ? :/
Pystyisitkö
sä rakastamaan.
392092
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
mutta häntä joo. Et kai ole hän?
mua jos olisin tehnyt samat asiat?
Ei asioilla ole merkitystä.
pedofiiliin?
??????????
tässä ei varmaan siitä ollut kyse. Sitäpaitsi, jos rakastaa niin rakastaa, ei sille mitään voi.
en mä kyllä rakastaisi pedofiilia tai murhaajaa
jos ap olisi pedofiili tai murhaaja niin se kyllä kuolettaisi minun tunteeni
rakastamisesta ei "rakastamisesta".
Eli et voisi esim rakastaa rauhanturvaajaa. Noissa määritelmissä on vikaa, koska ne ei ole yksinkertaisia.
...sallittua?
Murhaaja on eri asia kuin rauhanturvaaja, murha on suunniteltu rikos, rahanturvaaja taas tappaa puolustaakseen itseään sodassa.
murhasta tuomittu tappanut puolustautuakseen tai onko rauhanturvaajan jokainen laukaus ollut oikeutettu.
...ainakaan väittelyssä? :)
Pittääpi mennä nukkumaan.
Ihmiset vanhentuu ja viisastuu, ja oppivat tietämään kuulema vanhetessaan ainakin sen, mitä EIVÄT elämältä halua.
Jos ihmisiä ei voisi rakastaa vioista huolimatta tai tehdyistä tyhmyyksistä huolimatta, niin mä vähän luulen että täällä olis aika vähän rakastavaisia. Eiks se anteeksianto ole sitä suurinta rakkautta? Ap:n pitää siis oppia antamaan itselleen anteeksi omat virheensä. Kova jobi, voin kertoa, mutta harjotellaan itsekukin sitä. Aika harva ihminen koskaan edes pohtii tekemisiään tai tekemättä jättämisiään, niin että ap taitaa olla aika tiukka itselleen?
Öitä
on luonteeltaan hyväksyvää.
Olen samaa mieltä, mitä sanoit aloittajasta.
Tuosta vanhenemisesta ja siitä mitä ei halua en ole samaa mieltä.
Kerro niin mä menen miettimään sitä ja nukkumaan :)
vanhetessa. Ei ole asioilla niin väliä. Tajuaa että elämä on tässä ja nyt, turha murehtia. Oppii hyväksymään muut ihmiset kokonaisvaltaisemmin toivottavasti. Tajuaa että nuorena oli hölmöjä pikkutarkkoja mieltymyksiä mitä ei halua.
Ainakin niin lähipiirissä.
toivottavasti sinullakin :)
Onhan se niinkin, mutta eikö siinä kuitenkin silloinkin olla jo opittu jotain siitä, mitä ei haluta omaan elämään?
hyvää yötä
itsestä sitä millainen ei itse halua olla kuin että olisi kriittinen muita kohtaan.
rikollisia asioita en voisi sulattaa
parkkisakot tai ylinopeussakot menis vielä
mitään rikollista sentään..nuorempana vain olin hyvin epätoivoinen ja ehkä passiivisella tavalla itsetuhoinenkin. Taistelen koko ajan, että pystyisin rakastamaan itseäni enemmän.
jos et ole kerran tehnyt mitään rikollista niin mitä sitä sitten suremaan, joa päivä on silloin elämäsi ensimmäinen päivä, eiks vaan
ja kyllähän rikoksetkin voi sovittaa
..kai miten kohtelet tässä ja nyt rakastettuasi? Sovitus on sentään sovitus.
En ehkä ensi treffillä kertoisi nuoruuden kolttosista. Voi lähteä kaveri livohkaan tai mielikuvitus lähtee liikkeelle.
Mitä enemmän teet sen enemmän kärsit? Ei niitä asioita tarvitse kenellekään toiselle sovittaa, se sellainen on ajatuksena jo mahdoton, no voi olla että ap jaksaa sovittaa mutta miksi, koska eihän hänellä ole mitään sovitettavaa?
Kasikki teot sisältävät itsessään jo sovituksen, jos teot ovat hyviä ne antavat ihmiselle onnen tunteen ja sisäisen varmuuden siitä että teki oikein. Jos taas on tehnyt jotain sellaista, minkä itse kokee vääräksi niin ihminen kärsii siitä olemalla onneton ja syyllisyydentuntoinen. Se vähentää ihmisen oman arvon kokemusta ja sitä kautta myös onnea.
Ap on todellisuudessa pohtiessaan omaa arvoaan rakastamisen arvoisena ihmisenä kärsinyt kaiken mitä kärsittävissä oli. Jos nyt siteeraisin erästä erittäin viisasta ihmistä, niin sanoisin, että sitä saa mitä tilaa = tekomme johtavat aina itsemme luo, ei niitä tarvitse kenellekään ihmiselle sovitella.
No näin minä ajattelen ja olen omia mokiani kärsinyt omissa nahoissani, toivon sinulle ap parasta onnea rakkauden arvoisena ihmisenä, ihan varmasti sinua voi rakastaa ihan niinkuin joka ikistä ihmistä, paitsi minä en kyllä osaisi rakastaa pedofiiliä enkä murhaajaa, joka on suunnitellut tekoaan pitkään.
Öitä :)
Kaikilla meillä on menneisyys.
Menneisyys on mennyttä carpe diem.
häntäkin. Vaikka hän ei tehnyt yhtään mitään. Ei pienintäkään elettä. Rakastin silti. Ei rakkaus katso tekoja, se vaan on.
tuntuu, että sä oot sellanen kovin rationaalinen ja tuomitset herkästi ihmisiä joilla on vaikeeta.
Mä taas olen aina ollut enemmän sellanen tunteen mukana menevä heikko ihminen.
Totta, rakkaus vaan on.
väärin mun viestin?
vähän surullistakin. Mutta totta. Rakkaus vaan on.
eikä luokitella järkevyyttä ja tunteita noin yksinkertaisesti.
Mitä sanot kiihkouskovaisesta, jolla ei rationaalisuutta järin paljon, mutta on hyvin herkkä tuomitsemaan toisia uskonsa perusteella?
Ymmärrätkö mitä ajan takaa?
Edellinen esimerkki on hyvä esimerkki myös tunteista voiman lähteenä, ei heikkouden.
Palkka-armeijat ovat tehottomampia juuri siksi kun niissä ei ole tahdonvoimaa motiivina ei tunnetta katalysaattorina.
Ei saa aliarvioida tunteen voimaa!
kohdellaan todella huonosti niin kyllä siinä rakkaus kuolee.
joku palstahäirikkö on vauhdissa. Keksittyjä juttuja.. Onko jollain mennyt herne nenään vai mitä nyt on sattunut? Voi voi..
mutta pystytkö sinä rakastamaan sinua?
en tiedä..välillä tuntuu että en :/
vaikka auttaisin siinä rakastamisessa niin ehkä säkin sitten...
en osaa nähdä itseäni rakastettavana ihmisenä.
Tarvitsisin jonkun joka välittäisi musta kaikesta huolimatta..
aloittaja olet pelkkä provoilija täällä vain. Jos joku sanoo sinulle jotain hyvää niin onpa se kumma et se ei kelpaa. Outo olet..
antasit jonkun rakastaa itseäsi, ehkäpä huomaisit "että kun tuokin minua rakastaa niin paljon, ehkä sitten itsekin voisin vähän enemmän". Ei toisen kautta pidä minkään asian mennä, itsensä kanssa tulee olla sinut, mutta toisen ihmisen rakkaus voi joskus korjata siivet lentää paremmin siinä omassa elämässään.
jo! Kaikkihan me tehdään virheitä...
virheistä opitaan ja ne anteeksi annetaan.
Jos toisella on niin huono itsetunto, ettei hän usko kenenkään kykenevän rakastamaan itseään niin se asiasta vakuuttelu ja jatkuva asian todistelu voi käydä sen rakastavan ihmisen voimille ja rakkaus voi siinä yhteydessä hiipua.
Jokainen ihminen on rakastamisen arvoinen. Mutta, jos ei itse siihen usko niin ei se ulkopuolisten vakuuttelu aina auta.
toiselle huono itsetuntoiselle, että hän on ihan hyvä, vaikka en menneisyyttä tiedäkään. Ei se riipu siitä, mitä on joskus tehnyt, vaan onko saanut sovituksen teoilleen (J teki sen meidän puolesta) ja jos hyväksyy itsensä, se on osoitus sovituksesta, sit pystyy rakastamaan itseä ja toisia, mutta jos torjuu koko ajan ajatuksista sovituksen mahdollisuuden, ei voi saada hyvää omaatuntoa. Rakkaudesta sen verran, ettei osaa arvostaa ja rakastaa toista, jos ei rakasta itseä sellaisena, kuin on, siten ei hyväksy myöskään toista vaan haluaa aina jotain muuta toisesta (rakastetusta), eikä tule tässä suhteessa menestymaään. Jos on tyhmyyttä tehnyt, eikä se ole vaurioittanut pysyvästi mitään!!!
kuin olet. Siinä kaikki.