Pidän Abbasta

Abba on kuninkaallinen popbändi, jossa yhdistyy kaksi populaarimusiikin saralla harvoin yhdistyvää asiaa: laulu ja sävellykset! Usein vain jompi kumpi on hallinnassa, mutta Abbassa löytyi rautaiset ammattilaiset molempiin tehtäviin. Sanoituksiin ei kunnon tekijöitä löytynyt, mutta analysoikaapa joskus 90% (tai enemmän) keskimääräisestä laadukkaasta musiikista, ja sanokaa kuinka tärkeä sanoitusten osuus on. Vastaus on: hyvin pieni. Usein sanoituksilla on se painoarvo, että saadaan joku laulamaan - jotain. Abballa se oli juuri näin, ja laulajat, Agnetha ja Frida hoisivat työnsä loistavasti!

Abba ei myöskään (kuten aiemmin on todettu tällä palstalla) ollut erityisen etevä albumien tekijä. Enemmän singlebändi. Mutta se klassikkosinglejen määrä! Aikamoisen nipun saivat lyhyessä ajassa tehtyä. Populaarimusiikin onneksi, 70-lukulaisten vastaavien popbändien haitaksi. Abba oli nimittäin lajissaan ylittämätön, ja sai kirjoitettua myös yhden tai kaksi (Gimme Gimme Gimme, Lay All Your Love on Me) loistavaa discobiisiä kilpaillen täten myös ajan discodinosaurusten kanssa, onnistuen haastamaan donna summerit ynnä muut varsin vakuuttavasti. Kuitenkin parhaimmillaan Abba oli senkaltaisten biisien kanssa, joista heidät parhaiten muistetaankin: Mamma Mia, SOS, Happy New Year, Thank You for the Music, Our Last Summer, The Winner Takes It All. Ja lista jatkuu.

"Pop loistava lääke on, siitä nauttikaamme!"

Abba on täyttä tavaraa!