otsalohkon rappeuma

aikaisemmin alkoholiongelmia?
Mieheni oli paljolti samanlainen sairauden alkuvaiheissa.
Hän oli levoton ei pysynyt yhtään paikoillaan.
Käveli myös jatkuvasti lenkillä.
Muisti ei kovin paljon huonontunut mutta oli pakenlaisia pakkomielteitä joihin järkipuhe ei tehonnut.
Meillä on nykyisin kadonnut mieheltä liikuntakyky lähes täysin, vapisee myös kovasti vaikka ei ole parkinsonia.
Mies on käyttänyt vuosikymmenien aikan runsaasti alkoholia, voi puhua ihan alkoholismista.
Lääkärin mukaan alkoholin käyttö on vaikuttanut aivoihin otsalohkon alueella.
Välillä epäiltiin LEWY-dementiaakin, tiedä sitten...
Nyt hän on koukussa rauhoittaviin lääkkeisiin, ne tulivat viinan tilalle.
Päivät menee häntä hoitaessa ja kuunnellessa anelua: Anna tabu, anna tabu....

Hei!
Minulla on kokemusta ko. sairaudesta. Hoidan miestäni, jolla todettiin v. 2005 aivojen etulohkoatrofia eli ko. sairaus. Aivokuvien mukaan sairaus oli alkanut jo 10 aikaisemmin. Sairaus on edennyt mieheni kohdalla suhteellisen nopeasti. Tämä että hän toistaa kysyjän sanoja kuuluu sairauteen. V. 2006 lopetettiin autolla ajo, sairauteen kuuluu harkitsemattomuus. Tulitikut piilotin kun huomasin, että hän sytytti takkaan tulen, mutta pelti oli kiinni. Samoin hän alkoi ostella kaikenlaisia kalstusjuttuja ym. mitä hän ei tarvinnut eli rahankäyttöäkin joutui valvomaan.
Nyt vuonna 2009 hänelle pitää syöttää kaikki ruoka soseutettuna, hän käyttää vaippahousuja ja tarvitsee apua kaikessa, ainoastaan parran hän ajaa itse. Itse käyn osa-aikatyössä, mutta sukulainen hoitaa häntä ne tunnit kun olen työssä.
Kävelykyky on katoamassa, olen juuri hankkimassa rollaattoria.
Mieheni onni on ollut se, että hänellä on ollut minä, joka olen sitoutunut tähän hoitoon.

Jos isäsi asuu yksin, en usko että hän kauankaan voi tulla toimeen yksin kotona.
Tässä sairaudessa loppuvaihe muistuttaa Alzheimerin taudin vaihetta.
Se, miten sairaus muuten etenee, on yksilöllistä. Mieheni menetti puhekykynsä jo vuosi sitten, mutta kaikilla ei näin käy.

Lämpimät terveiset Sinulle
Olosuhteet ovat mitkä ovat, asenne ratkaisee. sanoi poikani, kun kerran valitin väsyneenä elämääni...