raparperit ei kasva

En ole uskaltanut laittaa kanankakkaa.
Nyt laitan.
Valoa ne kyllä saa.
Entä tuhka?

kiitos vastaukseta kirjoitti:

En ole uskaltanut laittaa kanankakkaa.
Nyt laitan.
Valoa ne kyllä saa.
Entä tuhka?

kalkkia kannattaa nyt heti lumen sulamisen jälkeen lisätä. Kalkissa on se hyvä puoli, ettei siinä tule annosteluvirhettä.
Eli kalkkia ja paskaa!

.............................. kirjoitti:

kalkkia kannattaa nyt heti lumen sulamisen jälkeen lisätä. Kalkissa on se hyvä puoli, ettei siinä tule annosteluvirhettä.
Eli kalkkia ja paskaa!

pastaa

.............................. kirjoitti:

kalkkia kannattaa nyt heti lumen sulamisen jälkeen lisätä. Kalkissa on se hyvä puoli, ettei siinä tule annosteluvirhettä.
Eli kalkkia ja paskaa!

Tuhkaa voit lisätä,se ajaa saman asian kuin kalkkikin.Kompostia juurelle,tai hevonpaskaa, kyllä alkaa raparperiä tuleen.

lannoitukset kirjoitti:

Tuhkaa voit lisätä,se ajaa saman asian kuin kalkkikin.Kompostia juurelle,tai hevonpaskaa, kyllä alkaa raparperiä tuleen.

Minulla on pieni kasvimaa, jossa mm raparperia. Raparperia on reilusti ja kasvaa tosi hyvin. Sukulaisrouva kertoo, että tuo raparperin juurelle teepusseja (siis käytettyjä) ja kahvinporoja! Hassuja aineksia, mutta eipä oleainakaan pahaa tehnyt. Ja tuhkaa on laitettu myös. Hyvin kasvaa!

lannoitukset kirjoitti:

Tuhkaa voit lisätä,se ajaa saman asian kuin kalkkikin.Kompostia juurelle,tai hevonpaskaa, kyllä alkaa raparperiä tuleen.

Eihän aja. Kalkki tasapainottaa happotasapainoa oli se kumpaan tahansa suuntaan pielessä, tuhkaa käytetään yleisesti mutu tuntumalla siksi että perusolettama on se että maa on automaattisesti hapanta.

Jos ei tiedä _miksi_ sitä tuhkaa käytetään (neutraloimaan liian hapan maa) voi jollekin tulla tavaksi heittää kaikki tuhkat AINA kasvimaalle jolloin ei mene kauaakaan siihen että maaperä on liian emäksistä.

Tämä ihan maalaisjärjellä pääteltynä, ilman mittaustuloksia tai muita todisteita.

Jos ei omista PH-mittaria eikä jaksa kiinnostua paneutumaan asiaan kunnolla niin turvallisinta on käyttää sitä kalkkia, mikä on neutraalia.

Gasvis kirjoitti:

Minulla on pieni kasvimaa, jossa mm raparperia. Raparperia on reilusti ja kasvaa tosi hyvin. Sukulaisrouva kertoo, että tuo raparperin juurelle teepusseja (siis käytettyjä) ja kahvinporoja! Hassuja aineksia, mutta eipä oleainakaan pahaa tehnyt. Ja tuhkaa on laitettu myös. Hyvin kasvaa!

Lue lisää

Oonkin miettinyt tuota jo kauan että voiko teetä antaa kasveille. Sitä tulee keitettyä aina liikaa.. ja jos se on sopivaa ihmisen "lannoittamiseen" niin miksei kasvienkin?

Gasvis kirjoitti:

Minulla on pieni kasvimaa, jossa mm raparperia. Raparperia on reilusti ja kasvaa tosi hyvin. Sukulaisrouva kertoo, että tuo raparperin juurelle teepusseja (siis käytettyjä) ja kahvinporoja! Hassuja aineksia, mutta eipä oleainakaan pahaa tehnyt. Ja tuhkaa on laitettu myös. Hyvin kasvaa!

Lue lisää

Mummo vei myös aina kahvinporot raparperien juurelle ja kasvoi hyvin vaikka olivat seinän vierellä kuivalla kaltevalla paikalla.

Laitoin keväällä parvekkeelle ruukkuun ja aika kitumalla kasvaa, ohuita varsia, vanhemmat vähän velttoja, lehdetkin huonon näköisiä. Oudointa, kun tein kiiseliä, vain perunajauho maistuu. Ei tullut maisteltua raakana.

Tätyy kokeilla noita kahvinporoja josko auttaisi, kasteluakin vaikea arvioida ruukussa.

Happamat kahvinporot ei tee hyvää raparperille. Raparperille kalkkia jopa vuosittain ja happamat kahvinporot alppiruusuille, hortensioille ja pensasmustikoille.

Neo Hillbilly kirjoitti:

Eihän aja. Kalkki tasapainottaa happotasapainoa oli se kumpaan tahansa suuntaan pielessä, tuhkaa käytetään yleisesti mutu tuntumalla siksi että perusolettama on se että maa on automaattisesti hapanta.

Jos ei tiedä _miksi_ sitä tuhkaa käytetään (neutraloimaan liian hapan maa) voi jollekin tulla tavaksi heittää kaikki tuhkat AINA kasvimaalle jolloin ei mene kauaakaan siihen että maaperä on liian emäksistä.

Tämä ihan maalaisjärjellä pääteltynä, ilman mittaustuloksia tai muita todisteita.

Jos ei omista PH-mittaria eikä jaksa kiinnostua paneutumaan asiaan kunnolla niin turvallisinta on käyttää sitä kalkkia, mikä on neutraalia.

Lue lisää

Kalkki ei neutraalia, vaan lisää maan emäksisyyttä. Sillä tasapainotetaan liian happanee maan ph-arvoa, ja yliannostuksella on yhtä lailla kasveja haittaava vaikutus kuin liialla happamuuden la.

kiitos vastaukseta kirjoitti:

En ole uskaltanut laittaa kanankakkaa.
Nyt laitan.
Valoa ne kyllä saa.
Entä tuhka?

Kanankakan haju on niin intensiivinen että se tulee lehtiruotojen mukana ruokiin ja leipomisiin. Hevonkakkaa mieluummin.

Kanankakkaakin voi toki käyttää mutta se tulisi kaivaa maan sisään ja vielä lisäksi katetta päälle. Hevonkakankin voi mullata - mutta se laiskuus.....

Puutarhan Y-lannosta terästettynä salpietarilisällä.

Peruslannoitus keväällä ja lisälannoitus kesällä.

Puun tuhka on hyvä ja tuo ruohosilppu.

Elisama kirjoitti:

Puun tuhka on hyvä ja tuo ruohosilppu.

Joo olen aina kerännyt kaiken talteen.
Kuudesta juurakosta olen saanut vain pienen keiton ja piirakan.
Minusta se on hyvää monessa, voisin lisätä sitä
ainakin omena, porkkana ja mansikkahiloon.
Jään innolla odottamaan satoa.

kiitos vielä kirjoitti:

Joo olen aina kerännyt kaiken talteen.
Kuudesta juurakosta olen saanut vain pienen keiton ja piirakan.
Minusta se on hyvää monessa, voisin lisätä sitä
ainakin omena, porkkana ja mansikkahiloon.
Jään innolla odottamaan satoa.

Lue lisää

voi olla myös lajike.On olemassa vanhaa lajiketta,joka kasvaa ohutta punaista vartta,eikä kasva sen kummemmaksi,vaikka kuinka lannoittaisi.
Äitini kasvatti raparberiä torille myytäväksi kymmeniä vuosia ja otti talteen kolme satoa kesässä.....joten ihan puppua ne "välivuodet".Lannoitukseen käytti palanutta karjanlantaa.

syynä kirjoitti:

voi olla myös lajike.On olemassa vanhaa lajiketta,joka kasvaa ohutta punaista vartta,eikä kasva sen kummemmaksi,vaikka kuinka lannoittaisi.
Äitini kasvatti raparberiä torille myytäväksi kymmeniä vuosia ja otti talteen kolme satoa kesässä.....joten ihan puppua ne "välivuodet".Lannoitukseen käytti palanutta karjanlantaa.

Lue lisää

Ei ole puppua välivuodet.
Tietysti joka vuosi voi ottaa sadon jos tyytyy pieneen.
Ei tainnut olla pelkästään lajikkeessa vika kun äidilläsi oli niitä pieniä heikkoja varsia, vaan vika oli välivuosien puutteessa.

Elisama kirjoitti:

Ei ole puppua välivuodet.
Tietysti joka vuosi voi ottaa sadon jos tyytyy pieneen.
Ei tainnut olla pelkästään lajikkeessa vika kun äidilläsi oli niitä pieniä heikkoja varsia, vaan vika oli välivuosien puutteessa.

Lue lisää

Tuhkaa lukuunottamatta en lannoita mitenkään.
Olleet samalla kasvupaikalla yli 30 vuotta.
Kasvavat paksuja pitkiä varsia.
Kaksi juurakkoa on alunperin istutettu syvämultaiseen peltomaahan.
Nyt ovat levinneet mahtavaksi kasvustoksi.

En ole koskaan ottanut niistä kuin muutaman varren piirakkaan ja kiisseliin.
Joillekin ystäville olen myös antanut muutamia varsia.

Minusta rabarberi on koristekasvina hyvin komea ja saa kasvaa vapaasti ja lopulta syksyllä kuihtua maahan.

Elisama kirjoitti:

Ei ole puppua välivuodet.
Tietysti joka vuosi voi ottaa sadon jos tyytyy pieneen.
Ei tainnut olla pelkästään lajikkeessa vika kun äidilläsi oli niitä pieniä heikkoja varsia, vaan vika oli välivuosien puutteessa.

Lue lisää

Edelleen sanon,että puppua ne välivuodet. Anopilla oli sellaista ohutvartista lajiketta,mutta äidin raparperit kasvoivat paksuja ja pitkiä varsia. Hän myi niitä Kuopion torilla vuosikymmeniä.Kolme satoa kesässä....kymmeniä kiloja.Kukkavarret nyhti pois.Itselläni sama tahti jatkuu,sadon tosin kannan metsään kaksi kertaa kesässä,kun ei kukaan niin paljon halua niitä käyttää.

Tuo rauhaan jättö on varmaan syy siihen miksi mulla on aivan giganttisia raparpereja pihassa.
Ne kasvaa lähinnä koristeena ja voi erittäin hyvin vaikken hoida niitä mitenkään.

Korkeutta n. 1.5m ja leveyttä puskilla on saman verran, ellei jopa parisen metriä. En ole karsinut edes kukkia ja/tai siemeniä loppukesästä/syksyllä vaan olen antanut puskien toteuttaa lajityypillisiä piirteitään puuttumatta niiden elämään mitenkään.
Välillä olen tooki kerännyt muutamia kourallisia niitä siemeniä ja viskonut niitä sitten ympäriinsä.

Muutenkin kuulostaa tuo raparperin "hoito" jotenkin absurdilta. Täällä ne kasvaa hyvin vaikka niitä yrittäisi lopettaa. On lapioitu juurakot ja kipattu muualle ja jätetty heitteille -ja ne on alkaneet kasvamaan sielläkin...

välivuodet kirjoitti:

Edelleen sanon,että puppua ne välivuodet. Anopilla oli sellaista ohutvartista lajiketta,mutta äidin raparperit kasvoivat paksuja ja pitkiä varsia. Hän myi niitä Kuopion torilla vuosikymmeniä.Kolme satoa kesässä....kymmeniä kiloja.Kukkavarret nyhti pois.Itselläni sama tahti jatkuu,sadon tosin kannan metsään kaksi kertaa kesässä,kun ei kukaan niin paljon halua niitä käyttää.

Lue lisää

Kaikki sadonkorjuu vie osan kasvuvoimasta. Raparperillä kyllä kasvuvoimaa riittää kunhan sadosta jää noin 50-30% kasvamaan ja antamaan juurakolle voimaa seuraavaa kasvukautta varten. Mitään syytä ei ole köyhdyttää juurakkoa kantamalla satoa metsään. Versot kuihtuu ja lahoaa syksyllä ja seuraavana keväänä vaikka niitä olisi runsaastikin. Annetaan niiden puutuneiden versojen kasvaa rauhassa ja vahvistaa juuren kasvuvoimaa ja tämä takaa seuraavan vuoden kasvuvoiman.

kiitos vielä kirjoitti:

Joo olen aina kerännyt kaiken talteen.
Kuudesta juurakosta olen saanut vain pienen keiton ja piirakan.
Minusta se on hyvää monessa, voisin lisätä sitä
ainakin omena, porkkana ja mansikkahiloon.
Jään innolla odottamaan satoa.

Lue lisää

Juuren kasvuvoima heikkenee jos kerää kaiken pois. Käytännössä raparperipuskista ei oteta talteen kuin murto-osa kasvustosta ja se takaa sen että raparperit kasvaa rehevästi vuodesta toiseen. Osa kevään ensimmäisistä varsista kannattaa jättää kasvamaan syksyyn saakka ja antaa kuihtua ja maatua kasvukauden lopussa ja seuraavana keväänä. Näin taataan se että juurakko saa kasvuvoimaa seuraavan kevään kasvua varten.

Hämmästyin ,onko sellainenkin ongelma olemassa että raparperi ei kasva ? Minulla on taas joka kesä ongelmana kun se kasvaa liikaa .Meillä on 3 puskaa ja aina kesällä pulmana mihin niitä laittaa . 2 niistä puskista on tosi vanhoja varmaan 40v ( en ole niitä itse istuttanut) ja yksi siirretty meille yli 10v sitten .KOSKAAN en ole niitä lannoittanut millään muulla kun syksyllä vaan peittänyt ne pudonneilla koivunlehdillä ,äidiltä peritty tieto ,ja keväällä sitte jättänyt ne sinne juurelle maatumaan.Kesällä, kuivana kautena on kasteltava.Muuten,oletteko tietoisia te jotka käytätte sitä runsaasti että se sisältää verrattain paljon oksaalihappoa ja vie siten kalkkia kehosta.Pitäisi kuulemma käyttää aina maitotuotteita sen kanssa ,sanoi äiti ennen !

raparperistä kirjoitti:

Hämmästyin ,onko sellainenkin ongelma olemassa että raparperi ei kasva ? Minulla on taas joka kesä ongelmana kun se kasvaa liikaa .Meillä on 3 puskaa ja aina kesällä pulmana mihin niitä laittaa . 2 niistä puskista on tosi vanhoja varmaan 40v ( en ole niitä itse istuttanut) ja yksi siirretty meille yli 10v sitten .KOSKAAN en ole niitä lannoittanut millään muulla kun syksyllä vaan peittänyt ne pudonneilla koivunlehdillä ,äidiltä peritty tieto ,ja keväällä sitte jättänyt ne sinne juurelle maatumaan.Kesällä, kuivana kautena on kasteltava.Muuten,oletteko tietoisia te jotka käytätte sitä runsaasti että se sisältää verrattain paljon oksaalihappoa ja vie siten kalkkia kehosta.Pitäisi kuulemma käyttää aina maitotuotteita sen kanssa ,sanoi äiti ennen !

Lue lisää

Samma sak - raparperi kasvaa liikaakin eikä kaikkea ehdi käyttää hyväkseen vaikka miten kiisseliä tekisi, piirakkaa leipoisi, tutuille ja vieraille lahjottaisi ja pakkaseen panisi niin aina sitä on liikaa.

Tämä raparperi oli jo palstalla naiseni ostettuaan siirtolapuutarhan itselleen enkä tiedä mitä lajiketta se on, mitä sen kasvun vaatimukset ovat eikä sitä ole koskaan lannoitettu millään ja silti joka kevät se vaan nostaa lehtensä ylös ja tuottaa vartta liiankin kanssa.

Yksi pensas ja lehdet kuin lumpeen - isot ja vihreät. Toinen viereinen kasvi myös kasvaa ohi määritysten eli lipstikka - sanovat sen yltävän 2,5 metriseksi, mutta meillä se kasvaa 3,5-4-metriseksi. Tiedä sitten mitä maassa on, mutta muutamat kasvit todella viihtyvät siinä. Yksi kasvi mikä viihtyy myös on maa-artisokka - mukuloita on liiankin kanssa ja kasvin varret kasvavat korkeiksi - sääli vain ettei siitä kovinkaan hääppöistä ruokaa saa - kokeiltu on useampia reseptejä mutta jotenkin valjuksi on jäänyt maultaan - edes city-kanit eivät siitä perusta paljoakaan.

Ehkä syynä tiettyjen kasvien hurmaan on etten koskaan korjaa kariketta pois vaan annan sen maatua maahan - ainakin kastarit pitävät tästä - joka lapiollisessa käännettyä maata on kaks-kolme kastaria mukana eli voisin kuvitella maan olevan ravinteikasta ja muhevaa.

Ja raparperin kanssa tulee aina nauttia maitotuotteita - joko kermavaahtoa kiisselin pinnalla tai vanilja-jäätelöä piirakan oheen - oksaalihapon laimentamiseksi tarvitaan jotain kalsiumia sisältävää. Ja mikä olisikaan parempaa kuin lämmin raparperi-piiras hyvän vanilja-jäätelön kera jos ei sitten vaniljakastiketta jaksanut tehdä.

etsilleenjatolleen kirjoitti:

Samma sak - raparperi kasvaa liikaakin eikä kaikkea ehdi käyttää hyväkseen vaikka miten kiisseliä tekisi, piirakkaa leipoisi, tutuille ja vieraille lahjottaisi ja pakkaseen panisi niin aina sitä on liikaa.

Tämä raparperi oli jo palstalla naiseni ostettuaan siirtolapuutarhan itselleen enkä tiedä mitä lajiketta se on, mitä sen kasvun vaatimukset ovat eikä sitä ole koskaan lannoitettu millään ja silti joka kevät se vaan nostaa lehtensä ylös ja tuottaa vartta liiankin kanssa.

Yksi pensas ja lehdet kuin lumpeen - isot ja vihreät. Toinen viereinen kasvi myös kasvaa ohi määritysten eli lipstikka - sanovat sen yltävän 2,5 metriseksi, mutta meillä se kasvaa 3,5-4-metriseksi. Tiedä sitten mitä maassa on, mutta muutamat kasvit todella viihtyvät siinä. Yksi kasvi mikä viihtyy myös on maa-artisokka - mukuloita on liiankin kanssa ja kasvin varret kasvavat korkeiksi - sääli vain ettei siitä kovinkaan hääppöistä ruokaa saa - kokeiltu on useampia reseptejä mutta jotenkin valjuksi on jäänyt maultaan - edes city-kanit eivät siitä perusta paljoakaan.

Ehkä syynä tiettyjen kasvien hurmaan on etten koskaan korjaa kariketta pois vaan annan sen maatua maahan - ainakin kastarit pitävät tästä - joka lapiollisessa käännettyä maata on kaks-kolme kastaria mukana eli voisin kuvitella maan olevan ravinteikasta ja muhevaa.

Ja raparperin kanssa tulee aina nauttia maitotuotteita - joko kermavaahtoa kiisselin pinnalla tai vanilja-jäätelöä piirakan oheen - oksaalihapon laimentamiseksi tarvitaan jotain kalsiumia sisältävää. Ja mikä olisikaan parempaa kuin lämmin raparperi-piiras hyvän vanilja-jäätelön kera jos ei sitten vaniljakastiketta jaksanut tehdä.

Lue lisää

Jäätelö sopii hyvin myös lämpiman raparperikiisselin kanssa.

vaniljaa.. kirjoitti:

Jäätelö sopii hyvin myös lämpiman raparperikiisselin kanssa.

Näin sopii hyvinkin - vaikka syönkin kiisselin mielellään jääkaappikylmänä kerman kanssa jälkiruoaksi tai välipalaksi.

Raparperista saa aikaan myös oivallista chutneya eli hilloketta esim. liharuokien oheen - kannattaa vain tarjota hyviä juustoja samalla.

Raparperin maustamiseen sopii hyvin esim. kaneli, neilikka, inkivääri kuten muidenkin happamien hedelmien kuten omenoiden kanssa.

raparperistä kirjoitti:

Hämmästyin ,onko sellainenkin ongelma olemassa että raparperi ei kasva ? Minulla on taas joka kesä ongelmana kun se kasvaa liikaa .Meillä on 3 puskaa ja aina kesällä pulmana mihin niitä laittaa . 2 niistä puskista on tosi vanhoja varmaan 40v ( en ole niitä itse istuttanut) ja yksi siirretty meille yli 10v sitten .KOSKAAN en ole niitä lannoittanut millään muulla kun syksyllä vaan peittänyt ne pudonneilla koivunlehdillä ,äidiltä peritty tieto ,ja keväällä sitte jättänyt ne sinne juurelle maatumaan.Kesällä, kuivana kautena on kasteltava.Muuten,oletteko tietoisia te jotka käytätte sitä runsaasti että se sisältää verrattain paljon oksaalihappoa ja vie siten kalkkia kehosta.Pitäisi kuulemma käyttää aina maitotuotteita sen kanssa ,sanoi äiti ennen !

Lue lisää

Mitä tarkoittaa "raparperi kasvaa liikaa" ?

Osa kasvusta pitääkin kasvaa rauhassa ja antaa juurakolle kasvuvoimaa seuraavaa kasvukautta varten.

etsilleenjatolleen kirjoitti:

Samma sak - raparperi kasvaa liikaakin eikä kaikkea ehdi käyttää hyväkseen vaikka miten kiisseliä tekisi, piirakkaa leipoisi, tutuille ja vieraille lahjottaisi ja pakkaseen panisi niin aina sitä on liikaa.

Tämä raparperi oli jo palstalla naiseni ostettuaan siirtolapuutarhan itselleen enkä tiedä mitä lajiketta se on, mitä sen kasvun vaatimukset ovat eikä sitä ole koskaan lannoitettu millään ja silti joka kevät se vaan nostaa lehtensä ylös ja tuottaa vartta liiankin kanssa.

Yksi pensas ja lehdet kuin lumpeen - isot ja vihreät. Toinen viereinen kasvi myös kasvaa ohi määritysten eli lipstikka - sanovat sen yltävän 2,5 metriseksi, mutta meillä se kasvaa 3,5-4-metriseksi. Tiedä sitten mitä maassa on, mutta muutamat kasvit todella viihtyvät siinä. Yksi kasvi mikä viihtyy myös on maa-artisokka - mukuloita on liiankin kanssa ja kasvin varret kasvavat korkeiksi - sääli vain ettei siitä kovinkaan hääppöistä ruokaa saa - kokeiltu on useampia reseptejä mutta jotenkin valjuksi on jäänyt maultaan - edes city-kanit eivät siitä perusta paljoakaan.

Ehkä syynä tiettyjen kasvien hurmaan on etten koskaan korjaa kariketta pois vaan annan sen maatua maahan - ainakin kastarit pitävät tästä - joka lapiollisessa käännettyä maata on kaks-kolme kastaria mukana eli voisin kuvitella maan olevan ravinteikasta ja muhevaa.

Ja raparperin kanssa tulee aina nauttia maitotuotteita - joko kermavaahtoa kiisselin pinnalla tai vanilja-jäätelöä piirakan oheen - oksaalihapon laimentamiseksi tarvitaan jotain kalsiumia sisältävää. Ja mikä olisikaan parempaa kuin lämmin raparperi-piiras hyvän vanilja-jäätelön kera jos ei sitten vaniljakastiketta jaksanut tehdä.

Lue lisää

Raparperin tuleekin kasvaa liikaa. Liikakasvu varmistaa sen että raparperi antaa satoa tulevinakin vuosina.

Raparperin käytössä olisi parempi pysyä kohtuudessa, koska ei ole mitenkään terveellinen, satunnaisesti käytettynä ei haittaa.
Itse en käytä nykyään enää laisinkaan, sen jälkeen kun perehdyin aiheeseen tarkemmin.

8787978 kirjoitti:

Raparperin käytössä olisi parempi pysyä kohtuudessa, koska ei ole mitenkään terveellinen, satunnaisesti käytettynä ei haittaa.
Itse en käytä nykyään enää laisinkaan, sen jälkeen kun perehdyin aiheeseen tarkemmin.

Lue lisää

Pidin raparperia aikaisemmin epäterveellisenä syötävänä. Kun perehdyin raparperin ominaisuuksiin tarkemmin, niin sen jälkeen olen syönyt raparperia säännöllisesti - sesonkiaikaan jopa päivittäin.