raparperit ei kasva

missä vika?

Mulla on ollut raparperiä lähes 10 vuotta mutta
ne antaa vain vähän satoa.
Millä niitä voi lannoittaa ja mihin aikaan vuodesta ja minkälaisessa paikassa niitä pitäisi kasvattaa.
Olen laittanut vain ruohosilppua niille.

43

6125

    Vastaukset

    • Raparperi tarvitsee syvän multavan alustan ja reilusti lannoitusta. Paikka saisi olla myös valoisa, joten pimeimpään pihan nurkaan niitä ei kannata piilottaa. Eli reilusti kanankakkaa vaan keväällä sinne juurelle. Tarkemmat annosteluohjeet ovat pakkauksessa, mutta tässä tapauksessa voi antaa reilumman peruslannoituksen. Johan rupeaa rehottamaan.

      • En ole uskaltanut laittaa kanankakkaa.
        Nyt laitan.
        Valoa ne kyllä saa.
        Entä tuhka?


      • kiitos vastaukseta kirjoitti:

        En ole uskaltanut laittaa kanankakkaa.
        Nyt laitan.
        Valoa ne kyllä saa.
        Entä tuhka?

        kalkkia kannattaa nyt heti lumen sulamisen jälkeen lisätä. Kalkissa on se hyvä puoli, ettei siinä tule annosteluvirhettä.
        Eli kalkkia ja paskaa!


      • .............................. kirjoitti:

        kalkkia kannattaa nyt heti lumen sulamisen jälkeen lisätä. Kalkissa on se hyvä puoli, ettei siinä tule annosteluvirhettä.
        Eli kalkkia ja paskaa!

        pastaa


      • .............................. kirjoitti:

        kalkkia kannattaa nyt heti lumen sulamisen jälkeen lisätä. Kalkissa on se hyvä puoli, ettei siinä tule annosteluvirhettä.
        Eli kalkkia ja paskaa!

        Tuhkaa voit lisätä,se ajaa saman asian kuin kalkkikin.Kompostia juurelle,tai hevonpaskaa, kyllä alkaa raparperiä tuleen.


      • lannoitukset kirjoitti:

        Tuhkaa voit lisätä,se ajaa saman asian kuin kalkkikin.Kompostia juurelle,tai hevonpaskaa, kyllä alkaa raparperiä tuleen.

        Minulla on pieni kasvimaa, jossa mm raparperia. Raparperia on reilusti ja kasvaa tosi hyvin. Sukulaisrouva kertoo, että tuo raparperin juurelle teepusseja (siis käytettyjä) ja kahvinporoja! Hassuja aineksia, mutta eipä oleainakaan pahaa tehnyt. Ja tuhkaa on laitettu myös. Hyvin kasvaa!


      • lannoitukset kirjoitti:

        Tuhkaa voit lisätä,se ajaa saman asian kuin kalkkikin.Kompostia juurelle,tai hevonpaskaa, kyllä alkaa raparperiä tuleen.

        Eihän aja. Kalkki tasapainottaa happotasapainoa oli se kumpaan tahansa suuntaan pielessä, tuhkaa käytetään yleisesti mutu tuntumalla siksi että perusolettama on se että maa on automaattisesti hapanta.

        Jos ei tiedä _miksi_ sitä tuhkaa käytetään (neutraloimaan liian hapan maa) voi jollekin tulla tavaksi heittää kaikki tuhkat AINA kasvimaalle jolloin ei mene kauaakaan siihen että maaperä on liian emäksistä.

        Tämä ihan maalaisjärjellä pääteltynä, ilman mittaustuloksia tai muita todisteita.

        Jos ei omista PH-mittaria eikä jaksa kiinnostua paneutumaan asiaan kunnolla niin turvallisinta on käyttää sitä kalkkia, mikä on neutraalia.


      • Gasvis kirjoitti:

        Minulla on pieni kasvimaa, jossa mm raparperia. Raparperia on reilusti ja kasvaa tosi hyvin. Sukulaisrouva kertoo, että tuo raparperin juurelle teepusseja (siis käytettyjä) ja kahvinporoja! Hassuja aineksia, mutta eipä oleainakaan pahaa tehnyt. Ja tuhkaa on laitettu myös. Hyvin kasvaa!

        Oonkin miettinyt tuota jo kauan että voiko teetä antaa kasveille. Sitä tulee keitettyä aina liikaa.. ja jos se on sopivaa ihmisen "lannoittamiseen" niin miksei kasvienkin?


      • Gasvis kirjoitti:

        Minulla on pieni kasvimaa, jossa mm raparperia. Raparperia on reilusti ja kasvaa tosi hyvin. Sukulaisrouva kertoo, että tuo raparperin juurelle teepusseja (siis käytettyjä) ja kahvinporoja! Hassuja aineksia, mutta eipä oleainakaan pahaa tehnyt. Ja tuhkaa on laitettu myös. Hyvin kasvaa!

        Mummo vei myös aina kahvinporot raparperien juurelle ja kasvoi hyvin vaikka olivat seinän vierellä kuivalla kaltevalla paikalla.

        Laitoin keväällä parvekkeelle ruukkuun ja aika kitumalla kasvaa, ohuita varsia, vanhemmat vähän velttoja, lehdetkin huonon näköisiä. Oudointa, kun tein kiiseliä, vain perunajauho maistuu. Ei tullut maisteltua raakana.

        Tätyy kokeilla noita kahvinporoja josko auttaisi, kasteluakin vaikea arvioida ruukussa.


      • Happamat kahvinporot ei tee hyvää raparperille. Raparperille kalkkia jopa vuosittain ja happamat kahvinporot alppiruusuille, hortensioille ja pensasmustikoille.


      • Neo Hillbilly kirjoitti:

        Eihän aja. Kalkki tasapainottaa happotasapainoa oli se kumpaan tahansa suuntaan pielessä, tuhkaa käytetään yleisesti mutu tuntumalla siksi että perusolettama on se että maa on automaattisesti hapanta.

        Jos ei tiedä _miksi_ sitä tuhkaa käytetään (neutraloimaan liian hapan maa) voi jollekin tulla tavaksi heittää kaikki tuhkat AINA kasvimaalle jolloin ei mene kauaakaan siihen että maaperä on liian emäksistä.

        Tämä ihan maalaisjärjellä pääteltynä, ilman mittaustuloksia tai muita todisteita.

        Jos ei omista PH-mittaria eikä jaksa kiinnostua paneutumaan asiaan kunnolla niin turvallisinta on käyttää sitä kalkkia, mikä on neutraalia.

        Kalkki ei neutraalia, vaan lisää maan emäksisyyttä. Sillä tasapainotetaan liian happanee maan ph-arvoa, ja yliannostuksella on yhtä lailla kasveja haittaava vaikutus kuin liialla happamuuden la.


      • kiitos vastaukseta kirjoitti:

        En ole uskaltanut laittaa kanankakkaa.
        Nyt laitan.
        Valoa ne kyllä saa.
        Entä tuhka?

        Kanankakan haju on niin intensiivinen että se tulee lehtiruotojen mukana ruokiin ja leipomisiin. Hevonkakkaa mieluummin.

        Kanankakkaakin voi toki käyttää mutta se tulisi kaivaa maan sisään ja vielä lisäksi katetta päälle. Hevonkakankin voi mullata - mutta se laiskuus.....

        Puutarhan Y-lannosta terästettynä salpietarilisällä.

        Peruslannoitus keväällä ja lisälannoitus kesällä.


    • Tuo kanankakka kyllä kasvattaa, mutta raparperi kerää siitä nitriittejä.
      Hevosenlanta on siihen verraten parempi.
      syönnin kannalta on terveellisempää syödä hitaasti kasvanutta raparperia kuin typellä voimakkaasti kasvatettua (nitriittien vuoksi).
      Yksi syy hitaaseen kasvuun voi olla jos joka kesä otat siitä kasvun tarkkaan pois.
      Kannattaa antaa raparperille välillä lepovuosi niin se vahvistaa sen juuristoa.

      • Puun tuhka on hyvä ja tuo ruohosilppu.


      • Elisama kirjoitti:

        Puun tuhka on hyvä ja tuo ruohosilppu.

        Joo olen aina kerännyt kaiken talteen.
        Kuudesta juurakosta olen saanut vain pienen keiton ja piirakan.
        Minusta se on hyvää monessa, voisin lisätä sitä
        ainakin omena, porkkana ja mansikkahiloon.
        Jään innolla odottamaan satoa.


      • kiitos vielä kirjoitti:

        Joo olen aina kerännyt kaiken talteen.
        Kuudesta juurakosta olen saanut vain pienen keiton ja piirakan.
        Minusta se on hyvää monessa, voisin lisätä sitä
        ainakin omena, porkkana ja mansikkahiloon.
        Jään innolla odottamaan satoa.

        voi olla myös lajike.On olemassa vanhaa lajiketta,joka kasvaa ohutta punaista vartta,eikä kasva sen kummemmaksi,vaikka kuinka lannoittaisi.
        Äitini kasvatti raparberiä torille myytäväksi kymmeniä vuosia ja otti talteen kolme satoa kesässä.....joten ihan puppua ne "välivuodet".Lannoitukseen käytti palanutta karjanlantaa.


      • syynä kirjoitti:

        voi olla myös lajike.On olemassa vanhaa lajiketta,joka kasvaa ohutta punaista vartta,eikä kasva sen kummemmaksi,vaikka kuinka lannoittaisi.
        Äitini kasvatti raparberiä torille myytäväksi kymmeniä vuosia ja otti talteen kolme satoa kesässä.....joten ihan puppua ne "välivuodet".Lannoitukseen käytti palanutta karjanlantaa.

        Ei ole puppua välivuodet.
        Tietysti joka vuosi voi ottaa sadon jos tyytyy pieneen.
        Ei tainnut olla pelkästään lajikkeessa vika kun äidilläsi oli niitä pieniä heikkoja varsia, vaan vika oli välivuosien puutteessa.


      • Elisama kirjoitti:

        Ei ole puppua välivuodet.
        Tietysti joka vuosi voi ottaa sadon jos tyytyy pieneen.
        Ei tainnut olla pelkästään lajikkeessa vika kun äidilläsi oli niitä pieniä heikkoja varsia, vaan vika oli välivuosien puutteessa.

        Tuhkaa lukuunottamatta en lannoita mitenkään.
        Olleet samalla kasvupaikalla yli 30 vuotta.
        Kasvavat paksuja pitkiä varsia.
        Kaksi juurakkoa on alunperin istutettu syvämultaiseen peltomaahan.
        Nyt ovat levinneet mahtavaksi kasvustoksi.

        En ole koskaan ottanut niistä kuin muutaman varren piirakkaan ja kiisseliin.
        Joillekin ystäville olen myös antanut muutamia varsia.

        Minusta rabarberi on koristekasvina hyvin komea ja saa kasvaa vapaasti ja lopulta syksyllä kuihtua maahan.


      • Elisama kirjoitti:

        Ei ole puppua välivuodet.
        Tietysti joka vuosi voi ottaa sadon jos tyytyy pieneen.
        Ei tainnut olla pelkästään lajikkeessa vika kun äidilläsi oli niitä pieniä heikkoja varsia, vaan vika oli välivuosien puutteessa.

        Edelleen sanon,että puppua ne välivuodet.
        Anopilla oli sellaista ohutvartista lajiketta,mutta äidin raparperit kasvoivat paksuja ja pitkiä varsia.
        Hän myi niitä Kuopion torilla vuosikymmeniä.Kolme satoa kesässä....kymmeniä kiloja.Kukkavarret nyhti pois.Itselläni sama tahti jatkuu,sadon tosin kannan metsään kaksi kertaa kesässä,kun ei kukaan niin paljon halua niitä käyttää.


      • Tuo rauhaan jättö on varmaan syy siihen miksi mulla on aivan giganttisia raparpereja pihassa.
        Ne kasvaa lähinnä koristeena ja voi erittäin hyvin vaikken hoida niitä mitenkään.

        Korkeutta n. 1.5m ja leveyttä puskilla on saman verran, ellei jopa parisen metriä. En ole karsinut edes kukkia ja/tai siemeniä loppukesästä/syksyllä vaan olen antanut puskien toteuttaa lajityypillisiä piirteitään puuttumatta niiden elämään mitenkään.
        Välillä olen tooki kerännyt muutamia kourallisia niitä siemeniä ja viskonut niitä sitten ympäriinsä.

        Muutenkin kuulostaa tuo raparperin "hoito" jotenkin absurdilta. Täällä ne kasvaa hyvin vaikka niitä yrittäisi lopettaa. On lapioitu juurakot ja kipattu muualle ja jätetty heitteille -ja ne on alkaneet kasvamaan sielläkin...


      • välivuodet kirjoitti:

        Edelleen sanon,että puppua ne välivuodet.
        Anopilla oli sellaista ohutvartista lajiketta,mutta äidin raparperit kasvoivat paksuja ja pitkiä varsia.
        Hän myi niitä Kuopion torilla vuosikymmeniä.Kolme satoa kesässä....kymmeniä kiloja.Kukkavarret nyhti pois.Itselläni sama tahti jatkuu,sadon tosin kannan metsään kaksi kertaa kesässä,kun ei kukaan niin paljon halua niitä käyttää.

        Kaikki sadonkorjuu vie osan kasvuvoimasta. Raparperillä kyllä kasvuvoimaa riittää kunhan sadosta jää noin 50-30% kasvamaan ja antamaan juurakolle voimaa seuraavaa kasvukautta varten. Mitään syytä ei ole köyhdyttää juurakkoa kantamalla satoa metsään. Versot kuihtuu ja lahoaa syksyllä ja seuraavana keväänä vaikka niitä olisi runsaastikin. Annetaan niiden puutuneiden versojen kasvaa rauhassa ja vahvistaa juuren kasvuvoimaa ja tämä takaa seuraavan vuoden kasvuvoiman.


      • kiitos vielä kirjoitti:

        Joo olen aina kerännyt kaiken talteen.
        Kuudesta juurakosta olen saanut vain pienen keiton ja piirakan.
        Minusta se on hyvää monessa, voisin lisätä sitä
        ainakin omena, porkkana ja mansikkahiloon.
        Jään innolla odottamaan satoa.

        Juuren kasvuvoima heikkenee jos kerää kaiken pois. Käytännössä raparperipuskista ei oteta talteen kuin murto-osa kasvustosta ja se takaa sen että raparperit kasvaa rehevästi vuodesta toiseen. Osa kevään ensimmäisistä varsista kannattaa jättää kasvamaan syksyyn saakka ja antaa kuihtua ja maatua kasvukauden lopussa ja seuraavana keväänä. Näin taataan se että juurakko saa kasvuvoimaa seuraavan kevään kasvua varten.


    • raparperin juurakon vanhalta naapurin tädiltä.
      Hän antoi ohjeeksi,että kun otetaan raparperin varsia lehdet laitetaan kasvin juurelle maatumaan.
      Sitä neuvoa olen noudattanut, ja kasvu on valtava.
      Käytämme kovasti itse, lasten perheet,ja naapuritkin.Näyttää siltä,että mitä enempi käyttää sitä paremmin kasvaa.
      Keväisin laitan kalkkia ja puutarhan kevätlannoitetta.

      • Hämmästyin ,onko sellainenkin ongelma olemassa että raparperi ei kasva ? Minulla on taas joka kesä ongelmana kun se kasvaa liikaa .Meillä on 3 puskaa ja aina kesällä pulmana mihin niitä laittaa . 2 niistä puskista on tosi vanhoja varmaan 40v ( en ole niitä itse istuttanut) ja yksi siirretty meille yli 10v sitten .KOSKAAN en ole niitä lannoittanut millään muulla kun syksyllä vaan peittänyt ne pudonneilla koivunlehdillä ,äidiltä peritty tieto ,ja keväällä sitte jättänyt ne sinne juurelle maatumaan.Kesällä, kuivana kautena on kasteltava.Muuten,oletteko tietoisia te jotka käytätte sitä runsaasti että se sisältää verrattain paljon oksaalihappoa ja vie siten kalkkia kehosta.Pitäisi kuulemma käyttää aina maitotuotteita sen kanssa ,sanoi äiti ennen !


      • raparperistä kirjoitti:

        Hämmästyin ,onko sellainenkin ongelma olemassa että raparperi ei kasva ? Minulla on taas joka kesä ongelmana kun se kasvaa liikaa .Meillä on 3 puskaa ja aina kesällä pulmana mihin niitä laittaa . 2 niistä puskista on tosi vanhoja varmaan 40v ( en ole niitä itse istuttanut) ja yksi siirretty meille yli 10v sitten .KOSKAAN en ole niitä lannoittanut millään muulla kun syksyllä vaan peittänyt ne pudonneilla koivunlehdillä ,äidiltä peritty tieto ,ja keväällä sitte jättänyt ne sinne juurelle maatumaan.Kesällä, kuivana kautena on kasteltava.Muuten,oletteko tietoisia te jotka käytätte sitä runsaasti että se sisältää verrattain paljon oksaalihappoa ja vie siten kalkkia kehosta.Pitäisi kuulemma käyttää aina maitotuotteita sen kanssa ,sanoi äiti ennen !

        Samma sak - raparperi kasvaa liikaakin eikä kaikkea ehdi käyttää hyväkseen vaikka miten kiisseliä tekisi, piirakkaa leipoisi, tutuille ja vieraille lahjottaisi ja pakkaseen panisi niin aina sitä on liikaa.

        Tämä raparperi oli jo palstalla naiseni ostettuaan siirtolapuutarhan itselleen enkä tiedä mitä lajiketta se on, mitä sen kasvun vaatimukset ovat eikä sitä ole koskaan lannoitettu millään ja silti joka kevät se vaan nostaa lehtensä ylös ja tuottaa vartta liiankin kanssa.

        Yksi pensas ja lehdet kuin lumpeen - isot ja vihreät. Toinen viereinen kasvi myös kasvaa ohi määritysten eli lipstikka - sanovat sen yltävän 2,5 metriseksi, mutta meillä se kasvaa 3,5-4-metriseksi. Tiedä sitten mitä maassa on, mutta muutamat kasvit todella viihtyvät siinä. Yksi kasvi mikä viihtyy myös on maa-artisokka - mukuloita on liiankin kanssa ja kasvin varret kasvavat korkeiksi - sääli vain ettei siitä kovinkaan hääppöistä ruokaa saa - kokeiltu on useampia reseptejä mutta jotenkin valjuksi on jäänyt maultaan - edes city-kanit eivät siitä perusta paljoakaan.

        Ehkä syynä tiettyjen kasvien hurmaan on etten koskaan korjaa kariketta pois vaan annan sen maatua maahan - ainakin kastarit pitävät tästä - joka lapiollisessa käännettyä maata on kaks-kolme kastaria mukana eli voisin kuvitella maan olevan ravinteikasta ja muhevaa.

        Ja raparperin kanssa tulee aina nauttia maitotuotteita - joko kermavaahtoa kiisselin pinnalla tai vanilja-jäätelöä piirakan oheen - oksaalihapon laimentamiseksi tarvitaan jotain kalsiumia sisältävää. Ja mikä olisikaan parempaa kuin lämmin raparperi-piiras hyvän vanilja-jäätelön kera jos ei sitten vaniljakastiketta jaksanut tehdä.


      • etsilleenjatolleen kirjoitti:

        Samma sak - raparperi kasvaa liikaakin eikä kaikkea ehdi käyttää hyväkseen vaikka miten kiisseliä tekisi, piirakkaa leipoisi, tutuille ja vieraille lahjottaisi ja pakkaseen panisi niin aina sitä on liikaa.

        Tämä raparperi oli jo palstalla naiseni ostettuaan siirtolapuutarhan itselleen enkä tiedä mitä lajiketta se on, mitä sen kasvun vaatimukset ovat eikä sitä ole koskaan lannoitettu millään ja silti joka kevät se vaan nostaa lehtensä ylös ja tuottaa vartta liiankin kanssa.

        Yksi pensas ja lehdet kuin lumpeen - isot ja vihreät. Toinen viereinen kasvi myös kasvaa ohi määritysten eli lipstikka - sanovat sen yltävän 2,5 metriseksi, mutta meillä se kasvaa 3,5-4-metriseksi. Tiedä sitten mitä maassa on, mutta muutamat kasvit todella viihtyvät siinä. Yksi kasvi mikä viihtyy myös on maa-artisokka - mukuloita on liiankin kanssa ja kasvin varret kasvavat korkeiksi - sääli vain ettei siitä kovinkaan hääppöistä ruokaa saa - kokeiltu on useampia reseptejä mutta jotenkin valjuksi on jäänyt maultaan - edes city-kanit eivät siitä perusta paljoakaan.

        Ehkä syynä tiettyjen kasvien hurmaan on etten koskaan korjaa kariketta pois vaan annan sen maatua maahan - ainakin kastarit pitävät tästä - joka lapiollisessa käännettyä maata on kaks-kolme kastaria mukana eli voisin kuvitella maan olevan ravinteikasta ja muhevaa.

        Ja raparperin kanssa tulee aina nauttia maitotuotteita - joko kermavaahtoa kiisselin pinnalla tai vanilja-jäätelöä piirakan oheen - oksaalihapon laimentamiseksi tarvitaan jotain kalsiumia sisältävää. Ja mikä olisikaan parempaa kuin lämmin raparperi-piiras hyvän vanilja-jäätelön kera jos ei sitten vaniljakastiketta jaksanut tehdä.

        Jäätelö sopii hyvin myös lämpiman raparperikiisselin kanssa.


      • vaniljaa.. kirjoitti:

        Jäätelö sopii hyvin myös lämpiman raparperikiisselin kanssa.

        Näin sopii hyvinkin - vaikka syönkin kiisselin mielellään jääkaappikylmänä kerman kanssa jälkiruoaksi tai välipalaksi.

        Raparperista saa aikaan myös oivallista chutneya eli hilloketta esim. liharuokien oheen - kannattaa vain tarjota hyviä juustoja samalla.

        Raparperin maustamiseen sopii hyvin esim. kaneli, neilikka, inkivääri kuten muidenkin happamien hedelmien kuten omenoiden kanssa.


      • raparperistä kirjoitti:

        Hämmästyin ,onko sellainenkin ongelma olemassa että raparperi ei kasva ? Minulla on taas joka kesä ongelmana kun se kasvaa liikaa .Meillä on 3 puskaa ja aina kesällä pulmana mihin niitä laittaa . 2 niistä puskista on tosi vanhoja varmaan 40v ( en ole niitä itse istuttanut) ja yksi siirretty meille yli 10v sitten .KOSKAAN en ole niitä lannoittanut millään muulla kun syksyllä vaan peittänyt ne pudonneilla koivunlehdillä ,äidiltä peritty tieto ,ja keväällä sitte jättänyt ne sinne juurelle maatumaan.Kesällä, kuivana kautena on kasteltava.Muuten,oletteko tietoisia te jotka käytätte sitä runsaasti että se sisältää verrattain paljon oksaalihappoa ja vie siten kalkkia kehosta.Pitäisi kuulemma käyttää aina maitotuotteita sen kanssa ,sanoi äiti ennen !

        Mitä tarkoittaa "raparperi kasvaa liikaa" ?

        Osa kasvusta pitääkin kasvaa rauhassa ja antaa juurakolle kasvuvoimaa seuraavaa kasvukautta varten.


      • etsilleenjatolleen kirjoitti:

        Samma sak - raparperi kasvaa liikaakin eikä kaikkea ehdi käyttää hyväkseen vaikka miten kiisseliä tekisi, piirakkaa leipoisi, tutuille ja vieraille lahjottaisi ja pakkaseen panisi niin aina sitä on liikaa.

        Tämä raparperi oli jo palstalla naiseni ostettuaan siirtolapuutarhan itselleen enkä tiedä mitä lajiketta se on, mitä sen kasvun vaatimukset ovat eikä sitä ole koskaan lannoitettu millään ja silti joka kevät se vaan nostaa lehtensä ylös ja tuottaa vartta liiankin kanssa.

        Yksi pensas ja lehdet kuin lumpeen - isot ja vihreät. Toinen viereinen kasvi myös kasvaa ohi määritysten eli lipstikka - sanovat sen yltävän 2,5 metriseksi, mutta meillä se kasvaa 3,5-4-metriseksi. Tiedä sitten mitä maassa on, mutta muutamat kasvit todella viihtyvät siinä. Yksi kasvi mikä viihtyy myös on maa-artisokka - mukuloita on liiankin kanssa ja kasvin varret kasvavat korkeiksi - sääli vain ettei siitä kovinkaan hääppöistä ruokaa saa - kokeiltu on useampia reseptejä mutta jotenkin valjuksi on jäänyt maultaan - edes city-kanit eivät siitä perusta paljoakaan.

        Ehkä syynä tiettyjen kasvien hurmaan on etten koskaan korjaa kariketta pois vaan annan sen maatua maahan - ainakin kastarit pitävät tästä - joka lapiollisessa käännettyä maata on kaks-kolme kastaria mukana eli voisin kuvitella maan olevan ravinteikasta ja muhevaa.

        Ja raparperin kanssa tulee aina nauttia maitotuotteita - joko kermavaahtoa kiisselin pinnalla tai vanilja-jäätelöä piirakan oheen - oksaalihapon laimentamiseksi tarvitaan jotain kalsiumia sisältävää. Ja mikä olisikaan parempaa kuin lämmin raparperi-piiras hyvän vanilja-jäätelön kera jos ei sitten vaniljakastiketta jaksanut tehdä.

        Raparperin tuleekin kasvaa liikaa. Liikakasvu varmistaa sen että raparperi antaa satoa tulevinakin vuosina.


    • eteläauringon paahteessa.Oma raparperini rehottaa vain aamuauringon ja länsiauringon varassa. Raparperi tarvitsee paljon vettä ja olisi hyvä että jo kasvupaikka olisi sellainen.
      Kun murehdit lannoitusta niin siinä tuskin on vikaa. Entä kasvualusta onko se liian tiivistä savea tai kuivaa hiekkaa. Laita sen ympärille haravointijätettä yms.
      Tee uusi "istutuskuoppa" parempaan paikkaan ,koska siitä täytyy olla kysymys.

    • Muutaman raparperin olen istuttanut niin että istutuskuopan pohjalle olen laittanut 5-10kg "jalostettua kanankakkaa tai jalostettua hevonkakkaa" täydennettyna kalkilla. Istutuskuopan olen täyttänyt lannoitetulla puutarhamullalla ja taimen olen istuttanut selvästi koholle ympäröivästä maanpinnasta.

      Joitakin painanteissa kituvia olen kaivanut ylös ja olen tehnyt samaan paikkaan kohopenkin. Nyt nämäkin kasvaa normaalin rehevästi.

    • Mun raparperit on nuoria. Mutta vanhin 6v antaa jo kivasti satoa. Lohkasin siitä viime kesänä palan ja istutin metrin päähän. Lisäksi lokakuussa agrista sai euron taimi. joten penkki vielä venyi tuplasti. Nyt puskia on 4.
      Odotan kevättä ja rapareri mehua! Se on maailman parasta. Siitä lapsetkin eniten tykkää. Kyllä niille piirakka ja kiisselikin kelpaa mutta mehua tehdään pakkaseen ja kellariin talveksi. Nyt ne on taas jo juotu...

      • Raparperin käytössä olisi parempi pysyä kohtuudessa, koska ei ole mitenkään terveellinen, satunnaisesti käytettynä ei haittaa.
        Itse en käytä nykyään enää laisinkaan, sen jälkeen kun perehdyin aiheeseen tarkemmin.


      • 8787978 kirjoitti:

        Raparperin käytössä olisi parempi pysyä kohtuudessa, koska ei ole mitenkään terveellinen, satunnaisesti käytettynä ei haittaa.
        Itse en käytä nykyään enää laisinkaan, sen jälkeen kun perehdyin aiheeseen tarkemmin.

        Pidin raparperia aikaisemmin epäterveellisenä syötävänä. Kun perehdyin raparperin ominaisuuksiin tarkemmin, niin sen jälkeen olen syönyt raparperia säännöllisesti - sesonkiaikaan jopa päivittäin.


    • Raparperi kasvaa hyvin kosteassa ja rehevässä maassa, mutta seisovaa vettä se ei siedä eli maan pitää olla läpäisevää. Tiukassa savimaassa raparperi kasvaa myös hyvin jos sitä varten on tehty kohopenkki. Kitukasvuisen raparperin voi yrittää elvyttää uudelleenistuttamalla se kohopenkkiin ja käyttämällä runsaasti orgaanista lannoitetta - hevonkakkaa tai kanankakkaa - istutuspaikan pohjalle. Pintalannoitteeksi sopii puutarhan kevätlannoite lisättynä typpilannoitteella. Runsas kastelu varmistaa elpymisen.

    • Kaiva raparperin ympärille reilu 30 senttiä syvä vako ja täytä se yli puolilleen kaupan kanankakalla tai hevonkakalla. Laita vakoon myös runsaasti kalkkia ja tavallista puutarhan kevätlannoitetta. Typpilannoitetta pintaan kasvukauden alussa ja pari kertaa kasvukauden aikana. Typpilannoitteen voi myös antaa kasteluveden mukana useampiakin kertoja kesässä, niin imeytyy maahan ja ei haihdu taivaan tuuliin. Kalkkia voi levittää myös pintaan.

    • Noin puolet sadosta talteen ja puolet antaa kasvaa ja kuihduttaa lehdet varsineen kasvupaikalle. Syksyn aikana lehdet varsineen lahoaa paikoilleen ja antaa juurakolle kuihtuessaan seuraavan vuoden kasvuun voimaa. Seuraavana keväänä lehdet varsineen lahoaa lopullisesti. Näin kun tekee niin mitään välivuotta ei tarvita ja kasvuvoima säilyy hyvänä.

      Raparperipuskaa ei syksyllä saa siivota vaan kasvuston annetaan kuihtua ja lahota paikallaan. Ainoastaan kukkavarret poistetaan, mutta nekin voi jättää kasvupaikalle lahoamaan.

    • Jätätkö kuinka paljon varsia antamaan voimaa juurille. Jos sadon ottaa talteen tarkasti, niin silloin juuri taantuu ja kasvusto jää kitukasvuiseksi.

    • Runsaasta lannoittamisesta ei ole mitään hyötyä jos ei ole lehvästöä minkä avulla ravinteet voi varastoida juuriin.

    • Nyt hevonkakkaa tai kanankakkaa muutama kilo neliömetrille. Lisäksi pari kourallista puutarhan kevätlannoitetta ja tehosteeksi kourallinen salpietaria. Ja kalkkia runsaasti. Seuraavina vuosina lannoitusta voi vähentää. Sadosta voi hyödyntää yli puolet ja loppu jää kasvamaan. Kasvustoa ei saa siivota syyssiivouksessa ja se tulee jättää maatumaan paikalleeen. Keväällä kasvustosta on enää rippeet jäljellä.

      Parhaan sadon raparperi antaa voimakkaasti lannoitetussa aurinkoisessa kasvupaikassa. Jos maa on huonosti vettä läpäisevää savimaata tai vastaavaa, niin silloin raparperi tulee kasvattaa kohopenkissä.

    • Sun ei kannata tehdä liian vaativia töitä. Täytä kuopat soralla.

    • Voiko kahvinporoja rapanperille ?

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    SEISKA.FI

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ohisalo: paperittomille työlupa jonon ohi

      https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1883695a-f66c-488e-a622-ac181f96a0ff Miten on mahdollista, kaikki uutisointi mikä liittyy Ohisaloon on negatiiv
      Maailman menoa
      324
      6414
    2. Hallitus halveksii Suomen nuoria

      Suomessa on kymmeniä tuhansia suomalaissyntyisiä nuoria, joilla ei ole koulutusta. Nyt pitäisi tehdä kaikki mahdollinen, jotta nämä nuoret saataisiin
      Maailman menoa
      164
      3038
    3. Ei näin Lidl! Ei! Ei! Ei!

      Voi ei. Älkää lähtekö tähän leikkiin! Ei mitään sovelluskorttipeliä! // Lidl aikoo tuoda asiakkailleen etukortin – bonuksista ei vielä tietoa // http
      Maailman menoa
      83
      1187
    4. Voi myötähäpeän määrää

      Joku tämän kylän Tollo mukana nelosen roskasarjassa
      Suomussalmi
      16
      663