Tuntuu hassulta, kun täällä perustellaan ison koiran hankkimista sillä, että koira jaksaa liikkua. Harva ihminen nimittäin jaksaa liikkua niin paljon kuin pieni koira!
Koira on aika mukautuvainen ja lisäksi sen kunto kasvaa tai huononee siinä missä ihmisenkin.
Mun kääpiömäykkyni ei ehkä ole parasta juoksulenkkiseuraa, koska sillä on tarve haistella, kaivella ja tuumailla, mutta otapa mäyräkoira metsäreissulle mukaan ja pidä vapaana niin siinä kyllä loppuu ihmisen kunto kesken ennen kuin koira hyytyy.
Minulla on hyvä kunto, mutta väitän, että pikkukoirani jaksaa mennä enemmän ja pitemmälle kuin minä.
Sekin hyvä puoli tässä rodussa on, että se ei VAADI sitä pitkää lenkkiä joka ikinen päivä eli kun olen ollut noidannuolen kourissa tai 40 asteen kuumeessa niin koira ei ole hyppinyt seinille, vaikka on muutaman päivän ajan päässyt vain pihalle tarpeilleen.
Että ihan vain tiedoksi niille, jotka tällaisin perustein rotua etsii...
Koira on aika mukautuvainen ja lisäksi sen kunto kasvaa tai huononee siinä missä ihmisenkin.
Mun kääpiömäykkyni ei ehkä ole parasta juoksulenkkiseuraa, koska sillä on tarve haistella, kaivella ja tuumailla, mutta otapa mäyräkoira metsäreissulle mukaan ja pidä vapaana niin siinä kyllä loppuu ihmisen kunto kesken ennen kuin koira hyytyy.
Minulla on hyvä kunto, mutta väitän, että pikkukoirani jaksaa mennä enemmän ja pitemmälle kuin minä.
Sekin hyvä puoli tässä rodussa on, että se ei VAADI sitä pitkää lenkkiä joka ikinen päivä eli kun olen ollut noidannuolen kourissa tai 40 asteen kuumeessa niin koira ei ole hyppinyt seinille, vaikka on muutaman päivän ajan päässyt vain pihalle tarpeilleen.
Että ihan vain tiedoksi niille, jotka tällaisin perustein rotua etsii...
Vastaukset 12
Vanhimmat
on perusteena isoille koirille myös se, että ison, vahvan vetävän koiran kanssa pysyy oma lihaskunto hyvänä.
kyllä pieni pystykorvakin pystyy miehen ojaan perässään vetään kun kani hollille sattuu...
Siinä sitä pysyy rukihit rantehis ja refleksit tallessa kun sitä aina alitajunnassas venaat...
koira pysyy hallinnassa ilman suuria ponnisteluja. Jo ihan koiran takia...
Muilla keinoin lihasvoima hankitaan.
Itse kyllä harrastan talvisin koirani kanssa koirahiihtoa, jossa koiralta vaaditaan paljon kuten isännältäkin. Mutta onneksi se harrastus on minun koiran mieleen. Koirani ei ole erityisen suuri, muttei pienikään, vaan karkeakarvaisen hollanninpaimenkoiran ja punavalkoisen irlanninsetterin risteytys. Tilasin sen Ruotsista, ja nyt se on 4-vuotias.
asia. Mieluummin liikun vahvojen koirien kanssa.
mieluummin itse se vahva meidän koirakossamme.
No ihan sama juttu,kaikintavoin ;)
Sitä paitsi,jos olisin aikoinaan n.sadan kilon massojenkin kanssa lähtenyt vetolinjalle,niin eipä taitais olla enää mitä mitä kehitellä tai hankkia.
Vois vaan iloisesti mennä ja huudella "kafo äifi,ilman käfiä..." ;DDD
olet asian ytimessä. Pääasia on se, että jos ja kun tulee yllättävä tilanne, koira pysyy hanskassa.
Eikö pienen ja nilkkoihin purevan koiran kanssa pysyisi kipukynnys korkeana? (Olihan viestisi sarkasmia, olihan? Se ei oikein tuosta näkynyt.)
hampaissa vasta parkkiintuukin!
on se niinkin, että miksi maksaa kuntosalilla käymisestä, kun saa samalla huvin ja hyödyn koirien kanssa liikkuessa? Kävin punttiksella joskus yli 10 v. sitten ja vuosi sitten yhden tunnin kokeilemassa. Oletin sen tunnin jälkeen, että huomenna en varmaan pysty liikkumaan. Ei kuitenkaan tuntunut missään.
eilen kyläilemässä paikassa, jossa oli aivan ihana kääpiöpinseri. Yleensä pienet koirat vähän pelkäävät minua, ehkä siksi kun vaatteissani on urosten tuoksu, mutta tämä teki poikkeuksen ja tuli heti hyppimään syliin.