LA Lokakuussa, miten sujuu?

la lokakuussa :)! Mä olen vähän sua jäljessä tosin, nyt on 12 viikkoa täynnä (la 23.10.). Vielä ei olla edes kerrottu kuin kahdelle hyvälle ystävälle raskaudesta, josko sitä pääsiäisen kunniaksi kertoisi perheillekin! Ja tänään olen menossa ensimmäiseen ultraan, sekin siis jännittää kovasti! Ensimmäsitä tässä siis myös odotellaan. Mulla on muuten myös taaksepäin kallistunut kohtu, saas nähdä milloin se masu sieltä alkaa tulemaan ;)! Ja paino oli muuten tippunut ekan ja tokan neuvolakäynnin välillä noin 1,5 kg (alkutilanteena normaalipainoinen). Ja mitäs vielä.. Mulla on ollut pahoinvointia vähäsen, joskus viikoilla 7-10 oli pahimmillaan, nyt oikeastaan hävinnyt. Parina päivänä on kyllä taas ollut hieman etova olo. Pieniä kipuja on ollut pitkin raskautta, juurikin menkkamaisia ja tänä aamuna tuli ensimmäinen toispuoleinen kipu, joka pisti melekin kaksinkerroin?! Mitä lie, ei kai mitään vaarallista ;). Muuten olen voinut oikein hyvin, mitä nyt nukkumatti yllättää hyvinkin aikaisin illalla ja muutenkin on väsyneempi olo. Turvotustakin on ehkä mahan seudulla ollut havaittavissa ja juu, rinnat kasvavat kovaa vauhtia! On tämä sitten niin ihanaa :) !!!

mulla LA 3.10. maha on jo törkeen iso, vaikka esikoista odottelen! voi kyllä johtua siitä et oon muuten aika pieni kokoinen, et näkyy helposti kun vähän kasvaa.
mullakin laski paino noin 4kg, mut mulla oli ihan kauheat pahoinvoinnit. olin tiputuksessa kun ei mikään pysynyt sisällä! ai tätä raskauden ihanuutta ja hehkua... ei vaan, onhan tämä ihanaa varsinkin nyt kun on pahoinvoinnit helpottanut, nyt ei yrjö tule kylään enää kun aamuisin.
kovasti jo oottelen milloin alan tuntea minikaverin liikkeet ja potkut :) mulla on istukka takana et pitäis tuntua liikkeet melko aikasin. toivotaan että parin viikon päästä jo onnistais!
mieliteoista sen verran et mulla on aivan järkyttävä himo omenoihin! voisin syödä vaan kokoajan omenoita enkä mitään muuta. muita himoja ei vielä ole ilmaantunut, ehkä nekin tulevat sitten myöhemmin.
mä kans oottelen kovasti ultraa, vaikka en sukupuolta varmaan halua tietääkkään, tai sitten sen näkee voittaako uteliaisuus.

"voikaahan paksusti" (niikun kaikki tuntuu nykyään mulle sanovan...) ja hyviä vointeja!!

Täällä Rv 13 2, toista odotan. Pahoinvointia on ollut viikoilla 6-12, pahin viikoilla 6-10 jolloin se oli niin hirve etten kyennyt tekemään mitään ja olin 4 viikkoa sairaslomalla kun en ois mitenkään pystyny tekemään töitä. Hereillä ollessa vaan oksensin, mikään ei meinannu pysyä sisällä. Paino tippui parissa viikossa 2.5 kiloa niin ottivat sitte osastolle tiputukseen, sen jälkeen olo on ollut parantumaan päin ja nyt on jo melko hyvä olo, uskaltaa liikkua ihmisten ilmoilla kun ei tarvi pelätä että oksennan ties mihin.. Nyt on menetetyt kilot saatu takas ja reilu kilo lisäx. Masu on kasvanu ja minusta kyllä huomaa että odotan.. Ultrassa olen käynyt jo 3 kertaa ja masuasukki voi hyvin :) Mielitekoja ei ole muuten ku hedelmät ja suklaata tekee mieli sillon tällön.. Ennen söin pullaa aika usein mutta nyt ei tee ollenkaan mieli, teen juonti loppu ku seinään ku pahoinvointi alko. Edellisen kohdalla loppui kahvinjuonti kun aloin odottamaan.. Närästys on vaivannut jo useamman viikon ja nyt on sitte ollut flunssa vaivana reilun viikon. ja kun olen ollut monta viikkoa tekemättä mitään niin nyt kun jotain tekee, kävelee enemmän, lapioi lunta tai muuta vastaavaa niin lihaksissa heti huomaa että jotain on tehny.. Tuntuu yx vaiva tulevan tilalle kun yhdestä pääsee eroon.. Meillä rakenneultra kesäkuun eka päivä ja ajattelin kyllä kysyä että kumpi sieltä on tulossa kun olen näin raskaan alun kokenut niin haluan tietää kumpaa odotan :D

täällä kans lokakuinen =)
np-ultra takana ja kaikki hyvin ja esikoista muuten odotan. muita oireita ei ole kun tosi rasittava heikotus ja huippaus välillä. pienikin kävelylenkki saa silmissä pimentymään, ja nyt näyttää ettei tarvi tehdä oikeastaan mitään ni heti heikottaa =( en saanut neuvolaankaan yhteyttä, jäi neuvot saamatta.
mulla on paino noussut vajaa pari kiloa, lähtö ihan normaalipaino. maha pullottaa, varsinkin illalla. mut tää taitaa olla turvotusta =) makuulla näkee pienen kasvaneen kummun. tänä aamuna oli kummallista vasemmanpuoleista riepomista, lonkan alueella. aina ne kivut menee jossain vaiheessa pois, inhoja ne valitettavasti on. onko muilla kipuja? eipä tässä muuta, niin kuin aikaisemmin jo sanottiin, voikaa paksusti =)

Täällä myös esikoista odotellaan ja laskettuaika 4.10!Pahoinvointia ei ole juurikaan ollut,väsymystä senkin eestä,mut nyt tuntuu et alkaa vähän helpottamaan:) kaksi ultraa takana,np-ultrassakin kaikki hyvin,eilen neuvolassa kuunneltiin vauvan sydänääniä ekan kerran!!Paino on noussut reilun kilon verran.
Toukokuun 18 pv on sitten rakenneultra.Mielitekoja ei minullakaan pahemmin ole,mitä nyt vaniljajogurttia pitää olla ja sitä en oo pahemmin ennen raskautta syönyt juuri lainkaan;)

meillä myös laskettu aika lokakuussa 29. pv.
meille syntyy 4 lapsi, tai oikeesti viides,koska esikoinen menehtyi kohtuun 38 5 viikoilla.
mulla ei ole mitään mielitekoja, kuin salaatteja pitää saada, mutta tuohan on ihan hyvä.
aamupahoinvointia ei ole. vatsassa tuntuu kuin ilmapallo olisi, joka nipistelisi..
niskapoimu-ultra on tulevana tiistaina. ensimmäinen ultra minulle tehtiin jo maaliskuun lopussa, mutta kaikki oli hyvin, sydän sykki ja kohdussa oltiin. meille tämä raskausuutinen tuli vähän yllätyksenä. mutta ilmeisesti iltatähti on kovasti maailmaan tulossa.
voikaa hyvin.

Meillä on kans la 7.10. mutta sikiö oli pienempi joten th sanoi, että menee varmaan reippaastikin lasketun ajan yli. Np-ultra on takana ja siellä vaikutti olevan kaikki hyvin. Vaikka sikiö oli pienempi niin eivät muuttaneet laskettua aikaa. Pahoinvointia ei ole juuri ollut, mutta etova olo on aina välillä. Paino ei ole muuttunut juuri ollenkaan. Meillä on ollut kovasti murheita tämän esikoisen odotuksen aikana eikä oikein uskalla vielä riemuita asiasta. Minulla on ollut koko raskauden ajan erinäisiä vuotoja ja niiden takia on ultrattu ja tutkittu varmaan normaalia enemmän. Koko ajan on keskenmenon riski päällä, mutta ainakin toistaiseksi meidän pieni on voinut hyvin. Lisäksi kuulin sairastavani perinnöllistä sairautta joka ei ole tosin minulla mitenkään (vielä) oireillut. Mutta on 50%:n riski että se periytyy. Eli näissä tunnelmissa odottelen lapsivesipunktiota. Täytyy kuitenkin toivoa että kaikki kääntyisi parhainpäin ja että saisimme terveen lapsen.