Onko sijaisvanhempien keskuudessa kovinkin yleistä tällainen, jonka kohteeksi sijoitettu sukulaiseni ja me hänen sukulaisensa olemme joutuneet.
Sukulaisemme harrastaa tanssia. Tässä pari vuotta sitten olimme hänen tanssinäytöksessään, jossa oli satoja lapsia ja jonne oli pääsymäksu. Sijaisvanhempi huutamaan meille, kun veimme lapselle lahjaa muiden tanssijoiden sukulaisten tavoin tanssinäytöksien jälkeen.
Sitten sukulaisemme aloitti uuden harrastuksen, josta pitää kovin. Tapaamisellamme hän kertoi, että sijaisäiti oli sanonut, että jos sinne mummuja ja muita ilmaantuu katsomaan, niin harrastus loppuu.
Osaatteko sanoa, miksi meitä halutaan normaalissa arkielämässä näin eristää toisistamme. Miksi lasta kiusataan sijaisperheessä?
Ulospäin tämä sijaisvanhempi esittää todella hienoa ihmistä - joka on aina oikeassa.
Sukulaisemme harrastaa tanssia. Tässä pari vuotta sitten olimme hänen tanssinäytöksessään, jossa oli satoja lapsia ja jonne oli pääsymäksu. Sijaisvanhempi huutamaan meille, kun veimme lapselle lahjaa muiden tanssijoiden sukulaisten tavoin tanssinäytöksien jälkeen.
Sitten sukulaisemme aloitti uuden harrastuksen, josta pitää kovin. Tapaamisellamme hän kertoi, että sijaisäiti oli sanonut, että jos sinne mummuja ja muita ilmaantuu katsomaan, niin harrastus loppuu.
Osaatteko sanoa, miksi meitä halutaan normaalissa arkielämässä näin eristää toisistamme. Miksi lasta kiusataan sijaisperheessä?
Ulospäin tämä sijaisvanhempi esittää todella hienoa ihmistä - joka on aina oikeassa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
En itsekään ymmärrä, miksi joku tuollaista tekee. Sen sijaan että kysyt asiaa täältä, sinun kannattaa jutella asiallisesti sijaisvanhemman kanssa ja kysyä mistä on kyse. Jos asia tuntuu edelleen kovin vaikealta, juttele edelleen sossun kanssa.
melko yleinen käytäntö että pidetään lapsi mahdollisimman paljon erillään sukulaisistaan ja jopa vanhemmistaan, ja näin lapsi vieroitetaan niistä, ja sitten sijaiskodissa lahjotaan lasta kaiken maailman ylellisyys tavaroilla ja aina muistutetaan lasta että et sinä kotona tällaisia saisi, näin toimimalla lapsi saadaan materialistiksi ja kun tulee sitten aika puhua kotiutumisesta ja silloin kysytään lapsen mielipidettä niin lapsi herkemmin muistaa sen kummassa paikassa saa enemmän lahjoja ja materiaa, ja lapsi unohtaa/sekoittaa siinä materian paljouden keskellä rakkauden ja materian ja saattaa pitää sijais perhettä parempana sen materian perusteella.
nimittäin tuota materiaan kiintymistä todellisen rakkauden sijaan omia vanhempia kohtaan.
Meillä ainakin kävi yksien lasten kanssa aivan päin vastaisesti.
Omat vanhemmat yrittivät lahjomalla saada lapsia sanomaan, et haluavat takaisin kotiin.
Lapset kuitenkin tiesivät, ettei mikään ollut kotona muuttunut ainakaan parempaan suuntaan.
Lapset, etenkin se vanhempi oppi nopeasti pelaamaan samaa peliä ja jallitti vanhempia minkä kerkesi.
Minä oikein varoin ostamasta mitään, minkä olisi voinut tulkita lahjonnaksi.
Meiltä siis saivat vain turvallisen kodin, luotettavat "vanhemmat", hyvää ruokaa jne.
Vaaka kallistui lapsilla kuitenkin meidän suuntaan.
Ennen lopullista "lausuntoa" kuitenkin vedättivät vanhemmilta ties mitä.
Tavaraa, lupauksia ym.ym.
Onhan tietty mahdollista, että jos lapsi on kovin pienenä mennyt sij.perheeseen, niin manipulointi saattaa upotakkin.
Se riippuu niin monesta seikasta. Jos on koko ajan ollut kiinteät tapaamiset omien vanhempien kanssa, niin ei sitä todellista tunnesidettä rahalla voi ostaa.
että lapset tiesivät ettei kotona ole mikään muuttunut, mistähän ne sen tiesi?
ja eiköhän vanhemmat tiedä ettei lapsia saada sijoituksesta kotiin lapsia lahjomalla, sossuja siinä pitää lahjoa, siis jos jotakuta lahjomalla saisi kotiutuksen aikaiseksi. ja kyllä se lapsi vaan on siitä jännä olento että sen saa kivoilla lahjoilla tekemään ja sanomaan mitä vaan, ja kun lapsi, sanotaan että alle 12v, ei vielä todellakaan tiedä mitä rakkaus on, niin se on tosi altis sekoittamaan sen sijaisvanhemman lahjat rakkaudeksi, ja ei käsitä sitä mikä on kyseessä sitten kun esim. sossu kysyy että kummassa paikassa on ollut kivempi olla, niin lapselle ne ihanat lahjat, lelut ym ym tulee ekana mieleen ja sanoo tietysti sen tunteen mukaan mikä on kivempi.
mitään siitä mitä kirjoitin.
Yritäs nyt lukea tekstini siten, kuin se todellisuudessa tapahtui.
Ensinnäkin, lapset kävivät sen verran kotilomilla, että sen perusteella voivat havaita, mitä kotona oli meneillään.
Toiseksi, vanhemmat todella kuvittelivat, että saavat lapset sanomaan sossulle, haluavansa kotiin, ostamalla heille kaikkia kivoja lahjoja ja täyttämällä lasten pinimmätkin toivomukset.
Meillä lapset eivät saaneet mitään extraa, mutta silti ilmottivat sossuille, et eivät halua kotiin, vaan haluavat jäädä meille, miksiköhän?
Lapset lopulta arvostivat rehellisyyttä ja turvallisuutta, ei niinkään kivoja lahjuksia.
Kun sossu "meidän" lapsilta kysyi, niin ihme ja kumma, meille halusivat jäädä, vaikkei meiltä olleet saaneet mitään "kivaa", kuten vanhemmiltaan.
Kun huomasin mitä peliä vanhemmat pelaa, jättäydyin siitä välittömästi ulkopuolelle ja ajattelin, että haluan tietää totuuden lasten tunteista. Kokevatko todella olonsa meillä miellyttäväksi ja turvalliseksi ja siksi haluavat jäädä.Sainkin siitä sitten näytön lapsilta.
Ajattelen, ettei epärehellisyys kannata koskaan ja etenkin lasten kanssa, se tulee myöhemmin kostautumaan tosi pahasti, joten olen vetänyt rehellistä ja avointa linjaa alusta asti, eikä sitä ole tarvinnut koskaan katua.
Nyt jo kaikki lapset ovat aikuisia, eikä heillä kenelläkään ole mitään hampaankolossa minua vastaan, koska tietävät, etten ole kieroillut missään kohtaa.
En ole syöttänyt lapsille omista vanhemmista mitään propagandaa. Ihan itse ovat saaneet muodostaa käsityksensä.
Ilolla olen voinut todeta, että nyt aikuisina ovat jossain määrin lähentyneet omia äitejään.
Siihen olenkin pyrkinyt kaikki nämä vuodet, että yhteydet pysyisivät edes niin, että aikuisena olisi luontevaa jatkaa yhteydenpitoa.
lukemani ymmärrän, mutta tekstiäni ei ymmärretä välillä oikein. en kuitenkaan kirjoituksessani tarkoita juuri sinun tapaustasi, vaan yleisellä tasolla, mihin ei luonnollisestikkaan kuulu ne harvat yksittäis tapaukset kuten sinulla. mutta esim. tässä sinun tapauksessa, mitäs jos nämä vanhemmat niillä lahjoillaan yrittivät hyvittää lapsilleen sitä mitä heille on tapahtunut? mitä jos ne vanhemmat ovat epäkypsiä sisäistämään tilanteensa, ja yrittivät saada lastensa anteeksi antoa niillä lahjoilla? mutta taas näissä ns. ammatillisissa missä lapsen vuorokausi maksut ovat - 300e niin näissä se lapsen lahjonta ym vanhempien haukkuminen lapselle ja eristäminen läheisistään on enemmän sääntö kuin poikkeus. rahalla saa ja lapsilla tienaa, vanhaa sanontaa muunnellen. hyvää pääsiäistä!
mielen manipulointi on todella tuomittavaa.
Eristää ei saisi omista vanhemmista koskaan, ellei sitten ole jotain todella pätevää syytä ja näyttöä siitä, et on lapselle haitallisempaa tavata, kuin pitää erillään. Sellaisiakin on. Kuitenkin lapsilla saattaa olla paljonkin sukulaisia, tai kummeja ym. jotka välittävät, niin ei ole mitään perustetta, että kaikista pitäisi vieraannuttaa, jos joku sukulainen käyttäytyy huonosti/haitallisesti lasta kohtaan.
Sukulaisten ei pitäisi alistua tuollaiseen pompotteluun, vaan sitkeesti vain vaatia sitä yhteydenpitoa.
Olen varma, että vanhempien motiivina oli vain ja ainoastaan lasten lahjonta siinä kotiuttamisasiassa, eikä suinkaan huono omatunto t. vast. koska se lahjonta loppui siihen paikkaan, kun lapset oli ilmoittaneet haluavansa jäädä meille.
päättelivät että anteeksi ei saatu kun lapset halus jäädä luoksesi. mutta kypsymättömiä vanhempia joka tapauksessa.
meillä olleolla lapsilla, kyllä suku (eli äiti kaverinsa kans ja isi, yksin)
kävivät kaikissa juhlissä, riippuen työajoist meillä kotona ja ekaks kirkossa!
Turhaa yleistää noita asioita!
Vaikka tuskinpa täällä kirjoittaa suurikaan osa bioista tai sijareista!
Varmaan löytyy juttua jos toista jos kaikki asiat esiin tulisivat täällä, siitä vasta erilaista asiaa tulisi, uskoisin!
Murto-osa on varmasti jotka täällä asioittaan käsittelee, samoin toisella puolen!
Onnellisia Pääsiäisen loppupäiviä kuiteskin kaikille!
En ole kuullut tuollaisesta aikaisemmin.
Meille sijoitettujen lasten sukulaiset on kyllä kutsuttu kaikkiin tilaisuuksiin, joissa lapset ovat esiintyneet ja iloisia ollaan oltu, kun joku on sitten joskus päässyt tulemaan.
todeta kuin, että teillä on vastassa epäammattimaiset, ilkeät sijarit.
Pakko sanoa suoraan, kuten asia on.
Meihin näköjään mahtuu kaikenlaisia, myös aivan törkeitä, porukkaan.
Puhu sossun kanssa, hänen on pakko saada korjaus tilanteeseen, jo lakikin siihen velvottaa.
sossuun, toi aivan käsittämätöntä, kuulostaa jopa uskomattomalta, mutta kai ei mikään saisi enään yllättää.
Meillä kyllä näytöksistä sun muista aina ilmoitetaan vanhemmille yhdelle kummille ja mummolle,
vanhemmat ei aina ole "päässyt" mutta muita sukulaisia on kyllä tullut ja yhteiset kakkukahvit esimerkiksi juuri tanssinäytöksen kunniaksi juotu. Toi niin itsestään selvää että oikeasti jää tähän suu auiki pohtimaan tuollaista käytöstä.
Olen itse törmännyt sellaiseen tilanteeseen jossa sijaisvanhemmat jopa itse toivoivat ettei heidän kotonaan vierailisi lapsen kummeja tai sukulaisia. Syitähän voi olla monia. Pääsevät "helpommalla" kun ei tarvitse huolehtia vierailuista, kahvituksista, seurustelusta... Ehkä haluavat että lapsi unohtaa menneen elämänsä. Jotkut näkevät vain tämän hetken oikeana vaihtoehtona, heidän kauttaan lapsi saa kyllä "uusia ystäviä", uuden kodin, heidän perheen sukulaisuhteet jne.
Minusta tälläinen on väärin kuitenkin lasta kohtaan. Miksi rikkoa jotain mikä on ollut tärkeää lapsen elämässä? On hyvä asia jos lapsella on muitakin välittäviä aikuisia ympärillään kuin sijaisvanhemmat ja yhteyksiä sukulaisiin/muihin lapsellekkin tärkeisiin ihmisiin tulisi ylläpitää. Olen vaan alkanut miettimään toimiiko sekään käytännössä jos aletaan eristämään ja ikäänkuin "omimaan" lasta.
Aika ikävää kiristää myös sijaisäidin jonkun lapsen harrastuksen kautta. Heidän pitäisi olla päinvastoin, lapselle hyvänä esimerkkinä siitä, miten käyttäydytään ja kohdellaan muita ihmisiä.
tollanen lapsen eristäminen. Viimeistään murrosiässä on edessä monina ongelmina.
Edellyttäen tietysti, että lapsi saa tietää, että sukulaisten tapaamiset on estetty sij.perheen toimesta.
Lapsi on vuosia ollut itsekseen surullinen, kun ei kukaan "oma" hänestä välitä. Kun sitten selviääkin totuus, niin viha sijaria kohtaan tulee olemaan melkoinen.
Olen sen itse meillä nähnyt, kuinka tärkeitä ne sukulaiset ja omat kummit ovat lapsille, vaikka eivät heitä muistakkaan aikasemmasta elämästä, kun meidänkin lapset oli niin pieniä, mutta kun kummit tuli käymään, niin se oli aivan mahtavaa.
Samoin kaikkien omien sukulaisten yhteydenotot ja vierailut.
Korttikin sai tosi hyvän mielen jo aikaan.
Meillä vain niitä yhteydenottoja oli suhteellisen vähän.
Kiitos kirjoituksestasi. Annoit edes hitusen toivoa, että vaikka aikaa on kulunutkin niin kyllä ainakin isompi lapsi muistaa jos joku ihminen on ollut hänelle tärkeä. Valokuvat, kortit, vierailut jos mahdollista yms. Varmasti merkitsevät lapselle paljon.
Ymmärsin että olet sijaisäiti. Minusta on hyvä että uskalsit tuoda esiin myös tuon seikan mitä mahdollinen lapsen eristäminen saa aikaan lapsen myöhemmässä kehitysvaiheessa.
Hyvää keväänjatkoa sinulle:)