Jos kotimaassa pyydetään lähes sata tonnia vm.2005 First 31.7 venhosta, niin Ruottista saman saa yli kakskymmppiä halvemmalla, ja suunnilleen samoihin hintoihin kuin jotkut täällä haaveilevat saavansa reilusti rippikouluiän ylittäneistä veneistään:
http://www.blocket.se/vi/20381066.htm?ca=11_s
Tai jos sinänsä hieno asia, luokkaliiton tuoma arvostus, on nostanut FE83 hinnat käsittämättömiksi, niin Tukholmasta sellaisen voisi käydä hakemassa hintaan 12 600 e.
http://www.blocket.se/vi/21088905.htm?ca=11_s
Ja Finn26 hintaan 7300 e.
http://www.blocket.se/vi/21086753.htm?ca=11_s
Entä miksi joku maksaa Targasta maltaita, kun vaihtoehtona samaan hintaan on kymmenen vuotta nuorempi ja vähän isompi vene: http://www.blocket.se/vi/21077239.htm?ca=11_s
Lisää purjeveneitä Suomen markkinoille!
http://www.blocket.se/vi/20381066.htm?ca=11_s
Tai jos sinänsä hieno asia, luokkaliiton tuoma arvostus, on nostanut FE83 hinnat käsittämättömiksi, niin Tukholmasta sellaisen voisi käydä hakemassa hintaan 12 600 e.
http://www.blocket.se/vi/21088905.htm?ca=11_s
Ja Finn26 hintaan 7300 e.
http://www.blocket.se/vi/21086753.htm?ca=11_s
Entä miksi joku maksaa Targasta maltaita, kun vaihtoehtona samaan hintaan on kymmenen vuotta nuorempi ja vähän isompi vene: http://www.blocket.se/vi/21077239.htm?ca=11_s
Lisää purjeveneitä Suomen markkinoille!
Vastaukset 95
Vanhimmat
ja vähän laittoo, ihan kuin autokaupasssa. Siitä vaan.
Ilman muuta nyt SEK on nyt halpa ja se heijastuu käytettyjen veneiden ja autojen hintoihin. Euro on vahvaa valuuttaa Ruotsissa. Saa nähdä miten Ruotsin maahantuojat ratkaisevat ongelman nostaa uusien veneiden hintoja 20%. Yleensä markkinat eivät kestä korotusta ja katteestaan joutuvat tinkimään niin veneen valmistaja kuin jakelukanava. Ruotsissa valmistetuissa veneissä SEK pohjainen kustannus on ilmeisesti kohtuullisen kokoinen ja kustannuksia nostaa vain muualta ostetut komponentit ja työt. Hinnankorotus paineita lienee ruotsalaisillakin venevalmiustajilla, mutta tuskin laisinkaan samaa luokaa kuin ulkomaisia veneitä tuovilla maahantuojilla Ruotsissa. Heikko SEK tekee meille ruotsalaiset veneet houkuttelevimmiksi, mikäli maahantuojat siirtäisivät SEK edun hintaan.
Uusien veneiden kysyntä yleensä taantuman aikana pienenee luonnostaan ja Ruotsissa ehkä vielä enemmän tuontiveneissä, maahantuodut uudet veneet kun ovat rutkasti kalliimpia kuin vuosi sitten. Tietääkö joku tarkemmin viime vuoden ja tämän kesän uusien veneiden hinnan kehitystä naapurissa.
Miltä näyttää sitten 5-10 vuoden päästä? Oletettavasti SEK on taas vahvistunut ja meidän näkökulmastamme käytettyjen veneiden hinnat nousevat Ruotsissa SEK vahvistuessa. Lisäksi uusien veneiden myynti on ollut vähäisempää 2009-10, mikä sekin puolestaan nostaa uudempien 2000-luvun veneiden hintaa markkinoilla.
Ruotsalaisten näkökulmasta 5-10v päästä 2000-luvun käytetyt veneet Suomessa ovat edullisia ja se voisi lisätä käytettyjen kysyntää maassamme. Lisääntynyt kysyntä puolestaan nostaa edelleen käytettyjen hintaa Suomessa, kunnes kansantaloustieteen mukaisesti löytyy aina markkinatasapaino, equilibrium. Venäläisillä tosin voi olla suuri rooli jatkossa, jota en edes yritä ennustaa.
noinhan se tuppaa pyörimään. minua vain hieman häiritsee se, että ruotsissa veneiden hinnat tuppaa noudattelemaan paremmin muun euroopan veneiden hintatasoa.
todellisuus taitaa olla siinä, että suomalaista hintatasoa (hintapyyntitasoa) tukee kovasti uskomme siihen, että juuri oma veneemme on se markkinoiden helmi. itse ruotsissa toistakymmentä vuotta purjehtineena voin todeta, että keskimääräinen ruotsalainen pursi on paremmassa kunnossa ja paremmin varusteltu kuin vastaava suomalainen.
se on vain niin pirun vaikea myöntää, että 10 vuoden veneiden hinnan nousun jälkeen oman arvo saattaisi laskea.
On houkutteleva båtski tuo Comet - näitä ei ole Pohjois-Euroopassa montaa, mutta on kyllä ilo silmälle. Mitenkähän käytettyjen kauppa käy tässä taloustilanteessa? Isohkoista perinteisistä pitkän kapeista veneistäkin näyttää olevan tyrkkyjä Blocketissa:
mm. Rival 22 (36 jalkaa)
Fe:n kohdalla asia lienee selvä, kaikki alkuperäistä, hinta suomessa jossain 15-16K:n tietämissä. Kurssi etua tulee muutama dona, ei tossa ainakaan mitään ihmeellistä ole. Toki tuolla hinnalla FE kannattaa hakea tuolta, saa aihion edullisesti.
Cometia en Targaan vertaisi, enkä oikein muuhunkaan pohjoismaiseen. Saattaa olla ok vene, mutta, kuva 2 näyttää miksi se on "välimeren" vene eikä oikein saaristoon kelvollinen. Minä en tollasta viikatetta kivelle käynnin jälkeen haluaisi korjata, saati vakuutusyhtiölle näyttää.
Etsi parempia vaihtoehtoja, niitä nimittäin löytyy, esim. Rassy, Sweden yachts, najad osastoissa, sinne suomipojan kannattaa katseensa kääntää. Ei sielläkään ehkä tiliä tee, mutta saa ostettua laatuveneen kohtuu hinnalla.
FE83 hintapyynnit Suomessa 15700-22000 (nettivene, 9 ilmoitusta), 16000-16900 (vesille.fi, 2 ilmoitusta).
Oma kokemus kertoo että Ruotsissa keskimäärin veneet ovat paremmin varustettuja ja hoidettuja kuin Suomessa. Ja kun katsoo silmällä tuota kuvaa Blocketissa olevasta FE:stä (hinta 12 600 euroa) niin ainaskin iso on jotain muuta kuin alkuperäinen, ylimmät latat läpilattoja ja puomiliikki lösfotad. Joten, tuolla hintaa kannattaa hakea FE Tukholmasta eikä maksaa monta tonnia enempää aihiosta, vaikka sen saisi Suomen pääkaupungista.
Vai paljasti kuva 2 sen että Cometissa on eväköli.
Targassahan köli on varmasti vahva, puolipitkä evä. Samoin Wanhoissa (70-80 -luku) Rassy, Sweden yachts, najad ym. hitaina pidetyissä laatupursissa.
Monessa uudemmassa veneessä on paljon kapeampi "viikate" kuin Cometissa, joka minun käsittääkseni on ns. laatuveneitä, ihan nätin näköinen sisältäkin verrattuna moniin muovisempiin Keski-Eurooppalaisiin. Ja mm. kölistä johtuen purjehtii paremmin kuin nuo vankalla pitkällä evällä varustetut. Hämärästi muistelen että Comet on koepurjehdittu Vene-lehdessäkin, taisi olla vaan pienempi malli?
Tietysti voi olla että kunnon veneitä tehdään vain Orustissa tai Pietarsaaressa - näin pääsiäisen aikaan kaikille sallittakoon oma uskonsa ja jokainen tulkoon autuaaksi omalla tavallaan.
osta, äläkä täällä selitä loistavaa liikeideaasi.
Sinulla on kasarivene myynnissä kalliilla, vai?
Olemme, minä purteeni ja purteni minuun, läpeensä tyytyväisiä.
Silti, ainahan sitä syrjäsilmällä tulee vilkuiltua muita pursia, mutta en anna sen häiritä omaa venesuhdettani.
toi beckerikään ei maksa uudehkoilla purjeilla ja keittimillä ja muilla herkuilla kuin 8 tonnia:
http://www.blocket.se/vi/21121465.htm?ca=11_s
siis mitä saa täältä 8 000 eurolla? Lahon kuidutetun faneripaatin peräprutkulla ja alkuperäisillä purjeilla. Suomipyynti tuostakin olisi 20 000 euroa.
Myyjän, jolla ei ole tuntumaa toteutuneista kauppahinnoista, on varmastikin vaikeaa määritellä pyyntihintaansa. Minulla on hämärä muistikuva jostakin markka-ajan Vene-lehden käytettyjen veneiden kauppaa käsittelevistä artikkeleista ja siinä annettiin osviitaksi, että veneen arvo laskee n. 5 % vuodessa. Siihen aikaan tuo oli likimain sama kuin vuosittainen inflaatio, joten käytännössä veneistä pyydettiin suunnilleen samaa hintaa kuin mitä se oli ostettaessa maksanut. Hajontaa tuli sitten veneen kunnon ja kysynnän sekä tarjonnan perusteella.
Seuratessani veneiden myynti-ilmoituksia, olen havainnut useampiakin esimerkkejä, joissa omistaja yrittää ensin myydä venettään itse, jonka jälkeen, kun kauppa ei käy, antaa sen välittäjän hoidettaviksi. Hyvin harvoin veneen hintapyyntö on ollut välittäjällä suurempi kuin yksityismyynnissä. Tietysti jo tehdyt myyntiponnistelut ovat osoittaneet, että alkuperäinen pyyntihinta ei vetoa. Kuitenkin yksityisilläkin lienee pyynnissä jonkinlainen tinkivara, ja kun ottaa huomioon, että välittäjän palkkio on jossakin 5-10 %:n välillä, on alkuperäinen hintapyyntö ollut kohtalaisesti pielessä. Mielestäni venekaupassa venevälittäjän osuus ei ole niin merkittävä, että potentiaalinen ostaja ei uskaltaisi ostaa venettä suoraan yksityiseltä myyjältä. On todennäköistä, että jos yksityinen myyjä on jo taipumassa veneen myynnin siirtoon välittäjän kautta, olisi valmis tinkimään myös ainakin osan tuosta välittäjälle menevästä palkkiosta, mutta ongelmana on se, että kova lähtöhinta on hätistänyt potentiaaliset tosiostajat jo pois.
Jokin taika noissa hinnoissa tuntuu olevan. Mummonmarkan aikana tuon FE 83:n hinta oli maksimissaan sata tuhatta hyvästä yksilöstä. Nyt niistä pyydetään vähintään saman verran, vaikka kohteet alkavat kohta olla kolmekymppisiä moottoreineen kaikkineen. Jotain vinoa siinä on.
Voisi kuvitella ainakin muutaman syyn: inflaation vaikutus, varusteiden uusiminen ja aktiivinen FE-83 -yhteisö.
Jälkimmäiselle kyllä laskee mielellään arvoa.
Typon korjaus...
Unohtakaa jo hyvänen aika ne markkahinnat! Kahvikuppi maksoi markkoina 4 ja nyt euroina 1.5 eli repikää siitä. Sama toistuu kaikkialla hinnat on noussut. Palkkakin nousee vai tienaatteko viellä saman kun markka-aikana?
Täällä taas itketään kun on kallista, no yllättäen veneily on kallista. Suomalaisen mentaliteetti vain on sellainen että ei voi olla "huonompi" kuin naapurilla, ja sitten parutaan täällä että on niin kallista. Ihmetellään kun ei tule pakkomyyntejä. No ei niitä tule kun lainan korot ovat näin alhalla.
Ei niitä 90 luvun polkumyyntejä tule tässä lamassa, johtuen eurosta.
Jos se 15K€ FE83 tuntuu kalliilta osta vastaavanlainen uusi. Hinta pompsahti sitten noin 60-70k€. Pyörittele tätä 60-70k€ summaa vaikka markkoina ja ihmettele hinnat ovat nousseet. Maksoihan FE83 vuonna 83 noin 160 000mk
Mikäs vene sinulla olikaan myynnissä? Hiljaista pitää vai?
Venelehden numerossa 2001, eli viimeisenä markkavuonna, Fe83:n hintapyynnöt näyttävät liikkuvan välillä 82000-95000 mk. Nykyrahaksi muutettuna väli vastaa euroissa 15500-17000 euroa. Nettiveneen haarukka on tänään kahdeksan vuotta myöhemmin 15700-22000.
Muutama muu esimerkki vuodelta 2001 nykyrahaksi muutettuna inflaatio huomioiden (suluissa hintapyyntö tällä hetkellä vastaavasta):
Finnsailer 34 -80 63 000 (72 000)
Albin Nova -88 59 500 (51 000 vm. -84)
Siesta 32 -84 47 000, -82 32 000 (36 500 -vm. -85)
Targa 96 -83 42 500 (vm. -75 38 000, vm. -76 43 000, vm. -78 51 000, vm. -84 48 500)
Eli on oma vene myynnissä. Ihmetyttää vain tämä markkahintoihin vertaaminen millä ei oikeasti ole mitään kosketusta tähänpäivään. Oma vene menee kaupaksi tai sitten ei. Nyt olisi vain oiva hetki vaihtaa isompaan kun noi hinnat ovat kuitenkin tippuneet jonkinverran. Korot ovat ennätysalhalla ja mukava palkankorotuskin on tullut.
Mutta onneksi kohta pääsee merelle purjehtimaan, sama se mikä kippo alla. Mitenkäs sulla rantalomaa pukkaa sopulilauman keskellä vai?
Nimimerkki "Muistellen" on tutkinut että
"Venelehden numerossa 2001, eli viimeisenä markkavuonna, Fe83:n hintapyynnöt näyttävät liikkuvan välillä 82000-95000 mk. Nykyrahaksi muutettuna väli vastaa euroissa 15500-17000 euroa. Nettiveneen haarukka on tänään kahdeksan vuotta myöhemmin 15700-22000"
Tuossa nykyrahaksi muuttamisessa on otettu huomioon rahan arvon muutos, eli inflaatio. Muutoinhan tuo 2001 haarukka olisi 13800-16000.
Joten, veneet ovat nyt 8 vuotta vanhempia, mutta reaalihinnaltaan kalliipia (myyjien mielestä) kuin 8 vuotta sitten.
Ei, eivät kaikki nyt myynnissä olevat ole paremmin varustettuja kuin v.2001 - eikä edes välttämättä näin vaikka verrattaisiin kalleimpia keskenään. Vuonna 2001 olisi vaan aiheuttanut hilpeyttä jos joku olisi ilennyt pyytää FEstä yli 120 kilomummoa, ihan tosi!
Eikä siinä mitä, kysyntä ja tarjonta määrätköön hinnat, mutta tämä liian helppo eli täysin ilmainen nettimarkkinointi vääristää tilannetta verrattuna siihen aikaan jolloin Hesarista lueskeltiin myynti-ilmoja. Joka ilmoitus maksoi vähintään satasia eikä ollut varaa roikottaa montaa viikonloppua ilmoitusta, epärealistisella hinnalla. Nyt on näitä hölmön ostajan toivossa älyttömiä pyytäviä, tai niitä joiden vaimo on vaatinut veneen myyntiin ja mies osaa hinnoitella niin ettei tartte luopua, jne... Näin mielikuva purren käypäisestä arvosta vääristyy, luulen minä, ja ihan tosissankin myyvät pistävät vahingossa virheellisiä pyyntejä.
Toisaalta, tosissaan myyvälle tämä on aika hyvä juttu. Realistisella hinnoittelulla vene erottuu massasta ja menee nopsasti kaupaksi.
Tietysti voi ja ehkä kannattaakin miettiä mikä koira on haudattuna veneeseen, joka ilman näkyvää syytä on hinnoiteltu alle yleisen hintatason. Jos syynä vain on myyjän myyntihalukkuus, sen kestävyyttähän on sitten oivallinen tilaisuus kokeilla kovalla tinkimisellä. Voi saada veneen tosi halvalla jos vain myyjän innostus asiaan säilyy.
Eihän 15 ke hyvinvarustetusta FE:stä jossa on tuoreet purjeet tunnu mitenkään älyttömältä pyynniltä. Olenko näin väittänyt. 22 ke:n FE kylläkin pitää olla jo varustettuna kullitetulla kölillä ;-)
Nimimerkki "näin on" vielä: "Jos se 15K€ FE83 tuntuu kalliilta osta vastaavanlainen uusi. Hinta pompsahti sitten noin 60-70k€."
No, tuossapa on toinen juttu, joka entistä enemmän tulee vaikuttamaan käytettyjen arvon laskuun. Nimittäin tehostunut venetuotanto, jonka vuoksi uusien veneiden reaalihinnat ovat kyllä laskeneet. Millaisen uuden purren saa 60-70 ke:lla? Eipäs nyt sanota sitä B-sanaa, verrataan vaikka Cafe28 (koepurjehdus Vene 5/08) - onko se "vastaavanlainen"? Pituudeltaan ehkä, mutta kaikilta muilta ominaisuuksiltaan ei. Itse asiassa se vastaa muinoisia puoltonnareita monessa suhteessa, kun FE83 vastaa varttitonnaria. Mutta, tuo vertailu ehken avarsi ymmärtämään älyttömiä pyyntöjä esittävän myyjän maailmankuvaa?
Oikealla hinnoittelulla ei myyjän tarvitse alentua turhanpäiväisiin tinkimisiin tai muihin älyttömien renkaanpotkijoiden paapomisiin.
Jos hinta on kohdallaan, tulee kiinnostuneita, eikä vain se yksi tyhmä tyhjätasku. Tosiostaja tulee paikalle ja tekee kaupat jos toteaa veneen itselleen sopivaksi ja pyydetyn hinnan arvoiseksi. Siinä se oivallinen koettelija sitten saa huudella ihan vapaasti älyttömyyksiä perään...
että eivät ne nettipalstojen pyyntihinnat välttämättä edusta veneiden todellisia hintoja. Siis niitä hintoja, joilla kauppoja todella tehdään.
Realismia on, että veneen kuin veneen arvo hieman laskee ajan myötä. Jos jonkin veneen markkina-arvo oli vuonna 2001 vaikkapa 16 000 euroa ja oletamme keskimääräiseksi arvonpudotukseksi vaikkapa 5% vuodessa, niin jotenkin realistinen markkina-arvo tänään olisi suunnilleen 12 000 euroa. (Inflaatio otettu huomioon, eli ensin se 16 000 "nykyaikaistettu" ja sitten kerrottu 8 vuoden arvonpudotuksella, ts. 0,95 potenssiin 8.)
Vastaavasti, jos laskemme arvon pudonneen 1% vuodessa, tulisi reaali-arvoksi nyt vähän vajaa 15 000.
Luonnollisesti tilannetta mutkistaa se, että markkinat eivät ole kovinkaan "kypsät", kysyntä on pitkään ylittänyt tarjonnan. Mutta silti: ei ole realismia, että minkään veneen REAALIarvo olisi nyt suurempi kuin 8 vuotta sitten.
Jos on myymässä 20 tuhannen venettä ja pyytää siitä 10 tuhatta, paikalle ilmestyy uteliaita, alunperin 7 tuhannen veneen ostajia tinkimään. 20 tuhannen veneen ostajat ihmettelevät että mikähän vika tuossakin on ja jos uskaltautuvat kysymään ja saavat vastaukseksi että syynä on vain yleinen alennusmyynti, ryhtyvät katselemaan 35 tuhannen veneitä 20 tuhannella.
Nimittäin tuohon "uusien veneiden reaalihinnat ovat laskeneet". Tälläkin palstalla on esitetty aika monta laskelmaa juuri päinvastaisesta. Useimpien valmistajien REAALIhinnat ovat vähintään 30-50% korkeampia kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. Eikä siihen oikein ole oikein mitään järkevää selitystä.
Netti-ilmoitukset antavat mielestäni tosi hyvän käsityksen siitä mikä on minkäkin veneen yleinen pyyntihinta-taso. Todellisen hinnan tosiostaja selvitää hetkessä tutustumalla kiinnostaviin yksilöihin ja aloittamalla myyjän kanssa neuvottelut hinnasta. Tässä koko keskustelussa taitaa olla vain kyse yleisestä uteliaisuudesta ja siitä kummallisesta seikasta että kaupoissa ostajat monesti venyttävät maksukynsä äärimmilleen. On pakahduttavan kiinnostavaa suoralta kädeltä tietää pystynkö ostamaan 20 tuhannen veneen vaikka minulla on rahaa vain 16853 euroa.
Jokaisessa vanhassa veneessä on jotain korjattavaa. Tosimyyjä hinnoittelee veneensä yleisen hintatason mukaan, mutta laittaa veneen sellaiseen kuntoon ettei uuden omistajan tarvitse heti ryhtyä remontoimaan tai uusimaan oleellisia osia, näin kummallekin osapuolelle jää kaupasta hyvä mieli.
Eipä taida tuosta myyntitouhustasi tulla lasta eikä paskaa...
Järetöntä tietysti on tarjota 20 tonnin venettä kymppitonnilla. Mutta, vielä järettömämpää on väittää että syynä on "yleinen alennusmyynti" kuten sinä tekisit. Minä toteaisin vain että "tarkoitukseni on myydä vene, joten hinnoittelin sen oikein". Ihan neuvona, kannattaa laatia varustelista (se pitäisi kuitenkin olla sitten kauppakirjaan liitteenä), veneen historiaraportti ja eteskin viimeisen vuosikymmenen aikana tehdyt päivitykset, mikäli veneellä on ikää yli 20 vuotta.
Tietysti on haaveilijoita jotka tulevat pällistelemään, mutta ole huoleti, mikäli hinta on kohdallaan niin myös se tosiostaja viitsii vaivautua paikalle.
Ps. eipä tainnut olla kovin kauaa Nettiveneen palstoilla esim se yksi ihan asiallisen näköinen Maxi 999, jonka hp oli karvan verran alle neljänkymmenen tonnin. Ihan vaan esimerkkinä kerrottakoon ihmisille jotka väittävät ettei kauppa käy, heh, heh...
Skeptikko skeptisoi: "kaupoissa ostajat monesti venyttävät maksukynsä äärimmilleen. On pakahduttavan kiinnostavaa suoralta kädeltä tietää pystynkö ostamaan 20 tuhannen veneen vaikka minulla on rahaa vain 16853 euroa."
Onhan erikoinen mielipide! Mihin tämä mahtanee perustua?
Tai, voihan tuo olla tottakin. Tuntuu vain oudolta, itsellä ei vaan ole koskaan ollut tuollaista tilannetta, koski se sitten venettä, asuntoa, autoa tai vaikka pippuripihviä ravintolassa. Joskus nuorempana tietty oli kausia, kun oli aika persaukinen, mutta silloinkin mitoitti menot resurssien mukaisesti. Ja pankistahan sitä rahaa saa jos itsellä on vain 16853 euroa, kun on vakuudet kunnossa ja tuloja sen verran että lainaa voi hoitaa.
Skeptikko taitaakin olla aika teoreetikko näissä kotitalouden raha-asioissa? "On pakahduttavan kiinnostavaa suoralta kädeltä tietää pystynkö ostamaan 20 tuhannen veneen vaikka minulla on rahaa vain 16853 euroa." Voi herranen aika mitä soopaa...
Tai tiedon harhaanjohtavuus. Pyyntihinnat eivät kerro MITÄÄN siitä, mikä on todellinen markkinahintataso. Se tieto tarvittaisiin sekä ostajille että myyjille. "Oikea" hintahan ei riipu pelkästään kyseessäolevasta kohteesta vaan myös vaihtoehdoista. Mutta mitä järkeä olisi käydä rinnakkain tarjouskeskustelua vaikkapa viidestä veneestä? Varsinkin kun tarjous on lain mukaan aina tekijäänsä sitova, joten ostaja ottaisi pirunmoisen riskin tekemällä edes kahdesta veneestä tarjouksen samanaikaisesti.
Eihän se noin mene "pystynkö ostamaan 20 000 veneen, kun on vain 16853 euroa". Vaan: minulla on varaa maksaa 17 000 euroa, mitä sillä saa? Pyyntihinnat eivät todellakaan ole vastaus kysymykseen.
Ihmiset ovat yleensä aika realisteja ja asettavat myös materialistiset unelmansa resurssiensa mukaisesti. Swan ei kelpaa unelmaksi koska se on saavuttamaton ja 16 tuhannen veneestä on turha haaveilla koska voin ostaa sellaisen koska vain, mutta 20 tuhannen vene voisi kelvata, jos vain tietäisin toteutuneet kauppahinnat. Unelmaksi kelpaa sellainen johon juuri ja juuri pystyy. Lottovoiton mahdollisuus ei myöskään liikuta useimpia ihmisiä, sillä useimmat toimittavat päivittäisiä askareitaan ilman mitään erityisiä pelkotiloja kaikista niistä harmeista, jotka ovat lottovoittoa paljon todennäköisempiä.
Mutta en minä koskaan haaveile asioista, jotka ovat tuollaisella "16000 vs. 20 000" skaalalla ulottuvilla. Jos ne ovat mielekkäitä omiin tarpeisiin, haluihin ja resursseihin nähden, ne toteutetaa, jos eivät, ne unohdetaan. Mutta lottovoitosta ja sen tuomasta elämänmuutoksesta voi kyllä haaveilla.
"Varsinkin kun tarjous on lain mukaan aina tekijäänsä sitova, joten ostaja ottaisi pirunmoisen riskin tekemällä edes kahdesta veneestä tarjouksen samanaikaisesti. "
Siksipä en maininnut tarjousten tekemisestä mitään vaan suosittelin tosiostajaa neuvottelemaan hinnasta myyjän kanssa. Mutta kertokaan nyt ihmeessä miksi toteutneista hinnoista pitää olla tietokanta jokaisen käytettävissä, kun tuo minun teoriani ei ilmeiseti ole hyväksyttävä.
muka on, ilman tarjousten tekoa? Juuri tarjouksillahan kauppaa hierotaan: myyjä pyytää satasen, ostaja tarjoaa 80, myyjä joko hylkää tai tekee vastatarjouksen jne. Jossain kohtaa sitten päästään sopuun. Jos keskustelussa ei ole numeroita mukana, niin eihän siinä mitään selviä, jos on, niin silloin on kyse tarjouksista.
Jos sinä sanot myyjälle, että "noooo, ehkä tuosta voisi 70 maksaa", niin se on tarjous ja siihenhän napsahdit, jos myyjä tarjoaa kättä päälle.
Jossain näistä keskusteluista oli ihan hyvin perusteltu, miksi sellainen kauppahintatietokanta tarvittaisiin: jotta markkinaosapuolilla olisi kaikki tieto käytettävissään. Se on katsos vähän niinkuin markkinatalouden perusjuitsu.
Jos on varaa maksaa 17 000, kannattaa ostaa enintään 12 000 euron vene. 30-40 prossaa kauppahinnasta pitäisi pystyä pistämään heti päivityksiin. Maksukykyyn nähden ylimitoitettuja veneitä makaa konerikkoisina laiturissa.
Käytetty vene on aina käytetty, eikä kukaan yksityinen kunnosta niitä tosissaan myyntiä varten. Ellei siinä isompaa vikaa olekaan, myyjä on kuitenkin uudesta haaveillessaan menettänyt mielenkiintonsa vanhan päivittämiseen.
Ihan totta virkat siitä, että pitää jättää lompsan pohjalle varaa yllätyskorjauksiin. Mutta 30-40%? Ei nyt sentään. Ei yleensä millään prosenttiluvulla, vaan samat 1000-2000 veneen koosta riippumatta. Ja tietty vakuutusmaksu ja venepaikka.
Toteutuneiden kauppahintojen tietokanta olisi turha, koska se ei kuitenkaan pitäisi paikkaansa. Kelläänhän ei ole mitään velvollisuutta ilmoitella kauppahintoja minnekään.
Esimerkiksi nettiveneen hintatilastoja vääristää se, että poistettu ilmoitus jättää pyyntihinnan kauppahinnaksi, vaikka vene olisi jäänyt myymättäkin.
Pyyntihintoja vertailemalla (kansainvälisestikin kannattaa) selviää oikea taso. Siitä sitten vähän tinkivaraa pois. Jos vene makaa pitkään myymättä, hintaa on yleensä liikaa. Hinta on oikea, jos pari-kolme asiallista kiinnostunutta ilmaantuu kohtuuajassa.
Neuvostotasavallassa kylän ainoaa trabanttia luulisin myydyn kuvaamallasi tavalla, mutta markkinataloudessa ostajalla on aina lukuisia vaihtoehtoja ja isoissa kaupoissa (ja se 20 tonnia oli pelkkä esimerkki, jokainen voi skaalata niin suurella kertoimella että alkaa ohimoissa tuntua) on hinnan lisäksi monia muitakin ehtoja. Minä olen aina saanut selville jokaisen kohteen "lopullisen" myyntihinnan tekemättä sitovaa tarjousta. Ehkä joku on lopulta tarjouksen kautta saanut halvemmalla saman kohteen, jonka itse olen hylännyt ja päätynyt toiseen vaihtoehtoon.
Nythän markkinatalous on tosiaankin avuntarpeessa, mutta en ole lainkaan varma auttaisiko irtaimen omaisuuden myyntihintojen luettelointi mitään.
Se, että tietokannassa olisi ongelmansa valehtelun vuoksi, ei tarkoita sitä, että tietokanta olisi periaatteessa turha.
Oikea hintataso EI selviä pyyntihintoja vertailemalla, ei yleensä eikä ainakaan tällä hetkellä, syystä jonka itsekin mainitset. Niitä kiinnostuneita ei nimittäin ilmaannu kohtuuajassa nykyisellä yleisellä pyyntihintatasolla. Ja se ei johdu siitä, ettei kauppa ollenkaan kävisi, vaan siitä, että kysynnän vähentyminen on johtanut käyvän hintatason laskuun. Arvoisat ylihinnan yrittäjät, kyllä vain - kysynnän ja tarjonnan laki toimii näinkin päin.
Se jonkun mainitsema n. 40 kiloeuron pyynnillä varustettu Maxi 999 oli yksi niistä harvoista poikkeuksista vähän vanhemmissa veneissä, jonka olen noteerannut hinnoittelultaan realistiseksi moneen kuukauteen. Ei kuitenkaan ollut tyypiltään/iältään niin kiinnostava vene, että olisin siitä itse lähtenyt kauppaa hieromaan. Mutta ei mikään ihme, että se on ollut yksi niistä harvoista ja valituista veneistä, jotka ovat viime aikoina menneet kaupaksi.
miten olet saanut minkäänlaisen pyyntihinnasta poikkeavan hinnan myyjästä irti tekemättä tarjousta. Kummia myyjiä, jos he todella ovat ruvenneet itse ensimmäisinä tinkimään.
Kyllä se normaali kaupanteon tapa on aina ollut se, että myyjä on hintapyynnillä tehnyt ensimmäisen "paalutuksen" ja ostajan asia on tehdä tarjous. Jos sitä ei kuulu, niin en minä ainakaan myyjänä sen pidemmälle ole ikinä jatkanut keskustelua.
Toteutuneiden kauppojen tietokannan ongelma ei varmaan olisi tietoinen valehtelu, vaan se, että veneillä käydään kauppaa harvakseltaan ja enimmäkseen yksityishenkilöiden kesken. Harvaa venetyyppiä on niin paljon liikkeellä, että olisi mitään pointtia tilastoida vakiokuntoisen tietynikäisen hintaa.
Käytetyillä autoilla ja asunnoilla on toiset volyymit, ja näiden ammattikauppiailla on vähän isommat intressit saada ajantasaista tilastodataa ja siksi raportoida kaupat tilastoihin. Veneen amatööriostajan ja -myyjän ei parane kuin nähdä itse vähän vaivaa.
Pyyntihintojen taso ei tietenkään ole oikea hintataso, mutta se on ainoa markkinadata, joka on saatavissa. Jokainen tietysti ymmärtää, että pyyntihinta on vasta myyjän eka puheenvuoro ja tarjous sitten ostajan.
Kovin montaa samanlaista ei yleensä ole kaupan. Jos seurailee paria venetyyppiä, näkee kyllä kohtuuvaivalla ja -ajassa, mitkä yksilöt makaavat myymättöminä ja ovat siis ylihintaisia.
Jotta koko perheen unelmavene ei makaisi ensimmäistä unelmapurjehduskesää laiturissa, vararahaa tai lisävelanottokykyä on parempi olla pikemminkin enemmän kuin se 30 % ostohinnasta.
Näin esimerkiksi, jos venyttää kymppitonninsa perheveneen ostoon ja hommaa sen alkuperäisellä 1970-luvun sisäkoneella. Tai jos aikoo pelastaa laiminlyödyn puuveneklassikon.
Ihan perusveneissäkin koneet, elektroniikka, purjeet ja sisustus ovat kulutustavaraa. Käyttötunteihin nähden yllättävän lyhytikäistä sellaista.
Kysyt mikä on "tiukka hinta"
;-)
Onhan tuotakin tullut käytetyksi vaihtelevalla menestyksellä. Mutta kyllä tosimyyjä aina hintansa kertoo, kun kerran on saanut ostajaehdokkaan paikalle.
Kyllä tosiostaja jättää sitovan tarjouksen, mikäli kaupan kohde kiinnostaa.
"Tiukka hinta" - yksi ällöttäviä autotrokareiden termejä...
Mitä ihmettä tarkoittaa "tiukka hinta"???
Mistä kohtaa se on tiukka, puristaako panta sillätavoin myyjän kaalia vai onko ostaja tiukassa paikassa tiukkaamassa lisätietoa hinnasta?
Kyllä tosimyyjä aina hintansa kertoo jo ilmoituksessa, näin saa ostajaehdokkaan paikalle.
Vuoden 1997 Vene-lehdessä on maininta, että Bavaria 38 maksoi vakiopurjeilla 680 000 mk. nykyrahaksi muutettuna inflaatio huomioiden se vastaa tänään 140 000 euroa. Tämän vuoden venekatsauksessa Bavaria 38 cruiserin hinnaksi ilmoitetaan 111 500 euroa.
Vuoden 1998 Vene-lehdessä on maininta, että Elan 38 maksoi vakiopurjein 995 000 mk Suomessa, joka on nykyrahassa n. 205 000 euroa. Tämän vuoden katsauksessa Elan 380:n hinta on 158 588 euroa.
Samaisessa lehdessä mainitaan Hanse 331:n hinnaksi vakiovarustein Suomessa 461 800 mk, joka on nykyrahassa 95 000 euroa. Hansi 320 maksaa tänään 78 100 euroa ja Hanse 350 102 600 euroa.
Jeanneau 32.2 Sun Odysseyn hinta oli 1998 nykyrahassa 92 000 euroa, tänään Sun Odyssey 32 i maksaa 89 620 euroa.
Vuodelta 2001 löytyy maininta Bavaria 40:stä, jonka hinta nykyrahassa on 140 000 euroa, Tänään Bavaria 40 cruiser lähtee 128 000 eurosta.
Samana vuonna Jeanneuau Sun Odyssey 40 maksoi nykyrahassa 165 000 euroa, tänään irtoaa 39 DS 155 000 eurolla, 39 i 148 000 eurolla ja 42 i 171 000 eurolla.
Nämä esimerkit eivät tue käsitystäsi, että purjeveneiden reaalihinnat olisivat nykyään vähintään 30-50 % korkeampia kuin 10 vuotta sitten. Tietysti on otettavan huomioon, että veneet eivät välttämättä ole vertailukelpoisia keskenään, mutta kuitenkin...
Ovatko hinnat "samasta tuotteesta" (veroilla/verotta, tehtaalla/Suomessa jne)? Näistä tämän päivän listahinnoistahan tiedämme, että niihin on lisättävä 10-15 000 euroa rahtiin, pohjamaalauksiin ja lisävarusteasennuksiin (kuten lämmitin).
Mutta on silti aika selvää, että liikettä on ollut kahteen suuntaan. Nämä teollisesti tuotettavat eivät ole ainakaan pahasti kallistuneet yli inflaation ja nyt markkinoiden kiristyessä reaalihinnat ovat saattaneet jopa laskea. Sitten taas vaikkapa FG:t, Degeröt jne. ovat kallistuneet rajusti.
Nykyisille Finngulfeille ei löydy oikein hyvää vertailukohtaa kymmenen vuoden takaisista mallistoista. Aika vaikeaa se on muillekin veneille, sillä veneet ovat kokeneet kohtalaisen paljon uudistuksia tänä aikana, eikä taida löytyä montaakaan, jotka olisivat edelleen valmistuksessa liki samanlaisena. Ainakaan sarjavalmisteisissa. Näyttää kuitenkin siltä, että suurempia sarjoja tekevien tehtaiden mallistot eivät ole kallistuneet reaalisesti, ehkä jopa halventuneet. Edellä mainituissa esimerkeissä on ainakin pitkä matka 30-50 %:n reaalihintojen nousuun kymmenessä vuodessa. Enkä lähtisi heti epäilemään, että nykyiset olisivat välttämättä huonompia tai huonommista materiaaleista tehtyjä. Pienemmissä veistämöissä vaihtelut eri mallien välillä voivat olla suuriakin, jos esim. yrittävät nostaa imagoaan tekemällä enemmän luksusta (ainakin omasta mielestään).
Venemessuilta saama tarjous hanse 320 veneestä varusteina aika tavis setti. hinta tasan 100 000€ saksassa. Eli ilman rahtia rahteineen 107 000€
Mainitsemasi 311 hinta on vakiovarustein, mitäköhän siihen kuuluu? Todennäköisesti vähän enemmän kun alkaen hinta.
Nuo hinnat olivat peräisin kevätpörssilehdissä olleista jutuista kunkin vuoden Helsingin venemessuilta. Niissä oli lyhyt kuvaus näyttelyn veneistä ja osassa tuon tyyppinen maininta hinnasta.
Toissa vuonna ostin 30 k hintaisen purjeveneen ja maksoin mitä veneestä pyydettiin kun sen halusin. Kävin katsomassa n. 20 venettä enkä yhdenkään osalta keskustellut hinnasta, kun ne eivät vaan tuntuneet siltä että tämä on se vene. Joskus kiinnostus loppui siihen kun keskusteli myyjän kanssa, eikä syntynyt mielikuvaa luotettavasta veneen ylläpitäjästä. Joskus vene olisi siisti ja myyjästä jäi hyvä kuva, mutta venemalli ei tuntunut käytännölliseltä. Viime vuonna sen veneen myin ja sain sen 30 k mitä pyysinkin ja olin maksanu veneestä (tosin jotain olin uusinutkin), jo osin siksi että kaksi ostajaa olivat tosissaan sitä ostamassa. Toinen oli syksyllä tinkinyt tonnin pari ja vene oli myyty pois toiselle pyydetyllä hinnalla, näin hän kertoi ja oli valmis ostamaan omani pyydetyllä hinnalla ettei taas käy samoin. Veneeni oli 20v vanha ja hintakategorian yläpäässä, mutta siitä näki että sitä oli huollettu hyvin. Itse sitä arvostan, kun on mentaliteetti että kaikki pitää olla viimeisen päälle kunnossa ja siistiä. Aiemmin olen ostanut 5k veneen ja myynyt sen pyyntihinnalla. 30 v vuotta vanha pikku purkkari, mutta siisti. Ensimmäinen ostaja osti sen minulta 10 minuutissa ja 10 soittajaa myöhästyi. Nyt on uusi vene suoraan tehtaalta, eikä siitä juuri alennusta saanut kun kaikki myydään mitä tehdas tuottaa. Ainakin vuosi sitten. Samoin kuin edelliset niin tämäkin on tunnetun valmistajan yleinen vene. Edelliset omat kokemukseni ovat osoittaneet että tunnetut veneet, jotka on hyvin pidetty on helppo myydä edelleen. Tämä on oma spekulaationi, kaikki muu edellinen on kokemusperäistä.
veneen ja myit viime vuonna? Kärsiskö kysyä, miksi noin levoton vaihtoväli? Etkö ollutkaan tyytyväinen ostokseesi?
Ostin Hanse 320 viime vuonna ja vaikka vene onkin jo purjehdusvalmis, mm. ihan kelvolliset Nortin crusing purjeet vakiona, niin kyllä todellinen hinta on yli 100.000 että se on purjehdusvalmiina laiturissa. Omalla kohdallani tehtaalta tuli valituksi "lisävarusteiksi" ruori (pinna vakiona), springgiknaapit, tiikkilattia sitloodaan, pieni ikkuna lisää, kääntölapapotkuri, lämmitin, lisäakku, tehokkaampi maasähkölaturi, autopilotti, plotteri, tuulimittari, köydet ja fenderit, kuomu, genoa paketti, vinssipaketti, genaakkeripaketti. Tästä vielä puuttu kuljetus, pohjan käsittely ja rikaus Suomessa. Tämä hinta onkin jo lähellä tasarahaa. Sitten vielä mennään Maritimiin ostamaan ankkureita, kenttingiä, akkaroliina, pelastusrenkaat, lukkoja, sammuttimia, raketteja, plotteri nmerikortti yms. yms. ja Nortilta vielä genekkari ja sukka Sitten tulee syksy ja ostetaan pukki, peiteteline, peite ja muuta tonni meni taas uuden veneen ostoon. Omasta mielestäni minun kesän käytetystä saisi maksaa saman kuin itse maksoin kokonaisuudesta, minä sentään olen tehnyt paljon töitä että olen saanut kokonaisuuden kasaan ja testatuksi että kaikki toimii. Tosin en myy, kun olen älyttömän tyytyväinen enkä halua alkaa uudestaan uuden veneen osto ja varustelu rumbaa. :-D
Kyllä veneen reaaliarvo voi aivan hyvin nousta 8 vuodessa. Ei se sitä itsestään tietenkään tee, mutta jos venettä pidetään hyvin ja uusitaan paljon varustusta, niin aivan hyvin sen arvo voi nousta. Itse myin veneeni noin 10 vuoden käytön jälkeen noin 20 % kalliimmalla hinnalla kuin millä sen ostin. (Laskin vanhan markkahinnan nykyarvon tilastokeskuksen näppärällä rahanarvokertoimella.) Toki tässä välissä veneen kunnostamiseen oli huvennut moninkertaisesti tuon 20 % verran rahaa, eli noilla veneillä tiliä tee. Mutta jos ostaa vaikka 20 v vanhan alkuperäiskuntoisen veneen, vaihtaa siihen uuden moottorin ja uudet purjeet, asentaa kylmäkompressorin, maasähköt, vaihtaa mittaristot, uusii patjat, lakkaa puuosat jne. jne. niin aivan hyvin voi veneestään saada enemmän kuin mitä 10 vuotta aiemmin maksoi. Olen kuullut nyrkkisäännöstä, että "isoista" remonteista, kuten esim. moottorin vaihdosta tai uusista purjeista, voi myydessä saada korkeintaan puolet remontin hinnasta takaisin. Olettaen tietysti, että vene myydään kun kyseinen osa on vielä oikeasti uusi eikä viisi tai kymmenen vuotta käytetty. Jos siis ostat veneen, jossa on kone juuri vaihdettu, saat uuden koneen alle puoleen hintaan! Puhumattakaan asiaan liittyvästä vaivannäöstä. Hyvät yksilöt menevät hyvään hintaan. Varmasti osa esim. juuri noista FE83 hinnoista selittyy tällaisilla asioilla.
80-luvun design muuttui 2000-luvun designiin sekä 4 jalkaa pituutta lisää, toivat yhdessä valtavan eron oleskelutiloissa. Totesimme vuodessa ettei alle 30 jalkaa ole ideaalinen veneen koko meille, ei edes vaimon kanssa kahdestaan.
Meidän nykyinen n. 20-vuotias veneemme ostettiin vuosi sitten, hintapyyntö oli aika hyvin linjassa sen kanssa, mitä muissa Pohjoismaissa vastaavista pyydettiin silloin. Hollannissa oli pari n. 10% halvempaa, mutta emme pitäneet järkevänä edes miettiä niitä enempää, koska Suomessa tarjollaollut miellytti ja hintaero olisi aika pian kulunut "sivukuluihin" (kölinpotkintamatkat tai arvioijan palkkio, hakumatka jne.)
Kun nyt katson palstoja, näyttäisi, että pyynnöt samasta mallista olisivat jotakuinkin 10% halvempia. Harmittaako? Ei. Olemme purteemme tosi tyytyväisiä ja siitä on ehditty jo yksi pitkä kesä nauttia. Vuokraveneiden hinnoilla laskien olemme jo tienanneet, tai säästäneet, miten vain, hintamuutoksen verran "kotiinpäin".
Jos niitä tyrkytettäisiin näillä rannoilla vaikkapa 40% alle viime kevään pyyntien, saattaisi tietysti vähän kysyä itseltään, kannattiko...
Ihminen pystyy (onneksi) selittämään itselleen miltei minkä tahansa valintansa parhain päin. Ihan vain piruillakseni kommentoin kuitenki:
Viime kesä ei ollut alkuunkaan sellainen, että murehtisin vaikka se olisi jäänyt väliin veneilyn kannalta.
Viikon-parin vuokravenekustannukset kattaa pelkällä veneen nostoon, laskuun, säilytykseen ja kevätkunnostukseen kuluvalla rahalla. Viikko-pari vesillä kesällä riittää aika monelle veneilytarpeen tyydytykseen koko vuodeksi, eikä tarvitse kantaa veneestä murhetta sen enempää. 10 % arvonalennuksen merkitys riippuu tietysti siitä, mistä summasta prosentit lohkaistaan, mutta perheveneen hintaluokassa pienentyneillä korkokustannuksilla ja lyhennysten vähenemisellä/lainan takaisinmaksuajan lyhenemisellä on jo merkitystä.
En ole edes ainoa, joka on sitä mieltä, ettei viime kesässä ollut mitään vikaa. Viisi viikkoa merellä ja yhtenä päivänä sadeasu päällä. Pitkät housut olivat yhtä usein käytetty vaatekappale. Ei hellepäiviä, mutta aivan kelpo säätä yllin kyllin.
Ja miten verrata viikon parin vuokrajaksoa täyteen kauteen omalla veneellä, ei mitenkään. Parista viikosta, saati yhdestä tulee vain vihaiseksi.
Niin, ehkä noin, jos veneily kiinnostaa vain pari viikkoa kesässä. Meillä on tapana viettää merellä kaikki viikonloput vapusta lokakuun puoliväliin ja koko kesäloma.
Muuten, vuokravene maksaisi vähintään 1500-2000 per vko. Sillä rahalla hoituisi ainakin kolmen vuoden laituri- ja telakointi sekä huoltokulut. Jos nyt ei lämmintä hallitilaa vuokraa vaan käyttää näitä tavanomaisempia systeemeitä.
Kun on maksanut veneestä itsensä kipeäksi ja saattanut ruokakuntansa velkaikeeseen vuosikymmeneksi, on merelle mentävä jokaisena vapaahetkenä satoi tai paistoi, oli tyyntä tai myrskyä. Kun vielä ne laiturimaksutkin juoksevat koko ajan. Suomen lyhyt purjehduskausi veneilypäiviksi muutettuna muodostaa niin pienen jakajan vuosimaksun alle, että päivän hinta tuppaa itkettämään muutenkin. Itse tein kerran sen virheen, että kävin perheen kanssa Karibialla vuokraveneellä. Oma vene meni myyntiin, kun kukaan ei enää suostunut lähtemään Suomen "kesään" "nauttimaan" purjehduksesta. Nyt käydään lämpimillä vesillä, jos veneilykärpänen iskee ja halutaan vaihtelua hotellilomailuun. Kustannukset eivät ole nousseet, murheet ja vaivat ovat pienemmät.
Voi kai sen noinkin ajatella. Kun venepäiviä tulee yli 50 kaudessa ihan irvistelemättä (pitää ostaa sen verran iso, että kestää olla sateenkin sattuessa) ja venettä pitää kuitenkin vähintään 10 vuotta ennen vaihtoa (ja luulen, että tätä tullaan pitämään 20-30 vuotta) vielä ne telakkapuuhailupäivät päälle (osa harrastusta nekin ovat), niin ei se päiväkohtainen hinta ole enää kummoinen. Perhettä ei tarvii patistella, ne tahtoo itse merelle kun vain hetkikin on aikaa.
Eikä se velkaieskään niin pahalta tunnu, kun laina on asuntolainan ehdoilla eikä määräkään yllä lähellekään suomalaisten keskimääräistä asuntolainaa.
N. kymmenmetrisen purjeveneen pakolliset menot pääkaupunkiseudulla ovat n. 2500 euroa/vuosi, sisältäen polttoaineen. Sen päälle tulee laiturimaksuja matkoilta yms satunnaisia kuluja. Lisäksi voi laskea toisen mokoman, jolla yrittää kattaa vuotuiset pääomapoistot ja erilaiset vuosikunnostusten lisäksi tarvittavat menoerät, kuten purjekerran uusimiseen silloin tällöin. Viisaammat ovat väittäneet nyrkkisäännöksi purjeveneestä, että kulut ovat 10 % veneen arvosta, josta puolet on sellaista, joka menee väistämättä joka vuosi.
50 venepäivää kaudessa vaatii lähtöä merelle aina kun on vapaata. Koko kesälomasta saa n. 30 päivää ja kymmenestä viikonlopusta 20 venepäivää lisää. Eipä jää montaakaan tilaisuutta sukujuhliin tai herättäjäkokouksiin (joka voi sinänsä olla positiivinen asia).
Suomalaisen keskimääräinen asuntolaina on aika tarkkaan 100 000 euroa, ja niiden laina-aika on tyypillisesti vähintään 20 vuotta. Laina saa olla tosiaan aika reilusti alle sen, jotta venevelkaies ei tuntuisi keskimääräisen palkannauttijan harteilla. Silloin taas määritelmät iso vene ja pieni laina eivät tunnu kohtaavan reaalimaailmassa ilman suurta omarahoitusosuutta, joka olisi ainakin teoreettisesti sijoitettavissa siten, että siitä saisi ainakin hiukan tuottoja kattamaan omatarveveneilyn vaihtoehtoisia kustannuksia, sen sijaan että veneeseen sijoitettuna potti pienenisi reaaliarvoltaan.
Vaatii luonteen lujuutta istua kesäviikonloppuna olutterassilla päivää paistattelemassa ja miettiä joka päivä menetettävää satasen seteliä, jos vene kelluu laiturissa. Jos taas ei kellu, voi ajatella, että taas tuli säästettyä satanen talven lomaa varten. Edellyttäen, että terassioluen kulutus pysyy kohtuullisena.
Olen ihmetellyt useinkin tuota 10% väitettä. Tavallaan se tietysti on sikäli fiksu, että jos siihen varautuu, ei tule ikäviä yllätyksiä. Mutta kun itse olen aina pitänyt tarkasti kirjaa menoista, niin ei ole purjeveneellä ikinä mennyt lähellekään sitä kymmentä prossaa. Moottoriveneellä aikoinaan meni, mutta silloin oli polttoainekulut ihan toisella kertaluvulla.
Tuo 2500,- on jo lähempänä realistista:
-laituripaikka tyypillisesti 300-400
-telakointi suunnilleen saman verran
-vakuutus riippuu veneen arvosta ja yhtiöstä, sanotaan nyt 400-800
-polttoainekulut vaihtelevat paljonkin, sanotaan nyt 100-300
-kevätkunnostus 200-300
Saamme haarukaksi semmoisen 1300-2200. Yleensä jotain pientä uusittavaa tulee joka vuosi, joten sanotaan, että haarukka on 1500-2500. Sanoisin, että siihen alkavat jo mahtua ne pitkän aikavälin kulutkin kuten purjeiden uusiminen (10-15 vuoden välein) ja moottorin uusiminen (20-30 vuoden välein).
Eihän se ilmaista ole. Mutta ei ole oikeastaan mikään muukaan harrastus tai elämäntapa. Ja johonkin ne rahat kuluisivat kuitenkin. En minä ainakaan ole tässä elämässä mitään perintöpottia kasaamassa.
Kokonaan toinen juttu on se, että jos kiinnostukset sattuvat kohdistumaan kovastikin muualle kuin veneilyyn ja vesilläoloon, niin sitten nuo summat voivat tuntua kovastikin paljolta rahalta. Jos haluaa viettää joka toisen tai useamman kesäviikonlopun siellä terasseilla tai sukujuhlissa tms. ja kesälomansa kesämökkejä kierrellen tai muuten mantereella, niin sitten veneenomistaminen ei enää ole kovin järkevää.
Alkuperäiseen keskustelunaiheeseen sellainen kommentti, että tuo esitetty kauppahintatietokanta olisi sinänsä ihan fiksu juttu. Sitä en nyt heti keksi, miten sen toteuttaminen käytännössä onnistuisi.
Kun laskee oikeasti kaikki kulut, niin ei se vuokraus mitenkään erityisen kallista ole.
jotain kuluja uudehkosta n. 40 jalan veneestä.
korkokulut 4000
arvonalennus 4000
vakuutus 1000
nosto, lasku ja säilytys 1000
eli n. 10000e kulut vuosittain
kesälomaa 5 vkoa. 40-jalkaisen vuokra (midnight sun sailing)3000 ja siitä ylöspäin per viikko. Siis 15 000 erkkiä yhteensä. Ja muun kesän joutuu kärvistelemään kuivilla.
Toi arvonalennuksen laskeminen on vähän teennäistä puuhaa. Järkevämpää on laskea kokonaislainanhoitokuluja, siis lyhennykset korko.
No itse katselin verrokkina Finlandia Sailingin bavaria 38:aa. 2500e/vko sesonki. eli 4 viikosta tulee 10000 ja veikkaisin, että kuukauden vuokrasta saa jo jonkin verran alennusta.
Hyvänä puolena on, että ei sitoudu veneen omistamiseen ja voikin purjehtia vain 2vk ja olla 2vk muissa lomatouhuissa
Tuossa aiemmin oli jotain 40 jalkaisen kustannuksia,
Kaavailin tähän alle kuluja 10 vuoden ajalle uudehkolle n. 40 jalan veneelle.
Osto n 120000, myynti 80000 erotus 40000.
purjeet 1 setti 5000e
nosto, lasku, telakointi 1300v => 13000/10v
Keväthuollot x10 = 4000
setti uusia paukkuliivejä. (ainakin minulla on 10v käyttöikä merkattu liiveihin) = 8 x 170 = 1360.
pelastulautan huollot 1300e.
pari myrkkymaalausta 2000e.
vakuutukset 10*1000e = 10000e
Pääomakulut 120000*4%*10v = 40000
Yhteensä 116660e eli vuotta kohti tulee 11666€
Tuosta pääomakuluista voi olla eri mieltä, mutta minusta jopa käteisostajan pitää ajatella että ko raha tuottaisi vaihtoehtoisessa sijoituksessa esim. sijoitusasunnossa jotain.
Eli ei se omalla purjehtiminenkaan mitään ilmaista ole. Se on lähes ilmaista vain, kun laskee pelkän venepaikan ja talvisäilytyksen. Vene kun on ostettu käteisellä ja vakuutuksessa arvo on 20000e. Kaikki muut kustannukset ovat ns. satunnaisia, eikä niitä pidä laskea.
Olen hyvin paljon samaa mieltä, kuin aiemmin keskustelussa mainittu "viisaammat" että purjeveneen pito maksaa 10% hankintahinnasta vuodessa.
No, minä lasken noita toisin. Vene on omaani kalliimpi ja isompi, mutta samat kaavat kyllä toimisivat.
Purjeet: ei tarvita uusia vielä tuossa ajassa => 0 euroa.
Nosto, lasku, telakointi: 900,-/a => 9000 (Stadin laituripaikka- ja talvisäilytyshintojen ja tavanomaisten nostohintojen mukaan)
Keväthuollot: 300,- => 3000
Liivit: minun näkemissäni ei ole maksimi-ikää, huoltomerkinnöille varattujen tilojen mukaan 14-16 vuotta elävät; joka tapauksessa niitä ei tarvita kahdeksalle. Itse ostaisin enintään neljät ja 2-4 perinteiset satunnaisvieraiden "laillistamiseksi". Eikä liiveistä tarvi maksaa 170 euroa, 80,- on lähempänä. Pistetään nyt 200 tähän, jotta on varaa patruunasarjojen vaihtoon ja ehkä yhteen uuteen liiviin.
Pelastuslautan hankkivat yhä sen verran harvat, etten ole varma, onko sen mukaan laskeminen jätkevää. Mutta jos se nyt hankitaan, niin sanoisin huoltokuluiksi 3*250 => 750.
Myrkkymaalaukset? Mitä ihmettä? Maali maksaa alle 25 euroa purkki, kymmenen vuoden kulut luultavasti alle 500 euroa yhteensä.
Vakuutukset lienet arvioinut melko oikein.
Yhteensä noista tulee 10 vuoden jaksolla keskimäärin 1345,- vuosi. Muitakin kuluja käytännössä tulee, joten pyöristetään reilusti ylöspäin ja sanotaan 2000,-/vuosi. Ei olla lähelläkään 10%.
Pääomakustannukset on vaikeampi arvioida, koska vaihteluväli sekä lainamäärässä että veneen pitoajassa on niin valtava. Joku voi ostaa veneen suurella lainalla ja vaihtaa 5 vuoden päästä, toinen käteisellä ja pitää 30 vuotta.
Mutta minulla ei ylipäätään ole tapana laskea hankintakustannuksia mukaan. Se on kerran menemään heitetty summa eikä sitä murehdita sen enempää. En myöskään näe syytä pohtia sitä, mikä olisi voinut olla rahan sijoitustuotto; yhtä hyvin ne rahat olisi voinut pistää matkusteluun, naisiin ja hilpeään elämään.
Ja oikein hyvä kysymys on tietysti sekin, onko järkeä laskea 120 000 euron veneen mukaan, kun puolella siitä saa hyväkuntoisia ja kohtalaisen isoja veneitä. Tai laskea kustannukset, kuten sinä teet eli kaikki ostopalveluina.
Suurin menoerähän tuossa Laskelmassa oli korko- ja pääomakulut, yhteensä 8000/a ja siitäkin puolet on spekulatiivista pääoman arvonalenemista. Jos sitä ei laske kuluihin, niin halpaahan isonkin veneen pitäminen on. Varsinkin kun vielä omatoimisuudella on mahdollisuus säästää paljonkin huoltokuluissa, toisin kuin esim. lentokoneen omistajilla (ellei omaa mekaanikon lupakirjaa). Minä ajattelen samoin tuosta pääomakulusta: veneeseen sijoitettuna en koskaan nää rahoja missään, mutta pääsenpä sentään purjehtimaan. Jos sijoittaisin vastaavan rahasumman, varmaan haluaisin sijoittaa myös sen tuoton, ja jälleen sama tilanne, mutta ilman venettä. Ja vielä sekin pointti että en tiedä sijoittamisesta mitään, joten varmaan ostamalla ja myymällä väärään tahtiin häviäisin noin 5% päivässä. BTW, parin tunnin pääsät selviää olisiko pitänyt ostaa vai myydä Nok...
Eikös yksi pointti ollut se, että pääseekö omaan veneeseen kuluvilla rahoilla purjehtimaan jossakin muualla, missä, ja kuinka paljon? Eli ei tarvitse luopua purjehtimisesta, vaikka ei venettä omistaisikaan. Eikä se välttämättä tule edes kalliimmaksi.
lukenut aiemman viestini, niin olisit huomannut, että kommentoin myös tuota. Eli totta kai valinnoissa on suuri paino sillä, mitä itse haluaa tehdä. Vuokraveneily on todennäköisesti mielekäs vaihtoehto, jos kiinnostuksen kohteena on yksi maksimissaan 2 vkon veneilyjakso kerran vuodessa.
Esimerkiksi minulle taas vuokraveneily omani kokoisella veneellä ja nykyisillä määrillä maksaisi vähintään 15 000 euroa vuodessa. Olettaen tietysti, että edes saisi venettä joka kerta kun haluaa lähteä merelle.
Ja jos sen 40-jalkaisen mukaan laskisi vuokrahinnat, niin 20 000 menisi helposti.
Eli ei se olennainen valintaperuste veneenostamista vastaan ole "taloudellinen järkevyys", vaan se, että kaikkia ei tietenkään veneily kovin paljoa tai ollenkaan kiinnosta. Heitä kiinnostaa tehdä jotain muuta ja he panevat rahansa siihen.
No, olen mitoittanut veneeseen käyttämäni summan niin ettei vene pakota minua esim jäämään pois haluamistani kesätapahtumista tai muilta matkoilta, voin nostaa veneen talviteloille ajoissa ja halutessani vuokrata veneen syksyviikoksi Välimereltä, eikä pääoman "menetys" muutenkaan vaivaa mieltä.
Vuokraveneily voisi olla vaihtoehto omalle veneelle lähinnä silloin, jos vuokrauskin tapahtuisi kotivesillä. Minä kuitenkin pidän vuokraveneilyn suolana nimenomaan mahdollisuutta kokea erilaista purjehdusta eksoottisissa ja miellyttävissä ympäristöissä. Hangot, Maarianhaminat, Nauvot ja Gullkronat, lukuisista luonnonsatamista puhumattakaan, olen jo ehtinyt koluta riittävän usein. Suurilla vesillä tapaa erittäin mielenkiintoisia tuttavuuksia, maailma avartuu ja nuorisokin on saanut runsaasti uusia virikkeitä. Jos on aikomus lomailla lämpimissä maissa joka tapauksessa, niin loman muuttaminen hotellin sijaan veneeksi ei tuo enää kovin paljoa lisää hintaa, joskus jopa päinvastoin (riippuen porukasta).
Tuohan on ihan eri tilanne: vuokraveneilyä oman veneen pitämisen lisäksi. Voisin itsekin ihan hyvin ajatella talviloman viettoa vuokraveneellä lämpimässä. Mutta kesälomaa en siihen käyttäisi, sillä Itämeren kesä (jopa viimevuotinen vähän kalseampi sellainen) ei ole aikaa, jonka haluaisin missata. Jos meillä ei tätä kesää olisi, olisin luultavasti jo kauan sitten jäänyt pysyvästi ulkomaille asumaan.
Minulle oli viimeinen pisara Itämeren toistuva sinileväongelma juuri parhaimpaan veneilyaikaan. Kesä 1997 kolahti todella ikävästi, ja näyttää valitettavan vahvasti siltä, että parannusta ei ole odotettavissa enää minun veneilyvuosinani. Sinileväpuuroaika lyhentää minun nautittavaa veneilykauttani kotivesillä vähintään 75 %.Siksi päätin suunnistaa veneilemään muille merille.
Sinilevä ei ole mikään uusi asia Itämerellä. Samanlaisia leväpuuroja on esiintynyt aika ajoin jo paljon ennen kuin maatalous tai teollisuus on kerennyt asiaan vaikuttamaan.
Kukin voi toki laskea miten tahtoo, mutta kyllä nuo pääoma ja arvonalentuma muodostavat myös veneilyssä ne suurimmat kustannukset. jos ne jättää laskematta, niin miksi sitten laskea noita muitakaan käyttökuluja.
Tullut noita laskelmia jonkin verran rakennusyrittäjän näkökulmasta laskettua. Jos laskee pelkkiä käyttökuluja, niin kannattaisi joka yrittäjän hankkia oma kaivinkone, henkilönostin, kuorma-auto ja parilla sadalla tonnilla erillaisia työkaluja tärylätkistä alkaen. Siinä sitä sitten oltaisiin miljoonan velan kanssa ihmeissään, kun persnettoa tulee, vaikka peräsuoli pitkänä painaa hommia.
tosiasia on, että esim. pakettiauton 60c kilometrikorvauksestakin vain 10c on polttoaine, ym kuluja ja 50c on auton arvonalenema = n 5000e/ vuosi ja peränettoa tulee, jos ei pysty 10000km laskuttamaan vuodessa. Eli pitää siirtyä vanhempaan kalustoon. Eli ei noita firmojen kilometrilaskutushintojakaan mistään hatusta ole heitetty vaan perustuvat todellisiin kustannuksiin.
3-4 vuodessa lähtee 35 tonnin pakusta puolet hinnasta pois eli 4 - 5 tonnia vuosi korkokulut,
No kuten sanoin, voihan laskelmista jättää kaikkea pois, jos se saa hankinnan tuntumaan järkevämmältä.
PS. Minulla on tuollainen n.40 jalkainen purtsikka.
Eipä auta nyt yhtään, vaikka 30 vuoden kuluttua olisi taas paremmat vedet purjehtia.
Minulla on tapana laskea enemmänkin kassavirtapohjalta. Arvonalentuma on pelkkää teoriaa, koska olen joka tapauksessa jo maksanut veneen alkuperäisen hinnan. Käyttökulut sen sijaan juoksevat tililtäni ihan selvänä rahana. Jos veneen ostoon on käytetty lainarahaa, niin toki sen lyhennys- ja korkokulut pitää laskea. Mutta sinäkään et kertonut, millä oletuksilla (lainan määrä ja korko) olit päätynyt esittämääsi summaan.
Yritystoiminnan ja aidon elämän matematiikat eroavat toisistaan. Jos vähän kärjistää, niin ensinmainitussa tarkoitus on rahan kerääminen, jälkimmäisessä sen kuluttaminen :)
Toisaalta sitä ei ole ihan joka paikassa ja sitä on yleensä aika lyhyen ajan. Touko-kesäkuussa ei juuri lainkaan, elokuun loppupuolella ja syyskuussakaan ei juuri. Ja kun minua ei kiinnosta uiminen Itämeren kylmissä vesissä, niin sinileväkin häiritsee vähemmän.
Ties kuinka mones keskustelu tämä onkaan tänä keväänä, jossa väännetään veneiden hinnoista ja niiden kehityksestä. Erityisen useita puheenvuoroja on kirjoitettu veneiden "oikeasta" hinnasta ja verrattu hintoja menneisiin vuosiin. Mutta kuka osaisi perustella sen oikean hinnan. Oliko hintataso "oikea" kaksikymmentä vuotta sitten, kymmenen vuotta sitten, kaksi vuotta sitten vai nyt? Osaisiko joku perustella jonkun noista oikeaksi? Tasot ainakin selvästi poikkeavat toisistaan.
Mutta sehän on aivan yksinkertaista: oikea hintataso on se, jolla kauppaa tehdään.
Eräiden näyttää vain olevan vaikea ymmärtää tai hyväksyä se tosiseikka, että hintaPYYNTÖtaso ja käypä hintataso (eli "oikea" hintataso eli juuri se taso jolla kauppaa tehdään) eivät välttämättä ole kaikissa tilanteissa ollenkaan samat. Juuri nyt näyttäisi olevan sellainen tilanne.
Ei tarvitse olla Sherlock Holmes huomatakseen, kuinka samat (ylihinnoitellut) kohteet roikkuvat kuukaudesta ja vuodesta toiseen Nettiveneen ja Vesille.fi:n listoilla. Välillä ne saattavat poistua tuorehduttamismistauolle ja sitten taas palaavat. Itse veneissä ei varmastikaan ole mitään niin fataalia vikaa, etteivätkö ne menisi kohtuullisessa ajassa kaupaksi, jos myyjä hinnoittelisi tavaransa realistisesti.
Ikävintä tilanteessa on se, että tällä hetkellä ylivoimainen enemmistö Nettiveneen kohteista tuntuisi olevan ylihinnoiteltuja. Kauppa on kokolailla seis lukuunottamatta silloin tällöin ilmestyviä aikuisten oikeasti myyntitarkoituksessa lisättyjä veneitä, joille selvästi kyllä edelleen ostajia löytyy.
Ikävän tilanteesta tekee se, ettei siinä ole paljon järkeä sen paremmin ostajien kuin myyjienkään kannalta. Jos myyjällä on tarkoituksena vaihtaa isompaan veneeseen, olisi ilmiselvästi hänenkin etunsa, jos hintapyyntötasolle tehtäisiin yleinen reality check. Silloinhan sen uudenkin veneen hinta olisi alempi. Jos taas myyjä on luopumassa veneestä kokonaan, hänen ei silti välttämättä kannata pitää vanhenevaa paattiaan odottelemassa, josko hintataso kuin ihmeen kaupalla kääntyisikin nopeampaan nousuun kuin iän ja kulumisen myötä tuleva arvonalennus kumoaa. Hänenhän kannattaisi myydä veneensä ja sijoittaa rahat johonkin varmasti tuottavaan, kuten vaikka obligaatiohin tai määräaikaistalletuksiin (ja säästää myös ylläpitokulut ja muut veneeseen liittyvät maksut).
Kieltämättä en panisi yhtään pahakseni jos käytettyjen veneiden hinnat laskisivat, näin saisi tälle harrastukselle jäkevämmän hintatason. Vähän vain ihmetyttää mikä tätä hinnanlaskua nyt jarruttaa? Veneiden hinnat ovat varmasti tippuneet. Nyt en puhu niistä vuosia myynnissä olleista vaan kuukauden esillä ja myyty veneistä. Taloudessa alkaa olemaan selviä elpymisen merkkejä useasta suunnasta, reaalitaloudessa tämä näkynee ensi talven kesän aikana, tai sitten ei??
Ongelmalliseksi tilanne tulee kun yrittää myydä omaansa ennen uuden hankintaa. Tosiostajat voisivatkin vähän kiertää tinkimässä veneitä jolloin realistinen hinta tulee esiin omaankin veneeseen. Ketjun aloittajan kanssa olen kyllä täysin samaa mieltä että nyt kannattaa vaihtaa venettä. Korot alhalla ja veneitä melkohyvin myynnissä. Itse ainakin tinkisin tällähetkellä omasta myynnissä olevasta 15%.
Tässä tullaankin sitten dilemmaan. Pistänkö valmiiksi tingityn hinnan hintapyynnöksi jonka alle en suostu menemään vai jätänkö hyvän tinkivaran?
Tilanne on kieltämättä vähän hankala kauppa ei käy koska. Ensiveneen ostajat odottavat hintojen romahtamista, tätä ei kuitenkaan tule tapahtumaan koska veneen ostaminen on nyt ehkä perustellumpaa kuin pitkiin aikoihin. Kalliimmat eivät tee kauppaansa koska ensivenettään myyvät eivät saa omiaan myydyksi. Tämä lumipallo sitten pyorii läpi kaikkien hintatasojen halvimmasta kalliimpaan.
Jos vastaavista veneistä löytyy myynti-ilmoituksia, pistä hinta hiukan, mutta selkeästi niiden alle ja mukaan kommentti, että tässä myydään venettä, eikä vain ilmoitella. Ehkä vielä maininta, että tarjouksiakin otetaan vastaan. Tai sitten laitat sen oman pohjahinnan ja mukaan tieto, että kyseessä on valmiiksi tingitty hinta. Tai sitten jätät hiukan pelivaraa mukaan menevien varusteiden/kevätkunnostuksen/vesillelaskun/laituripaikan tms kanssa.
Kyllä minun mielestäni sinun kannattaisi alentaa hintapyyntöä, jos oikeasti tinkivaraa on 15%. Näin veneesi erottuisi niistä vuodesta toiseen myynnissä roikotettavista selvästi sellaiseksi, joka on tarkoitus myydä. Näin tulisi todennäköisemmin ainakin tarjouksia ja saisit paremman kuvan ostajakunnasta ja käyvästä hintatasosta. Voipa syntyä jopa kaupat.
Jos ostaja odottaa, että tinkivaraa on vielä hinnanalennuksen jälkeenkin se 15%, sillä ei ole mitään merkitystä, koska sinun ei ole pakko tingittyä tarjousta hyväksyä.
Kieltämättä pakko ei ole suostua mihinkään tinkimiseen. Mutta täällä kun hehkutetaan hirveitä tinki marginaaleja ja sitten itse en pysty tinkimään yhtään. Taidan alentaa sen 10% ja jättää 5% tinkivaraa hyväntahdoneeleeksi.
Tinkiminen on tyypillistä basaarikauppaa.
Suomalaiseen jämptiin meininkiin kuuluu oikea hinnoittelu. Osa kansasta ei osaa eikä halua tinkiä. Tietysti on niitä erään etnisen vähemmistön kauppatapaa kannattavia, jotka yrittävät tinkiä joka paikassa. Jos hinta on kohdallaan, niin näille voi naureskella ihan rauhassa, kun joku luterilaisen moraalin omaava tosiostaja lukee sinulle pyydetyn hinnan kouraan.
Joten, laita hinta kohdalleen, jos osaat itse arvoida veneesi. No, mikäli hankinnasta ei ole kovin kauaa, niin tiedät ainaskin mitä olet itse siitä maksanut. Jos olet päivittänyt sitä normaalisti, niin lähes sama pitäisi saada, jos et ole sijoittanut mitään uudistuksiin, niin silloin arvo on tietysti jonkun verran alentunut.
Suomeen eikä oikeastaan pohjoismaiseen mentaliteettiin kuulu tuo latinalais-slaavilainen lusmuilu raha-asioissa, jonka tunnusmerkkejä ovat mm: tinkiminen kaupankäynnissä, juomarahat, lahjonta...
Taitaa olla aika "fifty-sixty" tuo tinkaaminen. Toisten mielestä kuuluu ehdottomasti asiaan, toiset eivät sitä jaksa ollenkaan. Muistan yhden tuttavani, joka oli syvästi närkästynyt siitä, ettei käytetyn auton myyjä (yksityishenkilö) suostunut tinkimään yhtään. Ymmärsin vähän niin, että hänen mielestään oli suorastaan hyvän kauppatavan vastaista, ettei hinnassa ollut lainkaan tinkivaraa.
Mikä houkuttelee ostajan kyselemään lisätietoja kohteesta ja käymään paikan päällä tsekkaamassa sen? Kukaan ei kuitenkaan (=viisautta) tarkastamatta silmällä kohdetta, sitä osta.
Joten => myyjän on saatava ostaja paikan päälle.
Jos ostajan budjetti on 85000 €, ja hän bongaa kaksi ilmoitusten perusteella vertailukelpoista kohdetta, kumpaa hän menee (ensin katsomaan); sitä, minkä hintapyynti on 90000 €, tai sitä, minkä hintapyynti on 100000 €?
Suomalainen ei yleensä tingi kamalasti. 5-10& on josain alitajunnassa siten, että tuo 5% on realistinen tinkivara, ja että 10%:ia vielä kehtaa esittää tarjouksessaan. Joten esimerkin 100000 € vene jää "liian kalliina" katsastamatta.
Eli - ei missään nimessä kannattaisi nyt hapannutaa venettään hintapyynnillä, missä on takana ajatus "kokeillaan". Massaveneissä ei kauppa kertakaikkiaan tuolla tapaa käy.
Toki aina on mahdollista tehdä "härskejä tarjouksia".
Hyvää osviittaa Euroopan hintatasosta saatte linkin http://www.scanboat.com/uk/BoatSaleSearch.asp takaa.
Noihin keskimääräisiin hintapyynteihin voi sitten toki laittaa "suomi-lisää", koska vene on jo täällä jne. Tosin - yhä usemapi tänä päivänä "uskaltaa" lähteä ulkomaille ostoksille. Useille se on suorastaan etu, että vene on jo jossain kaukana - saa pitkän, hienon kotimatkan, tai, kuten minun kohdalla, vene kelluu vielä joitakin vuosia ostomaassa Välimerellä. Tästä vielä se ilo, että alv pitää maksaa "vasta joskus" :)
- K
"Useille se on suorastaan etu, että vene on jo jossain kaukana - saa pitkän, hienon kotimatkan, tai, kuten minun kohdalla, vene kelluu vielä joitakin vuosia ostomaassa Välimerellä. Tästä vielä se ilo, että alv pitää maksaa "vasta joskus" :) "
Minulla kelluu satoja veneitä Välimeren eri satamissa, eikä minulla ole niissä senttiäkään kiinni rahaa enkä joudu maksamaan niistä alv:ia koskaan :) Talvimyrskyt ja tumpelot vuokraveneilijät eivät huoleta ja jos jonakin syksynä en viitsikään lähteä purjehtimaan, en joudu maksamaan edes sitä veneen omistamisen kustannuksiin verrattuna suuruudeltaan lähinnä muodollista "käyttömaksuakaan". Mutta nämä nyt ovat tavallisia peruskippoja rullapurjeilla, jos sinulla on joku swaani siellä kellumassa, ymmärrän lähtökohtasi paremmin.
Jos ei suostu maksamaan sitä mitä pyydetään, voi käydä kuin entiselle miehelle Elimäellä - voipi jäädä ilman!
Turha siinä tilanteessa on wikistä jos joku toinen maksaa sen pyydetyn hinnan - kauppojen epäonnistumisen perussyy löytyy helposti peiliin vilkaisemalla.
Lisää kansanwiisautta tähän kimuranttiin kaupankäyntirosessiin: "Ei se ole hullu joka paljon pyytää vaan se joka älyttömiä maksaa!"
Näin on näppylät, oikein tai alakanttiin hinnoitellun kauppatavaran kohdalla on aikamoisen viksua maksaa se mitä pyydetään, ja vieläpä vikkelästi ettei joku toinen nappaa herkkupalaa nokan edestä. Jos kohde vaikuttaa lievästi ylihintaiselta, siitä voi tehdä tarjouksen. Jos taasen hintaa näyttäisi olevan ainaskin parikytä rossaa liikaa - turha vaivautua edes tutustumaan kaupan kohteeseen.
Noin niiku verrokkina, se aiemmin mainittu Maxi 999 oli myynnissä samalla hinnalla kuin Nettiveneeseen äsken myyntiin tullut Inferno 28. Suunnilleen sama varustetaso, Maxissa tietty isompi kone ja taisi olla pari vuotta nuorempikin.
Jos tunnette veneitä kumman ottaisitte jos samalla hintaa saisi valita, Inferno 28 vai Maxi 999 ???
Vai onko toisessa tinkivaraa (:-O) ja toisessa ei?
Minulle tämä on tavoiteltu etu, mahdollisuus toteuttaa niillä kustannuksilla, jotka minä itse katson purjehdusharrastuksen mahdollistamiseksi järkeviksi, sitä mitä haluan.
Ihan tavallinen Beneteau rullagenu -cruiseri siellä on. Ylläpito maksaa jotain, parin viikon vuokratulot kattaa ne komeasti.
Olkoon siellä vielä 2-3 vuotta, kierrellään ja kaarellaan, sitten otetaan vapaata, ja lähdetään kotia kohti. Toki ensin hieman lisää varustellaan.
Homma toimii, ja veneellä on kohtuullinen arvo kun tullaan tänne, ja jos päätetään myydä. Joskushan sekin päivä koitttanee.
Kovin vähättelevästi suhtaudut Välimeren vuokrapursiin... ei ole kyseessä materia näissä asioissa, ainakaan minulle.
"That's what a ship is, you know. It's not just a keel and a hull and a deck and sails, that's what a ship needs but what a ship is... what the Black Pearl really is... is freedom." ~ Jack Sparrow
Juuri näin on, että sitten kun vene ja hinta on kohdallaan, voi olla syytä olla nopea. Osittain tuo väite, ettei kauppa käy on harhaa. Listoilla kelluvat ne yksilöt, jotka eivät jostain SYYSTÄ mene kaupaksi. Ja syyhän on joko hinta tai kunto. Kukaan ei pane merkille niitä, jotka menivät kaupaksi, koska ne katoavat listoilta saman tein, ilman että palstoja seuraava on niitä välttämättä edes ehtinyt huomata. Itse ostin hiljattain veneen, joka ehti olla myytävänä ehkä pari viikkoa. Veneestä oli jo tarjous annettu ja lisää ostajia oli tulossa katsomaan. Minä löin pyydetyn hinnan tiskiin ja muut jäivät nuolemaan näppejään. Tämä edellyttää, että on etukäteen hyvin perehtynyt asiaansa ja tietää mitä tekee, hosua ei kaupoissa kannata. Olin riittävän varma oman hintakäsitykseni järkevyydestä, joten en tinkinyt, kun kerran hinta oli valmiiksi kohdallaan. Taisin olla oikeassa, sillä nyt on myynnissä samanmallinen oleellisesti huonokuntoisempi ja hintapyyntö yli 10 % suurempi kuin mitä itse maksoin. Opetuksena tästä ehkä se, että tuommoset 5-10 % tinkimisvarat on vähän vaarallisia. Kaikki myyjät ei sitä tinkivaraa hintaansa laita. Jos ostaja yrittää aina viilata 5-10 % hinnasta pois, voi hyvä vene päätyä muihin käsiin. Mutta tämähän tietysti edellyttää, että osaa itse arvioida hinnan oikein. Hinnoittelu on sikälikin vaikeaa, että ostajilla on erilaiset preferenssit. Jos joku katsoo, että veneessä on oltava uusi kone ja uudet purjeet, niin se tarkoittaa 5-10 tuhannen euron lisäkulua ja vaivaa, jos kaupan olevassa käytetyssä ei näin valmiiksi ole. Toiselle ostajalle nämä eivät ole välttämättömyyksiä, hän ehkä näkee moottorin ja purjeet vain pikkuasiana, jolle hän ei todellakaan laske mitään tuhansien eurojen arvoa. Tarjoavatko nämä kaksi henkilöä kuvitellusta veneestä saman hinnan?
Tulihan tästä kunnon änkkääminen loppujenlopuksi.
Monta on mieltä, myyjissä, ostajissa ja kiilapojissakin. Lisäksi totuus on vielä tätäkin ihmeellisempää, kuten tietää jokainen joka on laajemman joukon käytettyjä veneitä käynyt tarkastamassa ostomielessä.
Monta tapausta joissa ainoastaan hintapyynti on normaali vaikka vene alle kaiken arvostelun. Ei ole viitsitty paljon siivota (muutamaan vuoteen) ja pilssi vettä puolillaan (se on vaan kondenssia... :-)
On se kumma jos kauppa ei käy.
Ja oman kokemuksen perusteella se pitää paikkansa että Ruotsissa veneet ovat keskimäärin paremmin varustettuja ja hoidettuja. Suomalaisessa epäsiistissä kiulussa on kuitenkin usein uusi diiselimoottori, kun taasen ruottissa useimmiten on kolmekymmenvuotias moottori, äskettäin remontoitu ja makeavesijäähdytys laitettu jo 80-luvulla. Siinä on muuten yksi silmiinpistävä ero Suomen ja Ruotsin 70-luvun veneitä vertaillessa.