Kävimme Pohjois-Koreassa!

Hei, mistä matkatoimistosta tilasit ja mitä maksoi, olitko viikon vai kaksi ??

Teatteri on nakojaan uponnut sinuunkin. Harmi vaan ettei kulissit pysy pystyssa. Saitko kuvata ja liikkua vapaasti ? Soittelitko kannykalla ja lahettelitko tekstiviesteja kotio ?

Vittu kun on paska maa.

Meinaavatko nuo valittajat, että isovanhempiemme ja vanhempiemme vanhat matkat ovat ollleet huonoja, koska silloinkaan ei ollut kännyköitä mukana?

Katsotaan päästäänkö vielä matkalle, kaikki tuntuu olevan täynnä.

Jokainen Pohjois-Koreaan matkustava valitsee käyttää rahansa kommunistisen diktatuurin tukemiseen.

--

http://www.siltalapublishing.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=41:kang-chol-hwan-pjongjangin-akvaariot&catid=4:tietokirjat&Itemid=6

Kirja:
Kang Chol-hwan & Pierre Rigoulot
Pjongjangin akvaariot

Vuonna 1977 Kang Chol-hwan on 9-vuotias ja asuu perheineen Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin vauraassa naapurustossa. Pojan isovanhemmat ovat innokkaita Kim Il-sungin kommunistisen järjestelmän kannattajia. Eräänä päivänä isoisä kuitenkin katoaa. Samalla koko muu perhe, äitiä lukuunottamatta, pidätetään ja viedään selitystä antamatta Yodokin työleirille.

Tästä alkaa kymmenen vuotta kestänyt leirielämä epäinhimillisissä oloissa. Lapset ja aikuiset alistetaan pakkotyöhön, jatkuvaan tarkkailuun, toistuviin nöyryytyksiin ja julkisiin rangaistuksiin. Nälkä ajaa heidät epätoivoisiin tekoihin ja heikkenevä terveys ja kylmä ilmasto koituvat monen kohtaloksi. Leirivuosien jälkeen Kang eli muutaman vuoden Pohjois- Korean maaseudulla, mutta pakeni sitten henkensä kaupalla Kiinaan ja asuu nykyään Etelä-Koreassa. Kang Chol-hwan kertoo uskomattoman eloonjäämistarinansa ja kuvailee kaunistelematta viimeisen stalinistisen järjestelmän mädännäisyyttä.

Reportaasikirja Pjongjangin akvaariot on ensimmäinen länsimaissa julkaistu teos Pohjois-Korean nykytilastaja lähihistoriasta. Kang Chol-hwan asuu nykyään Soulissa Etelä-Koreassa. Hän toimii aktiivisena Pohjois-Korean ihmisoikeusrikkomusten ja kommunistisen järjestelmän kriitikkona. Pierre Rigoulet on ranskalainen tietokirjailija ja Histoire & Liberté –aikakauslehden päätoimittaja.

Suomentanut: Lotta Toivanen

-----

Todella pysäyttävä video 1h 6min. Suosittelen lämpimästi katsomaan ajan kanssa.

Kertomus yhdestä harvasta Pohjois-Korealaisella keskitysleirillä syntyneestä (vanhemmat tuomittu) lapsesta joka kasvanut siis koko lapsuutensa ilman omaa syytään vankina keskitysleirillä nälän ja jatkuvan väkivallan keskellä tuntematta lainkaan normaalia elämää. Onnistui pakenemaan ja edelleen Kiinaan. Video Googlen tuella. Googlen satelliittikuvissa leirit näkyvät selkeästi. (Google Tech Talks, May, 12 2008).

BORN AND RAISED IN A CONCENTRATION CAMP

http://www.youtube.com/watch?v=Ms4NIB6xroc

Toivottavasti saavat miettimään rahojensa laittamista tälle valtiolle turismin muodossa vielä uudestaan.

Lähden toukokuussa Olympian matkalle.onkohan tällä palstalla muita lähtijöitä?

Me mennään vasta elokuussa, Olympian matkalle myös.
Kerro sitten, kuinka meni ja mitä seikkoja pitää ottaa huomioon.

Hyvää matkaa !

Joo,

tosi mielenkiintoista olisi saada oikein raportti matkasta. Haluaisin myös käydä katsomassa, ennenkuin maa pommitetaan vapauden nimissä kivikauteen.

(demokratia tämäkin:http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/tyrmistyttava-lakiehdotus-egyptissa-miehelle-oikeus-seksiin-kuolleen-vaimon-kanssa/art-1288465096235.html)

Turistille paikka on ehkä mielenkiintoinen jos ei pane pahakseen varoa joka tekoansa vieraillessaan siellä. Travellerille paikka on kirjanmellisesti helvetti. Sieltä vapauden tunnetta kannattaa viimeisenä etsiä..

Lukekaa ennen matkaa tämä kirja.

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9517967519

Olen sen lukenut, ei muuta päätöstäni mennä P.Koreaan, haluan itse nähdä sen maan.

Käytiin juuri 4 vrk reissu P-Koreassa, Pjöngjangia nähtiin aika paljon ja maaseutuakin rajalla käynnin (DMZ) ja Kim Il Sungin lahjamuseokäynnillä.
Todella positiivinen kuva maasta ja sen ihmisistä jäi, oppaat olivat hyviä ja varsinkin toinen heistä erittäin huumorintajuinen joka ymmärsi kepeätä muttei pilkkaavaa huumoriammekin massta ja sen systeemeistä :) Kuvata saimme varsin vapaasti - ainoa toive mainioita oppailtamme oli ettei ihmisiä kuvattaisi ilman lupaa (eihän ihmisiä kyllä muuallakaan maailmassa ole tapana luvatta kuvata).
Pjöngjang näytti hyvinvoivalta, ihmiset iloisilta ja hyvinpuetuilta, liikennettäkin oli ällistykseksemme aika paljon - aamuisin ja iltapäivillä jopa ruuhkaksi asti - myös illalla aika paljon - ihmeteltiinkin lehti-/nettikirjoituksia "autioista kaduista" sillä myös ihmisiä oli liikkeellä kuin missä tahansa isossa kaupungissa.
Samoin ennakkoon odottamamme "sähköttömän kaupungin pimeys" osoittautui harhaluuloksi - siis ainakin pääkaupungin osalta...sillä esim. rajalla vierailultamme saavuimme pääkaupunkiin pimeällä ja heti suunnattoman suurten kerrostalojen alettua "kaikki ikkunat" tuikkivat valoa, muistomerkit erityiseti - myös komeita neonvaloviritelmiä näkyi kaupungin keskustaa lähestyessä. Siisteys ja roskattomuus oli silmiinpistävää niin maalla kuin pääkaupungissakin.
Oppaiden kanssa liikuttaesssa vaikkapa vesipullonoston, kahvilla käynnin tms. halujemme yhteudessä poikettiin satunnaisesti muutaman kerran "ns. kulman taaksekkin" ja ihan samanlaiseltahan sielläkin näytti - ihmettelimmekin miksei esim. tietyömaan työmiehiä saanut kuvata sillä ei se mielestämme poikennut muisssa Aasian maissa näkemistämme - paremminkin paremmalta näytti kuin jossain Vietnamissa, puhumattakaan Intiasta - toisaalta kuvataanko missään muuallakaan tietyömiehiä työssään ? :)
Pääkaupunki kaikenkaikkiaan upeine rakennuksineen on huikea, jopa useita muita aasialaisia pääkaupunkeja näkemiämme hienompi - maaseutukaan ei mielestämme juurikaan vaikapa kiinalaisesta tai venäläisestä maaseudusta paljon poikennut -suurempaa köyhyyttä ja varsinkin roskaisuutta löytyy vaikkapa Intiasta, Kampozasta, Indonesiasta...taikka jostain E-Amerikan maasta (myös Venäjältä).
Itse asiassa ällistyimme maan tilasta, parempaan suuntaanhan siellä menee (?) Me kaikki kolme matkaajaa olimme tehneet melkoisesti kotiläksyjä maasta ja sen tilasta ennen reissua -vankileirikirjoja oli luettu, kaikki nettivideonpätkät katsottu ja lukuisat artikkelit maasta luettu - kaikki maata käsittelevä aineistohan on hyvin negatiivista ja tuomitsevaa...Siksipä yllätyimme kuinka kolmen ns. kokoomushenkisen business-miehen ajatukst maasta ja sen ihmisistä muuttuivat täysin muutamassa päivässä :) Mainittakoon vielä että missään vaiheessa emme kokeneet oloamme millään lailla ahdistavaksi esim. oppaiden jatkuvasta läsnäolosta hotellin ulkopuolella - päivastoin varsinkin naisopas oli ihastuttava ja todella avoimen kiinnostunut ajatuksistamme, ulkomaiden elämänmenosta ja siitä mitä ihmiset "muualla ajattelemvat heistä ja heidän maastaan", tuttua eikö vain :)
Toisekseen vaikka matkaohjelma oli tiukka siitä voitiin myös poiketa, nähtyämme jossain pääkaupungissa kahvilan taikka kaupan - sanoimme oppaille "mennäänkö tuonne" - ja niin mentiin tuosta vain...Tai sitten eräänä iltapäivänä, kun ohjelmassa oli käynti "Suuren Johtajan synnyinkodissa", ehdotimme oppaille kaljalle menoa "synnyinkodin sijaan" - ja pian löysimmekin itsemme ja nauravaiset oppaamme paikallisesta olutpanimosta iltapäiväkaljalta.
Kaiken kaikkiaan mainio kokemus, kannattaa käydä P-Koreassa -meidän kokeneiden maailmanmatkaajien silmissä maassa eletään monessa suhteessa jopa paremmin kuin useissa muissa Aasian tai E-Amerikan maissa, jostain Intiasta taikka Afrikasta puhumattakaan.

On siellä Pyongyangissa varmaan jännä käydä. Eri asia jos ASUU P-Korean maaseudulla.

Mistä tiedät , kun et ole kummassakaan käynyt ?

Kännyköiden tuontikielto ja ihmisten kuvauskielto ovat oikeastaan ihan ymmärrättäviä kun ajattelee, mitkä ovat syyt näihin kieltoihin. Länsimaat ovat yrittäneet toimittaa puhelimia jaettavaksi P-Korean hallinnon vastustajille. Toisaalta on yritetty kuvata ihmisiä sillä tarkoituksella, että nämä voidaan tunnistaa, arvioida ja yrittää lahjoa vakoojiksi. Mutta kuvata toki saa. Parhaita kuvauskohteita ovat patsaat ja muut muistomerkit. Rajalla saatetaan tarkistaa, että kuvat ovat onnistuneita. Myös jo kuvia otettaessa saattaa tarjolla olla kuvausteknistä ojausta parempien kuvien saamiseksi. Turistin kuvien onnistuminen on siis pohjoiskorealaisille tärkeä asia.

Sinne vaan:
http://yle.fi/uutiset/pohjois-korea_tuomitsi_amerikkalaisen_vankileirille/6615118
Valokuvaamisesta linnaan.

Onko siellä halpoja maksullisia koreattaria tarjolla ?

Pohjois-Korea saattaa pysyä pystyssä vielä pitkäänkin - valitettavasti.

Naapurivaltiot, varsinkin Etelä-Korea, eivät halua Pohjois-korealaisten tulevan tietoiseksi siitä että maan virallinen systeemi huijaa heitä koska tämä saattaisi johtaa kapinaan ja muuhun sekasortoon mikä edelleen johtaisi pakolaisaaltoon naapurimaihin.

Pohjois-Korean väkiluku on noin 24,8 miljoonaa (wikipedia) ja Etelä-Korean 50,2 miljoonaa. Taakka olisi melkoinen. Etelä-Korea ei haluaisi pohjoisesta ainuuttakaan loikkaria mutta ei kuitenkaan palauta heitä koska heidät teloitettaisiin.

Pohjois-Korea ei ole myöskään mikään akuutti uhka naapureilleen.

Pohjois-Korean armeijan tavanomaiset joukot eivät pysty hyökkäämään minkään ulkovallan kimppuun ilman liittolaisen (siis Kiinan) tukea. Ai miten niin? Maa on rutiköyhä ja äärimmäisen takapajuinen. Omia öljyvaroja ei ole. Kiinan mahdollinen hyökkäys Pohjois-Korean alueen kautta olisi osa isompaa sotaa. Pohjois-Korean armeija on siis olemassa kapinoiden tukahduttamista varten, niin ja tietysti kulissien vuoksi.

Pohjois-Korean varsinainen sotilaallinen voima on ydinaseissa. Mutta onko sillä ihan oikeasti ydinasetta?

Näytetäänkö turisteille se arkitodellisuus ja saako liikkua ja jututtaa vapaasti ihmisiä
muuallakin kuin siellä missä turistit käyvät.
Kun käytte siellä niin viekää rahanne suoraan sille pullamössöläskipallolle.

Nälkiintyneitä, surullisia, alistettuja ihmisiä....heillä ei ole sananvaltaa, ei mielipidettä...Joka uskoo johonkin hyvään Pohjois-Koreasta, on täysi idiootti. Pohjois-Korea on maailman suurin keskitysleiri....Turisteja viedään paikkoihin, jossa ei totuus näy, pelkkää suurta sirkusta...turistit eivät saa kävellä mihin haluavat ja jos siitä pitäisi jo tyhmänkin tajuta, miksi....

Saako siellä pillua ?

Olisipa hienoa päästä piipahtamaan Pohjois-Koreassa!

Paikallisilla oppailla lienee kyllä aika hauskaa kuunnella juttuja länsimaista.

Hupaisaa on myös näin länsimaalaisena kuunnella ylpeydellä ja voimalla papukaijan tavoin toisteltuja, mediasta opittuja mielipiteitä Pohjois-Koreasta.

On se propagandan voima ihmeellinen :-)