yhä aiheksi kuvataiteilijalle?
Suoralta kädeltä ei nyt tule mieleen yhtään raamatullista pääsiäisaihetta käsittelevää teosta tai taiteilijaa lähivuosilta. Muutaman pävän sisään mahtui niin paljon tapahtumia ja niihin liittyää symboliikka, että aiheita riittäisi vaikka kuinka paljon.
Aihe on kiitollinen siinä mielessä, että kaikki tapahtui kauan sitten lähi-idässä eikä kuvallista dokumenttia tapahtumista ole, ei edes luotettavaa silminnäkijätodistusta. Siten taiteilijalla on vapaat kädet tehdä mitä hyvänsä, minkä katsoo kuvaavan aihetta.
Pari vuosikymmentä sitten tein pohjustetulle kartongille yhden nopean temperaluonnoksen pitkää pyhää keventääkseni. Säilytin sitä kauan mahdollista kunnon teoksen työstämistä varten luonnoksen kohtuullisen hyvien komposition ja värien vuoksi, mutta ilmeisesti peräkkäisten muuttojen aikana se pääsi häviämään, enkä pysty palauttamaan hyvää mielikuvaa originaalista. Saatan kuitenkin yrittää, koska jotakin muistan kompositiosta.
Näissä merkeissä hyvää pääsiäisen aikaa itsekullekin!
Suoralta kädeltä ei nyt tule mieleen yhtään raamatullista pääsiäisaihetta käsittelevää teosta tai taiteilijaa lähivuosilta. Muutaman pävän sisään mahtui niin paljon tapahtumia ja niihin liittyää symboliikka, että aiheita riittäisi vaikka kuinka paljon.
Aihe on kiitollinen siinä mielessä, että kaikki tapahtui kauan sitten lähi-idässä eikä kuvallista dokumenttia tapahtumista ole, ei edes luotettavaa silminnäkijätodistusta. Siten taiteilijalla on vapaat kädet tehdä mitä hyvänsä, minkä katsoo kuvaavan aihetta.
Pari vuosikymmentä sitten tein pohjustetulle kartongille yhden nopean temperaluonnoksen pitkää pyhää keventääkseni. Säilytin sitä kauan mahdollista kunnon teoksen työstämistä varten luonnoksen kohtuullisen hyvien komposition ja värien vuoksi, mutta ilmeisesti peräkkäisten muuttojen aikana se pääsi häviämään, enkä pysty palauttamaan hyvää mielikuvaa originaalista. Saatan kuitenkin yrittää, koska jotakin muistan kompositiosta.
Näissä merkeissä hyvää pääsiäisen aikaa itsekullekin!
Vastaukset 13
Vanhimmat
..kommenttia kuvineen mutta ei tee mieli keskustella vain itsensä kanssa. Minä kun en ole tänne rekisteröitynyt ja kun tiedän kuinka vastenmielisenä meitä pidät niin jätänkin väliin.
Nyt en voi olla sanomatta, että: Lakkaa kiukuttelemasta kuin vauva ja kirjoita niitä viestejäsi, sillä kyllä ne kaikkia kiinnostavat! Minua ainakin! Tuolla panttaamisella rasitat lähinnä itseäsi.
Jos suostuisit ihan rekisteröimättä käyttämään jatkuvasti esim. samaa nimimerkkiä, joka tulisi tutuksi, niin olisi mukavampaa vaihtaa mielipiteitä, olisit hyvin pian tutumpi ja keskustelusta tulisi todellista mielipiteenvaihtoa, jota aivan odottaisi. Nyt eri nimimerkkejä käyttäen huutelet kuin tuuleen ja tuuli vie.
En ymmärrä mikä saman nimimerkin käytössä ihmisiä pelottaa!
..kuinka sellaisille nimimerkeille käy tossa pikässäkin ketjussa.
taiteilijan tärkeimmistä ominaisuuksista, vaikka sitä alalla harvoiin esiintyykin.
viisaus kuitenkaan ei kulje käsi kädessä kai olet huomannut.
mutta pelkuruuden, raukkamaisuuden ja kateellisuuden olen huomannut kulkevan käsi kädessä puskista ampujan kanssa.
kulkee käsikkäin viisauden kanssa? Rohkeus on aina myös viisautta!
Tietääkseni mikään aihe ei ole niin täynnä kieltoja ja tabuja kuin uskonto. Pääsiäinen on yhä monille pyhä juhla, ja tuon kuvaaminen sen arvon vastaisesti loukkaa monia uskovaisia.
Harro Koskisen loistava sikamessias (http://www.kiasma.fi/site/img/kwpop/kuvat/N0088200.jpg) on loistava esimerkki kuinka taiteen voimalla rikotaan rajoja ja herätetään keskustelua. Sakot kai tuosta tuolloin sai, nykymaailma lienee hieman sallivampi.
Mutta aiheena tuo on kyllä erinomainen. Uskonnon kuvaaminen sellaisena, mitä se nykyään oikeasti on olisi hyvin haasteellista, joskin totuuden sanojan pitää varautua melkoiseen vastatuuleen. Ei meinaan ole Jeesuksen opeista paljoa tässä maailmassa enää jäljellä, enimmäkseen koreita kuoria.
puhdas taide, on vapaa kaikista käskyistä, kielloista ja tabuista. Taiteilija itse voi olla sidottu tekemään vapaasti mitä hyvänsä, koska hän vastaa tekemisistään kuten jokainen ihminen. Hän pelkää silloin mahdollista reaktiota tekemisistään. Tässä samassa ketjussa joku jo totesikin, että rohkeus ei aina ole sama kuin viisaus.
Taide aatteen ja ideologian tulkkina on vahva, kuva iskee tajuntaan aivan eri tavalla kuin sana. Uskonnot ja ideologiat hallitsijoineen ovat kautta vuosisatojen käyttäneet taiteilijoita pyrkimystensä toteuttamisen käsikassaroina. Siksi taiteilijat ovat kautta aikojen olleet paitsi valtaapitävien suojatteja myös heidän vainoamiaan uhrejaan. Samaa kohtelua taiteilijat ovat saaneet myös massoilta.
Taiteen historiassa pääsiäisen mysteeri on ollut monien mestariteosten aiheena joko tilattuna teoksena tai taiteilijan vapaasti valitsemana. Aihetta ei ole ammennettu tyhjiin, siitä voi edelleen tehdä millaisia hyvänsä tulkintoja, vapaasti.
Outoa kyllä kirjoitan nyt sekä edellä kirjoittamaani että aiemmin ahkerasti polemisoimaani vastaan, aihetta on näet vaikea käyttää ilman makua kannanotosta, pahimmassa tapauksessa julistuksesta. Taiteen vapauden nimissä sekin riski kannattaa ottaa, katsojahan tulkitsee joka tapauksessa aina teosta omalla tavallaan. Jos aihe inspiroi, on siihen tartuttava ja katsottava, mitä siitä voisi saada.
"aihetta on näet vaikea käyttää ilman makua kannanotosta, pahimmassa tapauksessa julistuksesta."
...taiteesta tekee juuri arvokasta sen kannanotto. Tämän mielipiteen kautta kuulunen vähemmistöön, mutta itse arvostan kovasti sellaista taidetta, jossa on jokin kannaotto, sanoma tai jonka taustalla on jokin elämään liittyvä yhteys. Pelkkä visuaalinen taide ei minua juuri sytytä.
Vaikka olen ateisti, pidän uskonnollisesta taiteesta sen historiallisen kontekstin takia. Ei ole väliä, onko taiteilija tarkoittanut julistaa tai pilkata, molemmissa tapauksissa työ nivoutuu yleensä hienosti johonkin suurempaan, tässä tapauksessa kristinuskoon ja raamatun kertomuksiin. Monissa propagandatöissä tämä taiteen tavoite vaikuttaa yhteiskuntaan näkyy hienosti. Mielestäni tällainen asiayhteys lisää työn painoarvoa huomattavasti ja tuo siihen uuden, ajatuksia herattävän ulottuvuuden. Suomalaiseen taiteen parhaimmistoa edustavatkin Gallen-Kallelan Kalevala-työt ja Hugo Simbergin pirut. Molemmissa yhdistyvät hieno visuaalinen toteutus sekä vahva tulkinta.
"Taide aatteen ja ideologian tulkkina on vahva, kuva iskee tajuntaan aivan eri tavalla kuin sana."
Eipä se sanakaan tehoton ole. Aiko monta kirjailijaa istuu mielipidevankeina maailman vankiloissa. Ehkä kuva tai sanaa tärkeämpi on se sisäisesti vapaa ihmismieli, joka kykeneee näkemään epäoikeudenmukaisuuksia ja se rohkeus, jolla noita uskalletaan tuoda julki. Aika moni taiteilija, kuva- tai sana-, mahtuu tähän toisinajattelijoiden pieneen joukkoon.
kannanotosta ei minua haittaa, tulkkinahan toimii katsoja, minulle maalaus on maalaus eikä sisällöllä ole merkitystä. Siksi myös abstrakti ja esittävä ovat samanarvoisia, kuten myös ihaileva ja rienaava. L´Art pour l´art!
Kuvan iskevyydellä tarkoitin yhden ainoankin vilkaisun riittävän tajuamaan, kun sanallista sanomaa tarvitaan yleensä vähintään lause; vähemmistö ihmisistä jaksaa lukea edes sivun mittaista kannanottoa kirjasta puhumattakaan.
Onhan sitten näitä iskusanojen ja kuvan yhdistelmiä, jotka korottavat vaikutusta potenssilla. Loistavia esimerkkejä on mm. Venäjän vallankumouksen ajoilta ja vielä sen jälkeenkin, jolloin venäläinen avantgardejoukko oli innolla mukana. Ja kaikki muistanevat esim. sota-ajalta SetäSamulin osoittavine etusormineen: America needs YOU!
sanoisin. Taiteen eristäminen kaikesta riippumattomaksi tekee siitä vain omassa nurkassa masturbointia. Ehkä tekijälleen tyydyttävää, mutta muille varsin tylsää katseltavaa. Sen sijaan taide, joka ottaa kantaa elämään ja ihmisyyteen kestää aikaa, kritiikkiä ja lokaa.
"vähemmistö ihmisistä jaksaa lukea edes sivun mittaista kannanottoa kirjasta puhumattakaan."
Tuosta olen ehdottoman samaa mieltä. Mutta unohdat nyt sanataiteen ehkä tiivistetyimmän muodon, aforismit. Suuria viisauksia kätkeytyy sanalaskuihin ja aforismeihin ilman turhia selittelyjä. Ja eritoten:
Quidquid latine dictum sit, altum videtur
sanovat, että kumppanin puutteessa masturbointi on luonnollinen ja hyvä vaihtoehto. Onneksi ei ole tarvinnut kokeilla.