ahdistavaa ahmintaa...

Kyllä minä syömiseni suunnilleen hallitsen. viimeistään huomenna alkaa uusi elämä, sitten syön terveellisesti ja mieluummin vähän vähemmän ettei mene yli. tavallista ruokaa voi kuitenkin huoletta syödä. kunhan nuo ahmimiseen yllyttävät sokeripommit jäisi pois. ei ole tarvetta laihduttaa,haluan vaan normaalit ruokailutottumukset takaisin, muu järjestyy sen myötä.

menee päivä. menee toinen. välillä sujuu hyvin,sitten taas ei. syön ja syön,ei ole nälkäkään,mutta jotain lohtua siitä vaan saa. sitten olo on kamala. tiedän sen,eihän siitä voi hyvää seurata,mutta silti on pakko.

joskus jos ahdistaa tai ärsyttää niin ruokaan vaan naamaan,kyllä se hetkellisesti helpottaa. mutta se ahminta tuo kyllä vaan lisää ahdistusta-ja uusia murheita.

ei tästä voi kelleen kertoa. eivät ymmärtäisi. tai ehkä jotkin voisivat. mutten uskalla. noloa. tiedän että pitäisi,mutta se on vaan vaikeaa. helpompi ajatella,että voisi olla huonomminkin,monella onkin,ettei tämä oma juttu mitään... eihän mitään ongelmaa oikeastaan edes ole...

kuulostaako tutulta...? mailia saa laittaa,vertaistukea olisi hienoa saada, jos yhdessä voisi etsiä ratkaisuja tai vain vaihtaa ajatuksia...

olen 21-v nainen.

[email protected]
2691
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

kokeile syömishäiriöliiton SYLI:n keskustelupalstaa. siellä on oma ketju bedistä kärsiville, saat vähän vertaistukea. tsemppiä!

Äänestä

perustuu eloojäämis viettiin,(syödään ettei kuoltais)syödään panikkiin. Mut ei se mikään ratkasu ole.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


eleea kirjoitti:

Kyllä minä syömiseni suunnilleen hallitsen. viimeistään huomenna alkaa uusi elämä, sitten syön terveellisesti ja mieluummin vähän vähemmän ettei mene yli. tavallista ruokaa voi kuitenkin huoletta syödä. kunhan nuo ahmimiseen yllyttävät sokeripommit jäisi pois. ei ole tarvetta laihduttaa,haluan vaan normaalit ruokailutottumukset takaisin, muu järjestyy sen myötä.

menee päivä. menee toinen. välillä sujuu hyvin,sitten taas ei. syön ja syön,ei ole nälkäkään,mutta jotain lohtua siitä vaan saa. sitten olo on kamala. tiedän sen,eihän siitä voi hyvää seurata,mutta silti on pakko.

joskus jos ahdistaa tai ärsyttää niin ruokaan vaan naamaan,kyllä se hetkellisesti helpottaa. mutta se ahminta tuo kyllä vaan lisää ahdistusta-ja uusia murheita.

ei tästä voi kelleen kertoa. eivät ymmärtäisi. tai ehkä jotkin voisivat. mutten uskalla. noloa. tiedän että pitäisi,mutta se on vaan vaikeaa. helpompi ajatella,että voisi olla huonomminkin,monella onkin,ettei tämä oma juttu mitään... eihän mitään ongelmaa oikeastaan edes ole...

kuulostaako tutulta...? mailia saa laittaa,vertaistukea olisi hienoa saada, jos yhdessä voisi etsiä ratkaisuja tai vain vaihtaa ajatuksia...

olen 21-v nainen.

[email protected]

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu