Suden ja koiran erot?

Miten susi ja koira eroavat toisistaan?
182391
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Susi saalistaa itse. Koira on sopeutunut elämään ihmisen seurassa, joten sillä on myös sosiaalisia kykyjä. Koiran silmät omaavat paremman stereonäön.

Äänestä

Canis lupus ja canis familiaris on kaksi eri lajia, jotka ovat siis canis alanimekkeen alla, kuten ovat dingot, kojootit, sakaalit jne.

Vielä 1980-luvulla mietittiin ja kyseenalaistettiin sitä onko koira kesyyntynyt alunperin sudesta vai onko se kesyyntynyt jostain muusta Lupus eläimestä. En tiedä onko nyt saatu varmuutta, että se on juuri susi, mutta ainakin yleinen käsitys tuntuu näin sanovan.

Eli molemmat ovat 76 kromosomin eläimiä, jotka pystyvät tekemään yhdessä lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Erona lajien välillä on, että toinen niistä on kesyyntynyt kotieläimeksi toinen ei. Jos nyt kesyyntynyt laji perustaisi uuden lajin, siitä tulisi ilmeisemmin kuten dingoista, joiden oletetaan olevan kerran kesyynteneiden susien jälkeläisiä.

Sitähän muistaakseni pohdittiin, että oliko nykyinen koira peräisin dingoista. Eli susi kesyyntynyt kerran uudeksi lajiksi, joka sitten villiintyi uudelleen dingoksi ja tästä sitten kesytettiin koira? Mutta onhan siinä välissä kyllä kautta historian ja edelleen sotkettu myös muita canis eläimiä...

Melko pitkälle siis sama elukka, mutta toinen villi ja toinen kotieläin. Ja tästä on tietenkin seurannut muita käytännön muutoksia, kuten ruumiinrakenteen, aistien ja aivojen kehittymisessä. Suden pitää olla sulavalinjainen saadakseen ruokaa, koiralle riittää tönkömpikin ruumiin rakenne, jotta ihminen kumartuu sille kupin antamaan, suden kuono on pidempi, silläs e tarvitsee saalitamiseen suuremman hajuresptori pinnan, koirista on osa jalostettu pitkäkuonoiseksi, osalle riittää hyvinkin lyhyt kuono. Susien aivot kehittyvät jo nuorena, jotta pärjäävät luonnon armoilla, koira saa olla tyhmä kuin pentu läpi elämänsä...

Äänestä
  • kattava vastaus, mutta kyllä nyt tiedetään varmasti, että koira on sudesta "jalostettu". Vastaanhankaajia on vieläkin, mutta missäpä ei olisi. Aloittajalle kehotus lukea Erkki Pulliaisen kirjoja, niin ei tarvitse kysellä. Pulliainen on ihan maailmallakin tunnettu susitutkija.

    Äänestä

  • sakemaanikko kirjoitti:

    kattava vastaus, mutta kyllä nyt tiedetään varmasti, että koira on sudesta "jalostettu". Vastaanhankaajia on vieläkin, mutta missäpä ei olisi. Aloittajalle kehotus lukea Erkki Pulliaisen kirjoja, niin ei tarvitse kysellä. Pulliainen on ihan maailmallakin tunnettu susitutkija.

    Häiritsee tämä puhe sudesta kesyyntyneestä koirasta. Tuire Kaimion koirakirjassa on varsin vakuuttavat perustelut ja hyödynnetty uusinta tutkimustietoa. Olisi hyvä korjata päänuppia sen verran, että ymmärtää koiran ja suden olevan lajeina _serkukset_, jotka ovat kehittyneet samasta kantamuodosta. (Ei ihminenkään ole kehittynyt simpanssista, vaan molemmat samasta kantamuodosta, jota ei enää ole).

    Susi ja koira ovat siis lajeina yhtä arvokkaita, ei toinen toisensa heikentynyt jatke. Koira on loistava sopeutuma niihin olosuhteisiin, jotka kehittyvä ihmisasutus on lajille tarjonnut vuosituhansien saatossa. Susi on sopeutuma villiin elämään.

    Kaimion kirjassa on muutakin hauskaa nippeliä siitä, miten lajit eroavat, hänhän on mm. henk. koht. työskennellyt molempien kanssa. Koira esim. hakee ihmiseltä katsekontaktia ja apua, jos haluaa saada paremman selvyyden tilanteesta. Susi ei niin tee, vaan handlaa itse. Koira taas on luontaisesti rohkeampi ja sietää yllättäviä ääniä yms. häiriöitä. Susi ei kesynäkään ole rohkea eläin, vaan altis ahdistumaan ja pakenemaan. Etc..

    Äänestä

  • sei-sei kirjoitti:

    Häiritsee tämä puhe sudesta kesyyntyneestä koirasta. Tuire Kaimion koirakirjassa on varsin vakuuttavat perustelut ja hyödynnetty uusinta tutkimustietoa. Olisi hyvä korjata päänuppia sen verran, että ymmärtää koiran ja suden olevan lajeina _serkukset_, jotka ovat kehittyneet samasta kantamuodosta. (Ei ihminenkään ole kehittynyt simpanssista, vaan molemmat samasta kantamuodosta, jota ei enää ole).

    Susi ja koira ovat siis lajeina yhtä arvokkaita, ei toinen toisensa heikentynyt jatke. Koira on loistava sopeutuma niihin olosuhteisiin, jotka kehittyvä ihmisasutus on lajille tarjonnut vuosituhansien saatossa. Susi on sopeutuma villiin elämään.

    Kaimion kirjassa on muutakin hauskaa nippeliä siitä, miten lajit eroavat, hänhän on mm. henk. koht. työskennellyt molempien kanssa. Koira esim. hakee ihmiseltä katsekontaktia ja apua, jos haluaa saada paremman selvyyden tilanteesta. Susi ei niin tee, vaan handlaa itse. Koira taas on luontaisesti rohkeampi ja sietää yllättäviä ääniä yms. häiriöitä. Susi ei kesynäkään ole rohkea eläin, vaan altis ahdistumaan ja pakenemaan. Etc..

    ei ole susitutkija, vaikka loistava eläintenkouluttaja onkin. Hänen koirakirjansa ovat verrattavissa julkkiskokki Sara La Fountainin keittokirjaan, eli ei mitään uutta kerrottavaa ja parempia löytyy. En väheksy häntä, vaan tarkoitan, että ei hän ole nimenomaan koiriin erikoistunut. Ihmisen ja apinoiden sukulaisuuden kun otit esille, niin sanopa, miksi susi ja koira voivat lisääntyä keskenään, mutta ihminen ja apina eivät?

    Äänestä

  • sakemaanikko kirjoitti:

    kattava vastaus, mutta kyllä nyt tiedetään varmasti, että koira on sudesta "jalostettu". Vastaanhankaajia on vieläkin, mutta missäpä ei olisi. Aloittajalle kehotus lukea Erkki Pulliaisen kirjoja, niin ei tarvitse kysellä. Pulliainen on ihan maailmallakin tunnettu susitutkija.

    ...on juuri se kirja, josta olen itse viimeisimmin lukenut pohdintaa siitä, mistä koira polveutuu.

    Eli ainakin vuonna 1980 Erkki Pulliainen kyseistä kirjaa kirjoittaessaan, oli erittäin epävarma koiran alkuperästä ja sitä pohdiskeli itsekin. En ole tosin hänen myöhempiä teoksiaan lukenut.


    Käsittääkseni Erkki P. ei ole myöskään koskaan itse tehnyt yhtään susitukimusta, vaan luottanut muiden susitutkijoiden tuloksiin. Ja silloin kun on itse ollut seuraamassa (ainakin tuohon vuoteen 80 mennessä) susia itsejään, on hän ollut seuraamassa tarhattujen susien elämää. Tästä johtuu hänen ajatushässinsä johtajuuden merkityksestä koiran elämässä.

    Äänestä

  • sakemaanikko kirjoitti:

    ei ole susitutkija, vaikka loistava eläintenkouluttaja onkin. Hänen koirakirjansa ovat verrattavissa julkkiskokki Sara La Fountainin keittokirjaan, eli ei mitään uutta kerrottavaa ja parempia löytyy. En väheksy häntä, vaan tarkoitan, että ei hän ole nimenomaan koiriin erikoistunut. Ihmisen ja apinoiden sukulaisuuden kun otit esille, niin sanopa, miksi susi ja koira voivat lisääntyä keskenään, mutta ihminen ja apina eivät?

    >>Ihmisen ja apinoiden sukulaisuuden kun otit esille, niin sanopa, miksi susi ja koira voivat lisääntyä keskenään, mutta ihminen ja apina eivät?>> Se oli viisas kysymys, johon minäkin vartoaisin kuulevani vastauksen.

    Tosin simpanssi on nikyään ihmisille eniten sukua oleva apinaeläin. Luonto, eli evoluutio, on saattanut jakaa nämä kaksi lajia (ihminen ja simpanssi) niin erilleen toisistaan, että keskenään lisääntyminen on niillä mahdotonta. Sen sijaan ihminen on vaikuttanut koiran kehitykseen sudesta, eikä luonto. Ja ihminen on antanut usein tähän päivään saakka susien risteytyä koirien kanssa ja vaikka minkä rotuisten koirien toistensa kanssa, joka on säilyttänyt suden ja koiran risteytymismahdollisuuden. Ihminen sen sijaan on suuresti eristäytynyt kaikista muista apinaeläimistä, jopa lähimmistä ihmisapinoista.

    Tämä oli vain harkittu teoria, en ole asiasta niinkään varma. Varma vastaus olisi kiinnostava kuulla.

    Äänestä

  • Hukka-Musti kirjoitti:

    >>Ihmisen ja apinoiden sukulaisuuden kun otit esille, niin sanopa, miksi susi ja koira voivat lisääntyä keskenään, mutta ihminen ja apina eivät?>> Se oli viisas kysymys, johon minäkin vartoaisin kuulevani vastauksen.

    Tosin simpanssi on nikyään ihmisille eniten sukua oleva apinaeläin. Luonto, eli evoluutio, on saattanut jakaa nämä kaksi lajia (ihminen ja simpanssi) niin erilleen toisistaan, että keskenään lisääntyminen on niillä mahdotonta. Sen sijaan ihminen on vaikuttanut koiran kehitykseen sudesta, eikä luonto. Ja ihminen on antanut usein tähän päivään saakka susien risteytyä koirien kanssa ja vaikka minkä rotuisten koirien toistensa kanssa, joka on säilyttänyt suden ja koiran risteytymismahdollisuuden. Ihminen sen sijaan on suuresti eristäytynyt kaikista muista apinaeläimistä, jopa lähimmistä ihmisapinoista.

    Tämä oli vain harkittu teoria, en ole asiasta niinkään varma. Varma vastaus olisi kiinnostava kuulla.

    Ihan oikeilla jäljillä olet.

    Kysehän on nimenomaan siitä, että koira ja susi ovat biologisen määritelmän mukaan sama laji. Ne poikkeavat toisistaan niin minimaalisen vähän, että pystyvät tuottamaan keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

    Tarkempaa on käyttää termiä "alalaji", jolla viitataan siihen, että kyseessä on biologisesti sama laji mutta se kuitenkin havaittavasti poikkeaa varsinaisesta lajista. Tämä näkyy jo latinankielisessä nimessäkin. Eläinlaji nimetään aina kaksiosaisella nimellä (Susi = Canis lupus) ja alalajia viittamaan lisätään kolmas osa (Koira = Canis lupus familiaris = Suden alalaji). Koira on siis susi, joka kuitenkin eroaa havaittavasti varsinaisesta sudesta. Ihminen ja simpanssi taas ovat kaksi täysin eri lajia.


    Eli alkuperäinen kysymys voidaan kai muotoilla uudelleen ihmettelemällä, miksi susi ja koira ovat samaa lajia mutta ihminen ja simpanssi ei? Molemmathan ovat erkaantuneet yhteisestä kantamuodosta.

    Ensisijainen syy tähän on AIKA. Koira ja susi erkaantuivat yhteisestä kantamuodosta noin 20000 vuotta sitten. Nykyihmiseen ja simpanssiin johtaneet kehityslinjat yhteisestä kantamuodostaan vastaavasti muistaakseni noin 6000000 vuotta sitten. Kolmesataa kertaa pidempi aika eristyksissa on siis ehtinyt tekemään näistä osapopulaatioista kaksi ERI lajia. Vastaavasti susi ja koira ovat tässä evoluution kannalta hyvin lyhyessä ajassa muuntuneet vain niin vähän, että ovat periaatteessa samaa lajia edelleen.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    ...on juuri se kirja, josta olen itse viimeisimmin lukenut pohdintaa siitä, mistä koira polveutuu.

    Eli ainakin vuonna 1980 Erkki Pulliainen kyseistä kirjaa kirjoittaessaan, oli erittäin epävarma koiran alkuperästä ja sitä pohdiskeli itsekin. En ole tosin hänen myöhempiä teoksiaan lukenut.


    Käsittääkseni Erkki P. ei ole myöskään koskaan itse tehnyt yhtään susitukimusta, vaan luottanut muiden susitutkijoiden tuloksiin. Ja silloin kun on itse ollut seuraamassa (ainakin tuohon vuoteen 80 mennessä) susia itsejään, on hän ollut seuraamassa tarhattujen susien elämää. Tästä johtuu hänen ajatushässinsä johtajuuden merkityksestä koiran elämässä.

    Pulliainen julkaisi kirjan samasta aiheesta vuonna 2008. Kolmessakymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Mm. mitokondrionaalisen DNA:n perusteella on saatu huimasti lisätietoa koiran kehityksestä, eikä sen alkuperä ole enää nykyään ollenkaan epävarma.

    Samassa kirjassa viitataan myös susitutkimuksiin, jotka on tehty Alaskassa täysin ihmisestä eristyksissä, vapaana elävällä susilaumalla. Tämäkin tutkimus suureksi harmiksesi osoitti, että susilla on selkeä laumahierarkia ja näin antoi tukea "johtajuusteorialle".

    Lue ja pety.

    Äänestä

  • -jke- kirjoitti:

    Ihan oikeilla jäljillä olet.

    Kysehän on nimenomaan siitä, että koira ja susi ovat biologisen määritelmän mukaan sama laji. Ne poikkeavat toisistaan niin minimaalisen vähän, että pystyvät tuottamaan keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

    Tarkempaa on käyttää termiä "alalaji", jolla viitataan siihen, että kyseessä on biologisesti sama laji mutta se kuitenkin havaittavasti poikkeaa varsinaisesta lajista. Tämä näkyy jo latinankielisessä nimessäkin. Eläinlaji nimetään aina kaksiosaisella nimellä (Susi = Canis lupus) ja alalajia viittamaan lisätään kolmas osa (Koira = Canis lupus familiaris = Suden alalaji). Koira on siis susi, joka kuitenkin eroaa havaittavasti varsinaisesta sudesta. Ihminen ja simpanssi taas ovat kaksi täysin eri lajia.


    Eli alkuperäinen kysymys voidaan kai muotoilla uudelleen ihmettelemällä, miksi susi ja koira ovat samaa lajia mutta ihminen ja simpanssi ei? Molemmathan ovat erkaantuneet yhteisestä kantamuodosta.

    Ensisijainen syy tähän on AIKA. Koira ja susi erkaantuivat yhteisestä kantamuodosta noin 20000 vuotta sitten. Nykyihmiseen ja simpanssiin johtaneet kehityslinjat yhteisestä kantamuodostaan vastaavasti muistaakseni noin 6000000 vuotta sitten. Kolmesataa kertaa pidempi aika eristyksissa on siis ehtinyt tekemään näistä osapopulaatioista kaksi ERI lajia. Vastaavasti susi ja koira ovat tässä evoluution kannalta hyvin lyhyessä ajassa muuntuneet vain niin vähän, että ovat periaatteessa samaa lajia edelleen.

    >>Kolmesataa kertaa pidempi aika eristyksissa on siis ehtinyt tekemään näistä osapopulaatioista kaksi ERI lajia. Vastaavasti susi ja koira ovat tässä evoluution kannalta hyvin lyhyessä ajassa muuntuneet vain niin vähän, että ovat periaatteessa samaa lajia edelleen.>> Ehkä enemmän kuin aika niin koiran ja suden yhteläisyyksiin on vaikuttanut ihminen, joka edellaan risteyttää koiria susien kanssa. Täten susien ja koirien geenit säilyvät riittävän samankaltaisina niiden mahdollisuuteen risteytyä keskenään.

    Äänestä

  • -jke- kirjoitti:

    Pulliainen julkaisi kirjan samasta aiheesta vuonna 2008. Kolmessakymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Mm. mitokondrionaalisen DNA:n perusteella on saatu huimasti lisätietoa koiran kehityksestä, eikä sen alkuperä ole enää nykyään ollenkaan epävarma.

    Samassa kirjassa viitataan myös susitutkimuksiin, jotka on tehty Alaskassa täysin ihmisestä eristyksissä, vapaana elävällä susilaumalla. Tämäkin tutkimus suureksi harmiksesi osoitti, että susilla on selkeä laumahierarkia ja näin antoi tukea "johtajuusteorialle".

    Lue ja pety.

    Miksipä susilla ei saisikin olla laumassaan hierarkinen järjestelmä? Nehän ovat metsästävä ryhmä, jos onnistuvat laumautumaan. Ryhmässä on eri tehtäviä ja ilmeisesti pystyvin susi hoitaa kutakin tehtävää luonnostaan parhaiten. Vanhalla sudella on kokemusta asioista ja sen esimerkkiä seurataan, kun pitää reagoida uuteen tilanteeseen. Nuori susi kuulee parhaiten ja sitä tarkkaillaan, kun se jähmettyy kuuntelemaan. Jotenkin näin.

    Kun taas on tarkkailtu irtokoiria eri maissa, on havaittu, että niillä ei tällaisia laumoja ole. Ne kulkevat porukoissa, kaksin, tai jopa yksin, kuka mitenkin. Nehän eivät metsästä suurriistaa, vaan elävät jätteillä ja pienriistalla. Tähän elämään koira on evoluutiossaan erikoistunut. Tähän vapaaseen elämäntapaan pohjaa myös käsitys, että koiraan on turha soveltaa suden laumahierarkiaa.

    Gurunani on edelleen Kaimio.

    Äänestä

  • sei-sei kirjoitti:

    Miksipä susilla ei saisikin olla laumassaan hierarkinen järjestelmä? Nehän ovat metsästävä ryhmä, jos onnistuvat laumautumaan. Ryhmässä on eri tehtäviä ja ilmeisesti pystyvin susi hoitaa kutakin tehtävää luonnostaan parhaiten. Vanhalla sudella on kokemusta asioista ja sen esimerkkiä seurataan, kun pitää reagoida uuteen tilanteeseen. Nuori susi kuulee parhaiten ja sitä tarkkaillaan, kun se jähmettyy kuuntelemaan. Jotenkin näin.

    Kun taas on tarkkailtu irtokoiria eri maissa, on havaittu, että niillä ei tällaisia laumoja ole. Ne kulkevat porukoissa, kaksin, tai jopa yksin, kuka mitenkin. Nehän eivät metsästä suurriistaa, vaan elävät jätteillä ja pienriistalla. Tähän elämään koira on evoluutiossaan erikoistunut. Tähän vapaaseen elämäntapaan pohjaa myös käsitys, että koiraan on turha soveltaa suden laumahierarkiaa.

    Gurunani on edelleen Kaimio.

    ihmisen kanssa sekalaumana eläessä koirilla on keskenään tarkka arvojärjestys. Näen sen ihan joka päivä ja heti aamusta alkaen ja sitä ei gurusi muuksi muuta!

    Äänestä

  • -jke- kirjoitti:

    Ihan oikeilla jäljillä olet.

    Kysehän on nimenomaan siitä, että koira ja susi ovat biologisen määritelmän mukaan sama laji. Ne poikkeavat toisistaan niin minimaalisen vähän, että pystyvät tuottamaan keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

    Tarkempaa on käyttää termiä "alalaji", jolla viitataan siihen, että kyseessä on biologisesti sama laji mutta se kuitenkin havaittavasti poikkeaa varsinaisesta lajista. Tämä näkyy jo latinankielisessä nimessäkin. Eläinlaji nimetään aina kaksiosaisella nimellä (Susi = Canis lupus) ja alalajia viittamaan lisätään kolmas osa (Koira = Canis lupus familiaris = Suden alalaji). Koira on siis susi, joka kuitenkin eroaa havaittavasti varsinaisesta sudesta. Ihminen ja simpanssi taas ovat kaksi täysin eri lajia.


    Eli alkuperäinen kysymys voidaan kai muotoilla uudelleen ihmettelemällä, miksi susi ja koira ovat samaa lajia mutta ihminen ja simpanssi ei? Molemmathan ovat erkaantuneet yhteisestä kantamuodosta.

    Ensisijainen syy tähän on AIKA. Koira ja susi erkaantuivat yhteisestä kantamuodosta noin 20000 vuotta sitten. Nykyihmiseen ja simpanssiin johtaneet kehityslinjat yhteisestä kantamuodostaan vastaavasti muistaakseni noin 6000000 vuotta sitten. Kolmesataa kertaa pidempi aika eristyksissa on siis ehtinyt tekemään näistä osapopulaatioista kaksi ERI lajia. Vastaavasti susi ja koira ovat tässä evoluution kannalta hyvin lyhyessä ajassa muuntuneet vain niin vähän, että ovat periaatteessa samaa lajia edelleen.

    Kun koira on suden alalaji, niin voidaanko eri rotuja pitää toistensa alalajeina? Eli jonkun rotuiset koirat ovat toisten rotuisten alalajeja. Sudesta on jalostettu koira ja koirasta on jalostettu..?.. toisen laisia koiria, eli eri rotuja.

    Äänestä

  • -jke- kirjoitti:

    Pulliainen julkaisi kirjan samasta aiheesta vuonna 2008. Kolmessakymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Mm. mitokondrionaalisen DNA:n perusteella on saatu huimasti lisätietoa koiran kehityksestä, eikä sen alkuperä ole enää nykyään ollenkaan epävarma.

    Samassa kirjassa viitataan myös susitutkimuksiin, jotka on tehty Alaskassa täysin ihmisestä eristyksissä, vapaana elävällä susilaumalla. Tämäkin tutkimus suureksi harmiksesi osoitti, että susilla on selkeä laumahierarkia ja näin antoi tukea "johtajuusteorialle".

    Lue ja pety.

    Oliko susitutkijan nimi Alaskassa kenties Meck eikä Pulliainen?

    Meck:n primaarit tutkimustulokset löytyvät varmasti netistäkin, ei tarvitse sekundaarina Pullaiasen värittämänä uskoa...

    Äänestä

  • sei-sei kirjoitti:

    Häiritsee tämä puhe sudesta kesyyntyneestä koirasta. Tuire Kaimion koirakirjassa on varsin vakuuttavat perustelut ja hyödynnetty uusinta tutkimustietoa. Olisi hyvä korjata päänuppia sen verran, että ymmärtää koiran ja suden olevan lajeina _serkukset_, jotka ovat kehittyneet samasta kantamuodosta. (Ei ihminenkään ole kehittynyt simpanssista, vaan molemmat samasta kantamuodosta, jota ei enää ole).

    Susi ja koira ovat siis lajeina yhtä arvokkaita, ei toinen toisensa heikentynyt jatke. Koira on loistava sopeutuma niihin olosuhteisiin, jotka kehittyvä ihmisasutus on lajille tarjonnut vuosituhansien saatossa. Susi on sopeutuma villiin elämään.

    Kaimion kirjassa on muutakin hauskaa nippeliä siitä, miten lajit eroavat, hänhän on mm. henk. koht. työskennellyt molempien kanssa. Koira esim. hakee ihmiseltä katsekontaktia ja apua, jos haluaa saada paremman selvyyden tilanteesta. Susi ei niin tee, vaan handlaa itse. Koira taas on luontaisesti rohkeampi ja sietää yllättäviä ääniä yms. häiriöitä. Susi ei kesynäkään ole rohkea eläin, vaan altis ahdistumaan ja pakenemaan. Etc..

    ...Kaimiolla...

    Kertooko Kaimio mikä tämä yhteinen esi-eläin on, vai kuittaako senkin sukupuuttoon kuolleeksi?

    Äänestä

  • -jke- kirjoitti:

    Ihan oikeilla jäljillä olet.

    Kysehän on nimenomaan siitä, että koira ja susi ovat biologisen määritelmän mukaan sama laji. Ne poikkeavat toisistaan niin minimaalisen vähän, että pystyvät tuottamaan keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

    Tarkempaa on käyttää termiä "alalaji", jolla viitataan siihen, että kyseessä on biologisesti sama laji mutta se kuitenkin havaittavasti poikkeaa varsinaisesta lajista. Tämä näkyy jo latinankielisessä nimessäkin. Eläinlaji nimetään aina kaksiosaisella nimellä (Susi = Canis lupus) ja alalajia viittamaan lisätään kolmas osa (Koira = Canis lupus familiaris = Suden alalaji). Koira on siis susi, joka kuitenkin eroaa havaittavasti varsinaisesta sudesta. Ihminen ja simpanssi taas ovat kaksi täysin eri lajia.


    Eli alkuperäinen kysymys voidaan kai muotoilla uudelleen ihmettelemällä, miksi susi ja koira ovat samaa lajia mutta ihminen ja simpanssi ei? Molemmathan ovat erkaantuneet yhteisestä kantamuodosta.

    Ensisijainen syy tähän on AIKA. Koira ja susi erkaantuivat yhteisestä kantamuodosta noin 20000 vuotta sitten. Nykyihmiseen ja simpanssiin johtaneet kehityslinjat yhteisestä kantamuodostaan vastaavasti muistaakseni noin 6000000 vuotta sitten. Kolmesataa kertaa pidempi aika eristyksissa on siis ehtinyt tekemään näistä osapopulaatioista kaksi ERI lajia. Vastaavasti susi ja koira ovat tässä evoluution kannalta hyvin lyhyessä ajassa muuntuneet vain niin vähän, että ovat periaatteessa samaa lajia edelleen.

    susi ja koira voi saada jälkeläisiä, mutta ihminen ja simpanssi ei. Mikä ajaa ihmisen satuilemaan serkuista? Onko niin kiva lietsoa mielikuvaa, että koira on vain lemmikki ilman mitään alkukantaisempia saalistusvaistoja?

    Äänestä

...koira vain puolustautuakseen, susi sekä puolustautuakseen että syödäkseen.

Äänestä
  • vierastan tuota lausetta suden ja koiran välisistä eroista. Aivan kuin kaikki koirat olisivat yksi ja sama koira.

    Voisi kysyä, mitä eroa on sudella ja chihuahualla?
    Mitä eroa on dobermannilla ja sudella?
    Mitä eroa on bordercolliella ja sudella?
    Jatkaen tällä tavalla kaikkien rotujen kohdalla.

    Itselläni on ollut neljää eri rotua olevaa koiraa, joitakin kaksin kappalein.
    Jonkun rodun kanssa en ymmärtänyt puhetta dominoivasta koirasta, niitä olisi voinut olla kymmenen sulassa sovussa.
    Nyt ymmärrän.
    On tullut nähdyksi, miten joidenkin rotujen koirayksilöt ovat tarkkoja hierarkiastaan, eivätkä päästä nuorta koiraa esim. ruokakupilleen.
    Vanha koira voi myös kieltää nuorta koiraa tulemasta samalle pedille ja nuori koira tottelee.
    Jos olisi kyseessä nuori ja dominoivaa rotua oleva koira, tulisi jossain vaiheessa eteen valtataistelua ja kumpaakin koiraa paikkailtaisiin silloin tällöin, ellei taiteluita saada muuten estettyä.
    Minulle on aivan sama, mitä eroa susissa ja koirissa on. En ole kovin kiinnostunut susista, enkä edes kaikista koirista.

    Kuitenkin olen nähnyt omissa koirissa niitä rotuja, joilla on voimakas hierarkia ja niitä, joita ei laumajärjestys juuri hetkauta.

    Eräässä tutkimusohjelmassa näytettiin, että susi ratkaisee itse ongelman eli vaikkapa herkkupala häkissä ja susi yrittää saada sen sieltä. Susi oli täysin makupalan lumoissa, eikä katsellut apua pyytäen ihmistä tai muutakaan elollista olentoa.

    Koira sen sijaan katsahti useita kertoja ihmiseen päin, tukea ja apua hakien. Yritti ottaa makupalan tassullaan ja haki kontaktia ihmiseen, "auta hei".

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


erotaidoton kirjoitti:

Miten susi ja koira eroavat toisistaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu