Lääkikseen vai TKK:hon?

Yleisimmät kysymykset ja vastaukset eli FAQ

   1. Mille alalle/mihin yliopistoon haen?
-Kukaan ei voi vastata tähän puolestasi. Sitä paitsi harva todellisuudessa tietää itselleen sopivinta alaa etukäteen. Vasta varsinaisissa opinnoissa näkee, tuliko valittua oikein.

2. Kuinka paljon opiskelu vie aikaa? Voinko opiskella etänä, voinko käydä töissä tms.
-Riippuu TÄYSIN alasta. Tähän ei voi vastata tuntematta alaa.

3. Millaista yliopisto-opiskelu on?
-Ks. edellinen vastaus.

4. Kannattaako yliopisto-opiskelu?
-Ihmisillä on monenlaisia preferenssejä. Jotkut suhtautuvat opiskeluun elämänkatsomuksellisesti, toiset välineellisesti. Elämä on myös harvoin suoraviivaista.

5. Milloin opinnot alkavat?
-Riippuu jälleen alasta. On kuitenkin tavallista, että lukuvuosi alkaa syyskuun alussa. Sitä ennen on usein orientoiva jakso elokuun lopulla. Esimerkiksi lääkis alkaa aiemmin.

6. Mikä yliopisto/ala on arvostetuin?
-Kenen mielestä? Millä kriteereillä? Voit tehdä gallupin/yhyttää sellaisen tai tutustua erilaisiin vertailuihin. Tunnettuja rankingeja ovat esimerkiksi Jiao Tongin ja Timesin tuotokset, joille molemmille löytyy monenlaista kritiikkiä. Vertailuissa huomioidaan esimerkiksi julkaisujen/siteerauksien määrä, yksikköjen koko, vertaisarvioinnit, voitetut palkinnot, ulkomaalaisten määrä yms. Valitse itsellesi tärkeät asiat vertailua varten.

7. Haluan opiskella ulkomailla. Mitä teen?
-Tietoa löytyy mm. CIMO:lta ja eri maiden lähetystöiltä. Erityisesti EU:n sisällä opiskelu onnistuu jouhevasti.

8. Haluan Suureksi Johtajaksi. Miten?
-Ihmiselämä harvoin etenee suoraviivaisesti. Voit kuitenkin tutustua eri Suurten Johtajien ansioluetteloihin ja elämäkertoihin.

9. Haluan muuttaa maailmaa. Missä onnistuu?
-Ks. edellinen vastaus.

10. Onko valitsemallani yliopistolla väliä tulevan uran kannalta?
-Ks. vastaus nro 8.

11. Miten pääsen helposti yliopistoon?
-Riippuu "helppouden" kriteereistä. Suoralla paperihaulla pääsee monille luonnontieteellisille/teknillisille aloille sekä Ruotsissa hyvin suurelle osalle aloista. Toisaalta sisäänpääsyprosentti on suuri monilla aloilla sekä vähemmän suosituissa instituutioissa.

12. Esiintyykö yliopistomaailmassa luokkaeroja?
-Tutkimusten mukaan akateemisuus on periytyvää. Vanhempien sosioekonominen asema sekä erityisesti äidin koulutustaso korreloivat nuorten valintojen kanssa.

13. Onko ruotsinkielisillä ylisuuret kiintiöt?
-Tilastojen perusteella ruotsinkielisen korkeakoulutuksen osuus on valtakunnallisesti jossain määrin korkeampi kuin ruotsinkielisten väestöosuus. Palstalla esitetyt luvut ovat kuitenkin yleensä liioiteltuja. Ruotsinkielistä opetusta on tarkasti laskettu "oikeudenmukainen" osuus esimerkiksi lääkiksissä (n. 5 %). Monella alalla osuus kuitenkin vaihtelee suurin piirtein välillä 0-20 %.

14. Kuinka voin opiskella nopeasti?
-Harjoita opiskelutekniikoita, hyödynnä erilaisia suoritusmahdollisuuksia (tentit, esseet, harjoitustyöt), valitse laaja-alaisesti kursseja/aineita.

15. Ikähimisenä yliopistoon?
-"Vanhana" opiskelemiselle ei ole mitään teknisiä esteitä. Rohkeuttasi voit pönkittää vaikkapa katselemalla tilastoja yliopisto-opintojen aloitus- ja päätösiästä, jotka ovat Suomessa kansainvälisesti korkeita.

16. Miksi opiskelijatoiminnassa juodaan niin paljon?
-Kysymys palautuu laajemmin suomalaisen juomakulttuurin olemukseen ja historiaan. Aiheesta löytyy lukuisia tutkimuksia.

17. Millaista ainejärjestötoiminta on?
-Ainejärjestöt pyrkivät järjestämään erilaista sosiaalista toimintaa, kuten juhlia, liikuntaa ja kulttuurista aktiviteettia. Hallitustasolla toiminta on byrokraattista kuten järjestöissä yleensä: kokouksia, suunnittelua.

18. Pärjääkö opintotuella?
-Riippuu henkilökohtaisista tarpeistasi ja mahdollisista muista tulonlähteistäsi. Jotkut ihmiset selviävät tosiaan pelkällä opintotuella. Pelkkä asunto vie yleensä n. 100-600 euroa kuussa.

19. Tarvitseeko yliopistolla vain istua nenä kirjassa kiinni?
-Riippuu hyvin paljon alasta: joillakin aloilla opiskelu on osittain varsin käytännöllistäkin. Lisäksi harvan opiskelijan kaikki aika menee lukemiseen.

20. Voinko opiskella useaa tutkintoa yhtäaikaa?
-Teknisesti esteitä ei ole. Käytännössä riippuu alasta, kuinka paljon on pakollisia läsnäoloja.


+Extrat:

E1. Vihaan pakkoruotsia!
-Äänestä eduskuntaan pakkoruotsin poistamista kannattavia henkilöitä tai ryhdy itse ehdokkaaksi. Suomi24-spämmäyksellä et asiaa ratkaise.

E2. Haluan keskustella maahanmuutosta.
-Mene toiselle palstalle. Täällä keksustellaan yliopistoasioista.

Jos et uskalla pitää tyttöystävää eri korkeakoulusta niin tilanne on toki hankala. Myös uusien kavereiden hankkiminen on vaikeaa. Joskus voi elämässä törmätä tilanteisiin joissa voi joutua tutustumaan jopa eri kaupunginosista tai jopa eri maista tuleviin ihmisiin. Itsemurha on aina vaihtoehto.

Näin fiilistuntumalta (riippuen toki mille linjalle olet pyrkimässä) kehottaisin harkitsemaan molempiin hakemista sillä tkk:lle pääsee nykyään helposti mikäli matematiikka ja fysiikka sujuu. Tällä tavoin sinulla olisi opiskelupaikka takataskussa

TKK:lla on myös tällainen:

http://www.becs.tkk.fi/fi/

Samantapaisia koulutusohjelmia löytyy myös muista teknillisistä yliopistoista / tiedekunnista.

Joskus saattaa joutua tutustumaan ihmisiin, jotka ovat eri kaupunginosista kotoisin, opiskelevat eri alaa ja joilla on eri poliittinen suuntautuminen. Pahinta on, että jotkut jopa pukeutuvat eri tavalla.

Itse en ole tähän ratkaisua löytänyt. Omaan kerhooni tosin hyväksytään vain sellaiset, joilla on vähintään kolme polvea samassa kaupunginosassa ja kaikki lähisukulaiset kuuluvat samaan puolueeseen.

Yliopistossa pyrin kaikin keinoin välttämään, että tutustuihin muiden alojen opiskelijoihin. Yhteiskemuissa en käy, ja oman ainejärjestön kemuissa vältän vieraalta näyttävien ihmisten puhuttelua. Näin voi säilyttää piirien "puhtauden".