Kysymys kaikille..

mutta puhun nyt vähän mututuntumalla, koska minulla ystävä joka samaa mieltä, tunnen hänet hyvin ja tajuan mistä hänen ajatukset tulee, en ole siksi ikinä hänen näkökantaansa kyseenalaistanut,minun paras kaveri taas (ja yhden lapseni kummi) ei halua lapsia ikinä, tavannut onneksi miehen joka samoilla linjoilla,sitä välillä kummeksuin koska mielestäni heillä kaikki kohdallaan ollakseen hyviä vanhempia,mutta kaikki menee omien tuntemuksien mukaan ja se siis heille sallittakoon ja antavathan ympärillä oleville lapsille ja nuorille niin paljon aikaa ja välittämistä.
Ja sitten asiaan,
uskon että suurin syy on pelko äityteensä tuntee uhatuksi jos vähänkin sellainen tunne että ,vaikkakin vaan kiertokautta, joku ilmaisee ettei hyväksysi omaan suhteeseensa "valmiita" lapsia äidillä mielessä käy omat pienoiset eikä voi ymmärtää miten joku ei heitä hyväksyisi ja heti kaikki karvat pystyssä koska kokee että oma asemakin äitinä heikkenee jos pienikin mahdollisuus että maailmasta löytyy ihminen joka ei välttämättä tästä kullannupusta pidä..
Ja sittten jos eronnut ja lasten isällä uusi suhde niin onhan se aika suuri uhka äitiä kohtaan että lapsi voisi oikeasti kiintyä naiseen joka oman eksän uusi. En siis itse voi tätä ymmärtää koska minun äitinä olemista ei poista tällainen mahdollisuus tippaakaan, mutta sitä kuulee usein että on vain yksi ainoa äiti jne DAAAAAAA eihän se että isän uusikon kanssa yhteydessä poista tätä totuutta, joidenkin äitien mielestä tämä tuntuu kuitenkin mahdolliselta lopputulokselta jos lähelle päästää.

että ex mies toisi omat naiset meille ja lasten lähelle! Sanoin heti alussa, että naisiasi et sitten meille tuo, ja sen lupauksen on mies kiitettävästi pitnyt. Me emme ole koskaan hänen naisiaan nähneet, kun meillä ei ole käyttöä heille.
Mies itsekin oli sitämieltä, että hänen naisistaan ei ole lapsillemme muuta kuin haittaa.
Niin paljon hänm eitä kunnioittaa ja arvostaa.
Siksi meillä onkin loistavat lapset ja menestyvät hyvin.En ole koskaan käsittänyt ihmisiä, jotka pakottavat lastensa näkemään vieraita uusikoita? Eihän heillä ole mitään merkistystä lasten, toisten lasten elämässä. Jokainen joka haluaa lapsia, tekee ne itse, ei kukaan voi toiselta lapsia ottaa. En minäkään ole naapurin lapsia ottanut, omat on kaikki. Enkä väkisin ole puuttunut kenenkään muun elämään, niinkuin uuskot useimmiten toimii.

tuomitse. Se on hyvä, että kierrät ko. miehet kaukaa kun olet sisäistänyt ettet sellaista halua.
Ihan sama juttu, etten minä halunnut eroni jälkeen miestä jolla ei ole lapsia. Kumpikaan asenne ei ole tuomittava. Jokainen taaplaa tyylillään !

ehkä haluaa että selviytyy heidän hoitamisestaan kunnialla, eikä hänen enää tarvitse keskittyä jonkun toisenkin lasten kasvattamiseen.

Mielestäni se lähtee siitä.

Ei ole mitään tuomittavaa jos ei halua ihmistä kumppanikseen siksi että hänellä on lapsia. Ei tietenkään pidä ryhtyä mihinkään, mihin ei oikeasti ole valmis. Ei suhteeseen pidä ryhtyä ajattelemattomasti, varsinkaan kun se ulottuu myös lapsien elämään. Järkevä sinun on pitää kiinni periaatteistasi.

Se on eri asia, jos joskus sitten kuitenkin löydät sen hengenheimolaisen ja aivan upean rakkauden, jonka kanssa kaikki muuten kertakaikkiaan natsaisi - siinä kohtaa voisi kyllä miettiä, selviäisikö sitä kuitenkin yhdessä siitä, että yksi juttu ei ihan ole niin kuin oli toivonut. Niin sitä aika monelle uusperheelliselle on käynyt. ;-)

Mutta periaatteessasi ei ole mitään tuomittavaa, olet oman elämäsi "herra" ja valitset kuten parhaaksi näet. Se on sinun asiasi. Ystävättärilläsi on sitten taas ne omat elämänsä ensisijaisesti huolehdittavana, vaikka monet naiset varsinkin mieluummin huolehtisivatkin ihan kaikkien muiden tavoista elää kuin omastaan. ;-)