Miten es.lesd.liike tukee hädässä olevia

toimeentulon, työn tai vie yrityksen konkurssiin.
Onko joku organisaatio perustettu liikkeen sisällä, joka eri paikkakunnilla huolehtisi vaikeuksiin joutuneista,, mm lapsiperheet, asuntovelalliset ja muut pulaan joutuneet.

Hätään joutunut taho voi hävetä ongelmiaan ja eristäytyä.
Siksi olisi hyvä jos tukea voisi saada pyytämättä, mutta hienotunteisesti. Jokainen meistä voi olla joskus potentiaalinen avuntarvitsija.
852874
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 85

Vanhimmat

Se on viime syksynä perustettu, es,lesta jaopsto joka toimii juuri noin .

Äänestä
  • murretta, voitko selventää, mutta ymmärsin että jotain on tehty..? miten se toimii? varainhankintaa? yms, tili:no julkinen? luvat ok?

    Äänestä

  • oli sen verran sanoissasi m... kirjoitti:

    murretta, voitko selventää, mutta ymmärsin että jotain on tehty..? miten se toimii? varainhankintaa? yms, tili:no julkinen? luvat ok?

    Pitaa saada parenpia riviin

    Äänestä

nämä ongelmat vasta kaatumassa syksyllä ja vuosi siitä pahinta aikaa. Avattava keräystili..

Äänestä
  • Olen miettinyt samaa ja jutellut erään uskotun miehen kanssa asiasta.Kyllä minä uskon että meidän seurakunnassa ei ketään pulaan jätetä.Tietenkin elintaso varmasti monella kaventuu mutta eihän se ole kristityn tarkoituskaan mälläillä mammonalla.Pääasia etteivät huono-osaisimmat joudu pulaan,varsinkaan lapsiperheet,sairaat,vanhukset ynnä muut apuatarvitsevat!Siunausta kaikille!

    Äänestä

  • rakentavaa kirjoitti:

    Olen miettinyt samaa ja jutellut erään uskotun miehen kanssa asiasta.Kyllä minä uskon että meidän seurakunnassa ei ketään pulaan jätetä.Tietenkin elintaso varmasti monella kaventuu mutta eihän se ole kristityn tarkoituskaan mälläillä mammonalla.Pääasia etteivät huono-osaisimmat joudu pulaan,varsinkaan lapsiperheet,sairaat,vanhukset ynnä muut apuatarvitsevat!Siunausta kaikille!

    jos ei ole ruokaa,,

    Äänestä

Esikoislestadiolaisten omistama isohko yritys tukee työntekijöitänsä niin että kirjoituttaa sopimuksen sellaisen että voi lomauttaa päivän varoitusajalla.
Sehän sotii jo kaikkia yhteiskunnan normaaleja sääntöjä ja työaika lakeja vastaan.

Äänestä
  • Ei mitään sopimuksia voi purkaa, kuin palkka jakson pituisella ajalla muut on laittomia, mutta niin on lamakin, se on taas kerran iskemässä meitä neniin.
    Kun viimeksi oli lama -90 luvun alussa siihen vaikutti niin monet asiat, Mutta paha kolmikko Väyrynen, liikanen, viinanen olivat pahimpia.
    Mitä/Miten he kärsivät, ei mitenkään vaan saivat palkkioit yksi sai yliopiston , yksi suurlähetystö päälliiköyden , on nyt Suomenpankin johtaja?, yksi taisi ostaa kokovakuutusyhtiön, en paremmin sano .

    Äänestä

  • teuta kirjoitti:

    Ei mitään sopimuksia voi purkaa, kuin palkka jakson pituisella ajalla muut on laittomia, mutta niin on lamakin, se on taas kerran iskemässä meitä neniin.
    Kun viimeksi oli lama -90 luvun alussa siihen vaikutti niin monet asiat, Mutta paha kolmikko Väyrynen, liikanen, viinanen olivat pahimpia.
    Mitä/Miten he kärsivät, ei mitenkään vaan saivat palkkioit yksi sai yliopiston , yksi suurlähetystö päälliiköyden , on nyt Suomenpankin johtaja?, yksi taisi ostaa kokovakuutusyhtiön, en paremmin sano .

    Koiviston runnoma "holkerin syökää silakkaa hallitus", liikasen luvatessa kolminkertaistaa lapsilisät, verotus kevenee kirja koteihin,,
    kaikki meni perseelleen. Mutta Aho pelasti paljon myöhemmin..

    Äänestä

  • ym väärä raha politiikka ja... kirjoitti:

    Koiviston runnoma "holkerin syökää silakkaa hallitus", liikasen luvatessa kolminkertaistaa lapsilisät, verotus kevenee kirja koteihin,,
    kaikki meni perseelleen. Mutta Aho pelasti paljon myöhemmin..

    Viime lama saattoi olla osittain noin. Koska NL.kauppaa oli tehty valtion takauksella. olin aina ymmärtänyt että yritykset jotka oli kauppa summia saamatta NL:stä. Olisivat ne saaneet valtiolta, mitä vielä.

    Valtio maksoi rahat pankkiin, jonka pankki käytti vajauksiensa kuittaamiseen. Kun minusta olisi pitänyt kiertaa raha yrittäjien kautta, jotka olisi maksaneet sitä kautta velkansa , ja pysyneet pystyssä, YMMÄRRÄTKÖ ?

    Äänestä

Ei esikoislestadiolaiset ole sen kummempia kun muutkaan ihmiset.
Samalla tavalla sosiaalinen verkko tukee pulassa olevia, kuten muitakin ihmisiä.
Sosiaalivirasto siis on varmaan se oikea kohde kaikille pulaan joutuneille.
Minä en ainakaan maksa turhasta veroja vaan juuri siksi, että avun tarvitsijat saavat apua.
Suomessa toimii jo hyvä systeemi.
En usko että millekään sisäverkolle olisi tarvetta.

Äänestä
  • Olen samaa mieltä, että ensijainen auttaja kriisitilanteissa on sosiaalitoimi, jonka tehtävä on auttaa pulassa olevia. Sieltä saa tietoa myös mm. Kelan etuuksista (työttömyysturva, sairaspäivärahat, asumistuet yms). Kelan päätöksiä odotellessa on tukena sosiaalitoimi.
    Ei pidä myöskään unohtaa ns. "kolmatta sektoria", esim. Kirkon diakoniatyö, Punainen Risti, Pelastusarmeija jne, jotka myös usein hätätilanteessa auttavat ja mm. jakavat ruokakasseja (oman paikkakunnan sosiaalitoimi tietänee näistäkin toimijoista enemmän).

    Äänestä

  • sosiaali kirjoitti:

    Olen samaa mieltä, että ensijainen auttaja kriisitilanteissa on sosiaalitoimi, jonka tehtävä on auttaa pulassa olevia. Sieltä saa tietoa myös mm. Kelan etuuksista (työttömyysturva, sairaspäivärahat, asumistuet yms). Kelan päätöksiä odotellessa on tukena sosiaalitoimi.
    Ei pidä myöskään unohtaa ns. "kolmatta sektoria", esim. Kirkon diakoniatyö, Punainen Risti, Pelastusarmeija jne, jotka myös usein hätätilanteessa auttavat ja mm. jakavat ruokakasseja (oman paikkakunnan sosiaalitoimi tietänee näistäkin toimijoista enemmän).

    Ahdinkoon joutuneelle ihmiselle/perheelle on kova koettelemus esimerkiksi terveyden menetys, puolison kuolema, ero, työpaikan menetys, ehkä molempien puolisoiden kohdalla.

    Ahdistus, huoli tulevaisuudesta, lainan lyhennyksistä, ettei vielä menisi koti alta, on kovia juttuja. Lisukkeena tulee häpeä.

    Sosiaalitoimi kohdistaa ensisijaisesti panoksensa heihin, joilla ei ole enää toivoa, kuten alkoholistit.

    Ehdottomasti joka paikkakunnalla jo kiiruusti pitää alkaa puuhata auttamisryhmää. johdossa olisi hyvä olla asiantuntija.

    Vaitiolo taito on välttämätön. Avun pyytämiseen pitää olla hyvin matala kynnys tulla arimmankin ihmisen.

    Ryhmästä olisi hyvä löytää moniosaamista. Hengellistä apuakin varten. Perheet ovat suhteissaan kovilla.

    Tässä aluksi. Itse olisin ilmoittautumassa välittömästi.
    Toki apua tarvitaan monenmoisissa asioissa, kauppakäynnit, apua lastenhoidossa tai keskustelua vanhusten luona.

    Äänestä

  • ^^muuttolintu^^ kirjoitti:

    Ahdinkoon joutuneelle ihmiselle/perheelle on kova koettelemus esimerkiksi terveyden menetys, puolison kuolema, ero, työpaikan menetys, ehkä molempien puolisoiden kohdalla.

    Ahdistus, huoli tulevaisuudesta, lainan lyhennyksistä, ettei vielä menisi koti alta, on kovia juttuja. Lisukkeena tulee häpeä.

    Sosiaalitoimi kohdistaa ensisijaisesti panoksensa heihin, joilla ei ole enää toivoa, kuten alkoholistit.

    Ehdottomasti joka paikkakunnalla jo kiiruusti pitää alkaa puuhata auttamisryhmää. johdossa olisi hyvä olla asiantuntija.

    Vaitiolo taito on välttämätön. Avun pyytämiseen pitää olla hyvin matala kynnys tulla arimmankin ihmisen.

    Ryhmästä olisi hyvä löytää moniosaamista. Hengellistä apuakin varten. Perheet ovat suhteissaan kovilla.

    Tässä aluksi. Itse olisin ilmoittautumassa välittömästi.
    Toki apua tarvitaan monenmoisissa asioissa, kauppakäynnit, apua lastenhoidossa tai keskustelua vanhusten luona.

    Miettikää, keillä on tavaraa ja rahaa, sekä maalliset asiat hyvin!

    Mitä meillä on, joka ei ole Herralta saatua!
    Miksi toisilla on sitä runsain mitoin?

    Siksi, että voit auttaa lahimmäistäsi!

    Siihen tulee heti ahneus (epäjumala) sanomaan, auttakoon toiset, sinulla on vähemmän antaa.

    Herra siunaa iloista antajaa.

    JK Lähimmäistä voi auttaa monella tavoin. Kuulevilla korvilla ja sydämellä, varattomillekin löytyy tehtävää.

    Äänestä

  • ^^muuttolintu^^ kirjoitti:

    Miettikää, keillä on tavaraa ja rahaa, sekä maalliset asiat hyvin!

    Mitä meillä on, joka ei ole Herralta saatua!
    Miksi toisilla on sitä runsain mitoin?

    Siksi, että voit auttaa lahimmäistäsi!

    Siihen tulee heti ahneus (epäjumala) sanomaan, auttakoon toiset, sinulla on vähemmän antaa.

    Herra siunaa iloista antajaa.

    JK Lähimmäistä voi auttaa monella tavoin. Kuulevilla korvilla ja sydämellä, varattomillekin löytyy tehtävää.

    Vaan vaativat sitä toisten kukkaroista Juudaksen tapaan.

    Äänestä

  • Sossu auttaa kirjoitti:

    Vaan vaativat sitä toisten kukkaroista Juudaksen tapaan.

    Tähän mitenkään liittyi ? Jos hän oli saita muihin opetuspasiin verraten, ja joutui Kantamaan yhteistä kukkaroa, josta muuten kustannettiin Viimeisen ehtoollisen tapeet muuten . oletko koskaan ajatellut sitä että hän oli niin monta ihmetyötä nänyt Jeesuksen tekevän, että saattoi tässäkin kohdassa nähdä sellaisen seikan, että Jeesus selviää nopeasti vastustajista joita ylipappi lähetti ?
    Vaan sepä ei ollut Jeesuksen mieleen kärsimys piti tulla, vastustamattomasti Rakkaudella vihollisia kohti, tämän Juudas huomasi liian myöhään, hän oli hirttytynyt jo ennenkuin Jeesus oli ristillä. Jeesus sai tiedon siitä herodeksen palatsiin .

    Äänestä

  • Sossu auttaa kirjoitti:

    Vaan vaativat sitä toisten kukkaroista Juudaksen tapaan.

    Minäpä kerron. Olen joutunut tilanteeseen, jolloin ei ollut muuta neuvoa kuin mennä sossuun.
    Jonotin nuorena äitinä monta tuntia, saadakseni lapselle ruokaa ja tietysti itsellenikin. Vaan en saanut.

    Myöhemmin sosiaalipolitiikan luennolla selvisi, ettei apua anneta, koska ei haluta uusia asiakkaita, ihmisen on itse yritettävä hamaan loppuun asti. Neuvonkin pilke silmässä, että laittakaa likaiset huonot vaatteet ja alkoholia niihin, ehkä se auttaa.

    Mieheni oli lähtenyt ja vienyt kaikki rahat mennessään. Olin orpo, ei ollut lähisukua. Ei turvaverkkoa. Laihduin 30 kg n.3kk aikana. Mutta ihmetelkää, Herra lähetti enkelinsä tuomaan milloin lihanyssäkän, milloin leipäpalan.

    Sain työpaikan ja "suruttomalta" työkaverilta rahaa selviämiseksi tiliin asti.

    Tämän kerroin närkästyneenä ylimielisksi koettuihin ja rakastamattomiin "menköön sossuun" huutoihin.

    Äänestä

  • ^^muuttolintu^^ kirjoitti:

    Minäpä kerron. Olen joutunut tilanteeseen, jolloin ei ollut muuta neuvoa kuin mennä sossuun.
    Jonotin nuorena äitinä monta tuntia, saadakseni lapselle ruokaa ja tietysti itsellenikin. Vaan en saanut.

    Myöhemmin sosiaalipolitiikan luennolla selvisi, ettei apua anneta, koska ei haluta uusia asiakkaita, ihmisen on itse yritettävä hamaan loppuun asti. Neuvonkin pilke silmässä, että laittakaa likaiset huonot vaatteet ja alkoholia niihin, ehkä se auttaa.

    Mieheni oli lähtenyt ja vienyt kaikki rahat mennessään. Olin orpo, ei ollut lähisukua. Ei turvaverkkoa. Laihduin 30 kg n.3kk aikana. Mutta ihmetelkää, Herra lähetti enkelinsä tuomaan milloin lihanyssäkän, milloin leipäpalan.

    Sain työpaikan ja "suruttomalta" työkaverilta rahaa selviämiseksi tiliin asti.

    Tämän kerroin närkästyneenä ylimielisksi koettuihin ja rakastamattomiin "menköön sossuun" huutoihin.

    Kiitos sanoistasi, muuttolintu! Viestisi lohdutti minua suuresti. Niin pitkään toisten on hyvä puhua, että menkää sossuun, jne, kun ihmisellä menee hyvin. Itselläni on takanani avioero. Vaimoni jätti minut. Seuroissa en ole jaksanut käydä avioeron jälkeen enää muutamaan vuoteen. Olen koittanut järjestää paikkakunnallani miesteniltoja ja pyrkinyt saamaan niistä vertaistukea omaan tuskaani. Osa ymmärtää ja osa ei. Miestenillat ovat antaneet minulle toivon avun saamisesta tuskaani. Itse olen järjestänyt noista illoista suurimman osan mutta toivon, että joku toinen niitä järjestäisi, niin että saisin kokea olevani muitten kannettavana. Ehkä sitä kautta voisin saada voimia myös seuroihin tulemiselle? Tärkeintä on välittäminen. Rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys. Jeesuskin rakasti meitä aina ristinkuolemaan asti. Eikö meidänkin pitäisi rakastaa toisiamme, mikäli haluamme olla Jeesuksen seuraajia?

    Äänestä

  • outo kommentti uskovalta.. Esim, Jos putoat jokeen,et varmaan sit odota lähellä olevan nopeaa apua, vaan odotat et palokunta ehtisi paikalle sattumalta ennen kuin olet hukkunut..

    Äänestä

  • ^^muuttolintu^^ kirjoitti:

    Miettikää, keillä on tavaraa ja rahaa, sekä maalliset asiat hyvin!

    Mitä meillä on, joka ei ole Herralta saatua!
    Miksi toisilla on sitä runsain mitoin?

    Siksi, että voit auttaa lahimmäistäsi!

    Siihen tulee heti ahneus (epäjumala) sanomaan, auttakoon toiset, sinulla on vähemmän antaa.

    Herra siunaa iloista antajaa.

    JK Lähimmäistä voi auttaa monella tavoin. Kuulevilla korvilla ja sydämellä, varattomillekin löytyy tehtävää.

    todetaan, amen.. auttajalle tule hyvä fiilis-- kokeilkaa..

    Äänestä

  • paikallaan? kirjoitti:

    outo kommentti uskovalta.. Esim, Jos putoat jokeen,et varmaan sit odota lähellä olevan nopeaa apua, vaan odotat et palokunta ehtisi paikalle sattumalta ennen kuin olet hukkunut..

    Kun hän putoo kokeen, hän rukoilee nopesti Jeesusta, ja samassa saajo pajusta kiinni siinä pitää muistaa ( etti sano kun entinen mies A ei tarttekaan ) vaan tarrata kovasti ja pelastua, ettei hukkuisi, Jos sinä USKOt, Jeesus pelastaa, vain ja ainoastaan Hän.

    Äänestä

  • Elämän kolhima kirjoitti:

    Kiitos sanoistasi, muuttolintu! Viestisi lohdutti minua suuresti. Niin pitkään toisten on hyvä puhua, että menkää sossuun, jne, kun ihmisellä menee hyvin. Itselläni on takanani avioero. Vaimoni jätti minut. Seuroissa en ole jaksanut käydä avioeron jälkeen enää muutamaan vuoteen. Olen koittanut järjestää paikkakunnallani miesteniltoja ja pyrkinyt saamaan niistä vertaistukea omaan tuskaani. Osa ymmärtää ja osa ei. Miestenillat ovat antaneet minulle toivon avun saamisesta tuskaani. Itse olen järjestänyt noista illoista suurimman osan mutta toivon, että joku toinen niitä järjestäisi, niin että saisin kokea olevani muitten kannettavana. Ehkä sitä kautta voisin saada voimia myös seuroihin tulemiselle? Tärkeintä on välittäminen. Rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys. Jeesuskin rakasti meitä aina ristinkuolemaan asti. Eikö meidänkin pitäisi rakastaa toisiamme, mikäli haluamme olla Jeesuksen seuraajia?

    Kun elämässä tulee vaikeita asioita (niitä tulee, ennemmin tai myöhemmin) kokee häpeää, muiden tunteiden lisäksi, ja se eristää. Epäonnistuminen on vaikea asia, todella vaikea.

    Hienoa, että olet etsiytynyt seurakuntaan. Onko siellä onnistujia enimmäkseen? Heillä ei voikkaan olla lahjaa syvällisempään ymmärrykseen.

    Mutta: Ketä Herra rakastaa, sitä hän kurittaa!
    Kuritus tekee kipeää, se tekee pieneksi, nöyräksi, armoa kaipaavaksi, ei ole muuta apua kuin Jeesus.

    Niinpä, torju vihollisen kiusaukset ja syytökset sanomalla: Totta, tuollainen olen, mutta mitä velkakirjan päällä lukee? SE ON TÄYTETTY! Yhdellä ainoalla uhrilla Hän on täydelliseksi tehnyt ne, jotka uskovat!

    Nosta siis katseesi Golgatalle, älä katsele maata; omaa sydäntäsi, vaan Häntä, joka rakastaa syntistä ihmistä. Jeesus elää! Hallelujaa!

    Rohkaise itsesi menemään seuroihin! Ihmiskunnia on katoavaa, kristityllä ei ole muuta kuin Kristus Vapahtajamme ja edesvastaajamme. Hänen on kunnia ja ylistys iankaikkisesti!

    Kaikista on sama hinta maksettu!

    Äänestä

  • paikallaan? kirjoitti:

    outo kommentti uskovalta.. Esim, Jos putoat jokeen,et varmaan sit odota lähellä olevan nopeaa apua, vaan odotat et palokunta ehtisi paikalle sattumalta ennen kuin olet hukkunut..

    vastaus asialliseen viestiin. Odotatko ensiksi että joku tietää sinun ahdinkosi, ellet ole kertomassa julkisesti. Kaikilla ei varmasti ole mahdollisuutta auttaa.

    Äänestä

  • Olen sitä mieltä, että kun tarve on suuri, ei kannata täältä yrittää johtaa mitään sisä verkkoa, vaan silloinkun on odottamattomia menoja, voi todella olla enkelin arvoista työtä jos voi vänkin saada vielä apua.

    Tarkoitan tällä sitä, että kun palvelus jaosto on perustettu seurakuntiin on se jo muullakin kuin isoissapaikkakunnissa koskapa jo lammillekin sellainen perustettiin, ennen vuoden vaihdetta. Ja vastuuhenkilöt tälläisesta jaostosta on ilmoitus tauluilla.

    Äänestä

  • Taidat nyt puhua asiasta mistä et ymmärrä mitään.
    Kovuus huokuu kirjoituksestasi,ehkä joskus joudut vielä häpeemään kovuuttasi.

    Äänestä

  • ^^muuttolintu^^ kirjoitti:

    Kun elämässä tulee vaikeita asioita (niitä tulee, ennemmin tai myöhemmin) kokee häpeää, muiden tunteiden lisäksi, ja se eristää. Epäonnistuminen on vaikea asia, todella vaikea.

    Hienoa, että olet etsiytynyt seurakuntaan. Onko siellä onnistujia enimmäkseen? Heillä ei voikkaan olla lahjaa syvällisempään ymmärrykseen.

    Mutta: Ketä Herra rakastaa, sitä hän kurittaa!
    Kuritus tekee kipeää, se tekee pieneksi, nöyräksi, armoa kaipaavaksi, ei ole muuta apua kuin Jeesus.

    Niinpä, torju vihollisen kiusaukset ja syytökset sanomalla: Totta, tuollainen olen, mutta mitä velkakirjan päällä lukee? SE ON TÄYTETTY! Yhdellä ainoalla uhrilla Hän on täydelliseksi tehnyt ne, jotka uskovat!

    Nosta siis katseesi Golgatalle, älä katsele maata; omaa sydäntäsi, vaan Häntä, joka rakastaa syntistä ihmistä. Jeesus elää! Hallelujaa!

    Rohkaise itsesi menemään seuroihin! Ihmiskunnia on katoavaa, kristityllä ei ole muuta kuin Kristus Vapahtajamme ja edesvastaajamme. Hänen on kunnia ja ylistys iankaikkisesti!

    Kaikista on sama hinta maksettu!

    ...siinä, että olen tuntenut häpeää epäonnistuneen avioliittoni takia, mikä on taas ottanut ihmiskunniani päälle niin paljon, etten ole senkään takia jaksanut lähteä seuroihin. On totta, että ihmiskunnia pitäisi polkea jalkojen alle mutta helppoa se ei ole. Ehkä se on niin, että mitä enemmän saa kokea Jumalasta hyvää, sitä helpompi on polkea omaa kunniaa jalkojensa alle. Ja juuri sitä olen noista miestenilloista hakemassa, että saisin kokea Jumalasta niin paljon hyvää, että jaksaisin lähteä seuroihin ja kristittyjen pariin. Olet oikeassa myös siinä, että jos ihminen ei ole käynyt pohjalla, ei hänestä ole pohjalla kävijöitten auttajaksi. Ehkä juuri siksi monikaan seurakunnassani ei ymmärrä minua ja tarpeitani... Tärkein matka, minkä ihminen voi tehdä on tulla toista puolitiehen vastaan ja tällä hetkellä toivon, että seurakunta ja seurakuntalaiset olisivat ne, jotka tulisivat minua puolitiehen vastaan. Silloin kun ihmisellä menee huonosti, ei hän jaksa itseänsä auttaa vaan tarvitsee siihen muita, joilla on enemmän voimia. Tämä on minun kokemukseni. Siksi toivon, että seurakunta ottaisi enemmän vastuuta kaikista meistä yksinäisistä, hiljaisista, masentuneista, jne.

    Äänestä

  • Elämän kolhima kirjoitti:

    ...siinä, että olen tuntenut häpeää epäonnistuneen avioliittoni takia, mikä on taas ottanut ihmiskunniani päälle niin paljon, etten ole senkään takia jaksanut lähteä seuroihin. On totta, että ihmiskunnia pitäisi polkea jalkojen alle mutta helppoa se ei ole. Ehkä se on niin, että mitä enemmän saa kokea Jumalasta hyvää, sitä helpompi on polkea omaa kunniaa jalkojensa alle. Ja juuri sitä olen noista miestenilloista hakemassa, että saisin kokea Jumalasta niin paljon hyvää, että jaksaisin lähteä seuroihin ja kristittyjen pariin. Olet oikeassa myös siinä, että jos ihminen ei ole käynyt pohjalla, ei hänestä ole pohjalla kävijöitten auttajaksi. Ehkä juuri siksi monikaan seurakunnassani ei ymmärrä minua ja tarpeitani... Tärkein matka, minkä ihminen voi tehdä on tulla toista puolitiehen vastaan ja tällä hetkellä toivon, että seurakunta ja seurakuntalaiset olisivat ne, jotka tulisivat minua puolitiehen vastaan. Silloin kun ihmisellä menee huonosti, ei hän jaksa itseänsä auttaa vaan tarvitsee siihen muita, joilla on enemmän voimia. Tämä on minun kokemukseni. Siksi toivon, että seurakunta ottaisi enemmän vastuuta kaikista meistä yksinäisistä, hiljaisista, masentuneista, jne.

    Vaan jokainen on oman elämänsä seppä. Omat valinnat ovat usein syynä jotta pieniä kolhuja tulee.

    Vastoinkäymiset kasvattaa usein, joten ottakaa Herran kuritus kiitoksella vastaan.

    Äänestä

  • Itse kolhinutko? kirjoitti:

    Vaan jokainen on oman elämänsä seppä. Omat valinnat ovat usein syynä jotta pieniä kolhuja tulee.

    Vastoinkäymiset kasvattaa usein, joten ottakaa Herran kuritus kiitoksella vastaan.

    ...olipa se sitten itse tai toisten aiheuttamaa, se on siinäkin tapauksessa elämää, joka kolhii. Se on selvä, että jokainen tekee virheitä mutta tarkoittaako se sitä, että ihminen jätetään heitteille, mikäli kolhut on hänen omaa syytään? Ei mielestäni. Tarvitsemme toisia ihmisiä vierellemme opastamaan meitä elämään oikein. Heitä tarvitaan myös rinnallemme meitä tukemaan, auttamaan ja lohduttamaan. Ei kukaan ole niin kova jätkä, että selviää elämästä yksin, ainakaan ehjin nahoin. En ainakaan minä. On totta, että kuritus on hyvä ottaa kiitollisin mielin vastaan mutta se ei tarkoita sitä, että ihminen ei tarvitsisi toisten tukea ja apua.

    Äänestä

  • ^^muuttolintu^^ kirjoitti:

    Ahdinkoon joutuneelle ihmiselle/perheelle on kova koettelemus esimerkiksi terveyden menetys, puolison kuolema, ero, työpaikan menetys, ehkä molempien puolisoiden kohdalla.

    Ahdistus, huoli tulevaisuudesta, lainan lyhennyksistä, ettei vielä menisi koti alta, on kovia juttuja. Lisukkeena tulee häpeä.

    Sosiaalitoimi kohdistaa ensisijaisesti panoksensa heihin, joilla ei ole enää toivoa, kuten alkoholistit.

    Ehdottomasti joka paikkakunnalla jo kiiruusti pitää alkaa puuhata auttamisryhmää. johdossa olisi hyvä olla asiantuntija.

    Vaitiolo taito on välttämätön. Avun pyytämiseen pitää olla hyvin matala kynnys tulla arimmankin ihmisen.

    Ryhmästä olisi hyvä löytää moniosaamista. Hengellistä apuakin varten. Perheet ovat suhteissaan kovilla.

    Tässä aluksi. Itse olisin ilmoittautumassa välittömästi.
    Toki apua tarvitaan monenmoisissa asioissa, kauppakäynnit, apua lastenhoidossa tai keskustelua vanhusten luona.

    "Sosiaalitoimi kohdistaa ensisijaisesti panoksensa heihin, joilla ei ole enää toivoa, kuten alkoholistit", kirjoittaa ennakkoluuloinen "muuttolintu", jolla olisi kyllä korkea aika päivittää yhteiskunnalliset tietonsa.

    Niinpä hän kannattaakin uskovaisten oman sosiaalitoimiston perustamista, jossa kaikenlaiset auttamisryhmät olisivat avainasemassa, asiantuntijan johdolla.

    Pitkään kunnan sosiaalityössä toimineena pidän pelkästään hyvänä, jos ihmiset pärjäävät omillaan tai yhteisönsä tuella. Sosiaalitoimessa puhutaan "kolmannesta sektorista".

    Silti minusta on silkkaa tyhmyyttä jättää Kelan ja sosiaalitoimen maksamat, verovaroin katetut etuudet hakematta, jos niihin on oikeus.

    Tänä aikana, kun viina on jo vuosia ollut alennusmyynnissä, sosiaalitoimen suurin huolenaihe taitaa olla lastensuojelu ja sen ohella syrjäytymisvaarassa olevat nuoret aikuiset.

    Kyllä alkoholistitkin hoitoon pääsevät, ainakin ajan kanssa, jos tulevat pyytämään. Mutta muuten nykyinen päihdelaki on niin vapaamielinen, että ihminen saa juoda itsensä vaikka hengiltä - tai jalat altaan, ilman että siihen viranomaiset juuri puuttuvat.

    Ahdinkoon joutuneelle ihmiselle tai perheelle on myös henkinen tuki tärkeää, vaikka antaisikin yhteiskunnan hoitaa rahallisen puolen (monissa kunnissa Kelan ja sosiaalitoimen hakemukset voi tehdä myös kirjallisesti).

    Kunnan töissä vaitiolo on lakisääteistä, mutta kuka estää auttavia lähimmäisiä lipsauttelemasta ystävilleen ja perheelleen näkemäänsä ja kokemaansa, tietenkin mielestään aivan hyvässä, myötätuntoisessa tarkoituksessa. Mutta pian vain yllättävän suuri joukko ihmisiä on selvillä, miten vaikkapa jonkun perheen asiat ovat.

    Itse en missään tapauksessa kääntyisi "muuttolinnun" puoleen omissa ongelmissani. Hän on kovin altis luokittelemaan muita ja tekemään olemattomilla tiedoillakin ja ennskkoluuloistaan käsin johtopäätöksiä.

    Äänestä

  • Elämän kolhima kirjoitti:

    ...olipa se sitten itse tai toisten aiheuttamaa, se on siinäkin tapauksessa elämää, joka kolhii. Se on selvä, että jokainen tekee virheitä mutta tarkoittaako se sitä, että ihminen jätetään heitteille, mikäli kolhut on hänen omaa syytään? Ei mielestäni. Tarvitsemme toisia ihmisiä vierellemme opastamaan meitä elämään oikein. Heitä tarvitaan myös rinnallemme meitä tukemaan, auttamaan ja lohduttamaan. Ei kukaan ole niin kova jätkä, että selviää elämästä yksin, ainakaan ehjin nahoin. En ainakaan minä. On totta, että kuritus on hyvä ottaa kiitollisin mielin vastaan mutta se ei tarkoita sitä, että ihminen ei tarvitsisi toisten tukea ja apua.

    Vastaan Sinulle. Elämän kolhima. Vaikutat vilpittömältä ja aidolta ja kyselet asioita, joista me muut emme uskalla ääneen puhua.
    Minäkin olen vetäytynyt seuroissa käymisestä , en avioeron vuoksi, mutta elämän muiden suurten haasteiden ja vaikeuksien vuoksi. Seuroissa en voi tuntea kuuluvani siihen päältäpäin onnistuneiden ja menestyvien joukkoon. En kerta kaikkiaan jaksa olla yhteydessä ihmisiin, joidenka kanssa ei synny todellista vuorovaikutusta. Samankaltaiset ihmiset ymmärtävät toisiaan parhaiten. Todellisen tasa-arvon kokeminen hädän hetkellä vie enemmän eteenpäin kuin olalle taputtelevat yliymmärtäjät tai kaiken tietävät Waatijat. Heitä ainakin on seuroissa, varmaan muitakin. Noita muita en ole vielä löytänyt.
    Seurojen ulkopuolella löytyy muitakin kuin paha maailma - tavallisia, omien haasteidensa kanssa eläviä ihmisiä, joilta löytyy ymmärtämystä ilman ehtoja.
    Jospa olisinkin tavannut kaltaisiasi rehellisiä ihmisiä, ehkäpä edelleen istuisin seuroissa.

    Äänestä

  • hiljaleena kirjoitti:

    Vastaan Sinulle. Elämän kolhima. Vaikutat vilpittömältä ja aidolta ja kyselet asioita, joista me muut emme uskalla ääneen puhua.
    Minäkin olen vetäytynyt seuroissa käymisestä , en avioeron vuoksi, mutta elämän muiden suurten haasteiden ja vaikeuksien vuoksi. Seuroissa en voi tuntea kuuluvani siihen päältäpäin onnistuneiden ja menestyvien joukkoon. En kerta kaikkiaan jaksa olla yhteydessä ihmisiin, joidenka kanssa ei synny todellista vuorovaikutusta. Samankaltaiset ihmiset ymmärtävät toisiaan parhaiten. Todellisen tasa-arvon kokeminen hädän hetkellä vie enemmän eteenpäin kuin olalle taputtelevat yliymmärtäjät tai kaiken tietävät Waatijat. Heitä ainakin on seuroissa, varmaan muitakin. Noita muita en ole vielä löytänyt.
    Seurojen ulkopuolella löytyy muitakin kuin paha maailma - tavallisia, omien haasteidensa kanssa eläviä ihmisiä, joilta löytyy ymmärtämystä ilman ehtoja.
    Jospa olisinkin tavannut kaltaisiasi rehellisiä ihmisiä, ehkäpä edelleen istuisin seuroissa.

    Ei ole myöhäistä nytkään, niin kauan kuin henki pihisee on kaikki mahdollista, Rukoile Jeesusta Jumalan nimeen, ja kaikki on mahdollista. Jollei aivan heti niin heti kun se jumalalle sopii.

    Äänestä

  • Itse kolhinutko? kirjoitti:

    Vaan jokainen on oman elämänsä seppä. Omat valinnat ovat usein syynä jotta pieniä kolhuja tulee.

    Vastoinkäymiset kasvattaa usein, joten ottakaa Herran kuritus kiitoksella vastaan.

    neuvoksi Jobille hänen ahdistuksissaan ja vaikeuksissaan?

    Olisi mielenkiintoista tietää!

    Äänestä

  • sosiaali kirjoitti:

    "Sosiaalitoimi kohdistaa ensisijaisesti panoksensa heihin, joilla ei ole enää toivoa, kuten alkoholistit", kirjoittaa ennakkoluuloinen "muuttolintu", jolla olisi kyllä korkea aika päivittää yhteiskunnalliset tietonsa.

    Niinpä hän kannattaakin uskovaisten oman sosiaalitoimiston perustamista, jossa kaikenlaiset auttamisryhmät olisivat avainasemassa, asiantuntijan johdolla.

    Pitkään kunnan sosiaalityössä toimineena pidän pelkästään hyvänä, jos ihmiset pärjäävät omillaan tai yhteisönsä tuella. Sosiaalitoimessa puhutaan "kolmannesta sektorista".

    Silti minusta on silkkaa tyhmyyttä jättää Kelan ja sosiaalitoimen maksamat, verovaroin katetut etuudet hakematta, jos niihin on oikeus.

    Tänä aikana, kun viina on jo vuosia ollut alennusmyynnissä, sosiaalitoimen suurin huolenaihe taitaa olla lastensuojelu ja sen ohella syrjäytymisvaarassa olevat nuoret aikuiset.

    Kyllä alkoholistitkin hoitoon pääsevät, ainakin ajan kanssa, jos tulevat pyytämään. Mutta muuten nykyinen päihdelaki on niin vapaamielinen, että ihminen saa juoda itsensä vaikka hengiltä - tai jalat altaan, ilman että siihen viranomaiset juuri puuttuvat.

    Ahdinkoon joutuneelle ihmiselle tai perheelle on myös henkinen tuki tärkeää, vaikka antaisikin yhteiskunnan hoitaa rahallisen puolen (monissa kunnissa Kelan ja sosiaalitoimen hakemukset voi tehdä myös kirjallisesti).

    Kunnan töissä vaitiolo on lakisääteistä, mutta kuka estää auttavia lähimmäisiä lipsauttelemasta ystävilleen ja perheelleen näkemäänsä ja kokemaansa, tietenkin mielestään aivan hyvässä, myötätuntoisessa tarkoituksessa. Mutta pian vain yllättävän suuri joukko ihmisiä on selvillä, miten vaikkapa jonkun perheen asiat ovat.

    Itse en missään tapauksessa kääntyisi "muuttolinnun" puoleen omissa ongelmissani. Hän on kovin altis luokittelemaan muita ja tekemään olemattomilla tiedoillakin ja ennskkoluuloistaan käsin johtopäätöksiä.

    Olen samaa mieltä kanssasi "sosiaali" siitä, että kyllä kannattaa ja on viisasta hakea kaikki lakiin perustuvat tuet ja korvaukset.

    Varmaan minulla on päivityksen tarvetta myöskin.

    Myös luottamuksellisuus ja sen säilyminen on erittäin tärkeä näkökohta.

    Mutta ehkä olisi mahdollista kehitellä hyvä auttamistapa, jossa toteutuisivat nopea auttaminen akuutissa hädässä sekä salassapitovelvollisuus.

    Äänestä

  • ^^muuttolintu^^ kirjoitti:

    Olen samaa mieltä kanssasi "sosiaali" siitä, että kyllä kannattaa ja on viisasta hakea kaikki lakiin perustuvat tuet ja korvaukset.

    Varmaan minulla on päivityksen tarvetta myöskin.

    Myös luottamuksellisuus ja sen säilyminen on erittäin tärkeä näkökohta.

    Mutta ehkä olisi mahdollista kehitellä hyvä auttamistapa, jossa toteutuisivat nopea auttaminen akuutissa hädässä sekä salassapitovelvollisuus.

    ns. kolmannella sektorilla? Tarkoitan nopeaa auttamista ja salassapitovelvollisuutta?

    Tuskin missään on suuria summia tileillä odottelemassa autettavia! Ja jos järjestetään keräys, kuka haluaa tehdä lahjoituksia tietämättä varojen käyttötarkoitusta?

    Tuntuu aika mahdottomalta!

    Äänestä

  • teutatess kirjoitti:

    Ei ole myöhäistä nytkään, niin kauan kuin henki pihisee on kaikki mahdollista, Rukoile Jeesusta Jumalan nimeen, ja kaikki on mahdollista. Jollei aivan heti niin heti kun se jumalalle sopii.

    Se on kyllä Raamatun mukaan niin, että meidän pitäisi rukoilla Jumalaa Jeesuksen nimeen, eikä toisin päin.

    Äänestä

  • Elämän kolhima kirjoitti:

    Se on kyllä Raamatun mukaan niin, että meidän pitäisi rukoilla Jumalaa Jeesuksen nimeen, eikä toisin päin.

    En halua olla väkäleuka, mutta raamattua on Matteuksen evankeliumikin. Juuri ennen taivaaseen menoa Jeesus sanoi opetuslapsilleen. Minulle on annettu kaikki valta, taivaassa ja maanpäällä . Revi tästä kaikki ei tarvitse olla niinkuin meille on opetettu, osa voi olla siten kun kirjoitetaan, voihan se olla ettei siinä hötäkässä ehditty muuttaa, tai se voi olla sitä että viisaille on tehty kompastuskivi ?

    Äänestä

  • hiljaleena kirjoitti:

    Vastaan Sinulle. Elämän kolhima. Vaikutat vilpittömältä ja aidolta ja kyselet asioita, joista me muut emme uskalla ääneen puhua.
    Minäkin olen vetäytynyt seuroissa käymisestä , en avioeron vuoksi, mutta elämän muiden suurten haasteiden ja vaikeuksien vuoksi. Seuroissa en voi tuntea kuuluvani siihen päältäpäin onnistuneiden ja menestyvien joukkoon. En kerta kaikkiaan jaksa olla yhteydessä ihmisiin, joidenka kanssa ei synny todellista vuorovaikutusta. Samankaltaiset ihmiset ymmärtävät toisiaan parhaiten. Todellisen tasa-arvon kokeminen hädän hetkellä vie enemmän eteenpäin kuin olalle taputtelevat yliymmärtäjät tai kaiken tietävät Waatijat. Heitä ainakin on seuroissa, varmaan muitakin. Noita muita en ole vielä löytänyt.
    Seurojen ulkopuolella löytyy muitakin kuin paha maailma - tavallisia, omien haasteidensa kanssa eläviä ihmisiä, joilta löytyy ymmärtämystä ilman ehtoja.
    Jospa olisinkin tavannut kaltaisiasi rehellisiä ihmisiä, ehkäpä edelleen istuisin seuroissa.

    Hyvä Hiljaleena. Minulla on ihan samalaisia kokemuksia kuin sinullakin. Mulla on vaikea olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka esittävät jotain muuta mitä ovat, eivät siis ole ja käyttäydy/esiinny aidosti. Ei sellaisten ihmisten kanssa pääse syvällisiin keskusteluihin, eikä kokemaan välttämättä myöskään Jumalan armahtavaa rakkautta toisin kuin sellaisten yksinkertaisesti uskovien ja monien vaikeiden elämänkoettelemusten läpikäyneiden ihmisten kanssa. Kristillisyys on yksinkertaisessa uskossa, nöyryydessä ja alennuksessa. Kaikkein parhaimman esimerkin meille antaa pieni lapsi. Ei meidän tarvitse olla sen parempia. Rakas Hiljaleena, jos se on mahdollista, rupea järjestämään paikkakunnallasi kokoontumisia kaikkein läheisimpien kristittyjen ystävien kanssa. Jos noissa kokoontumisissa saa Jumalan Pyhä Henki olla läsnä, niin minä luulen, että sinne tulee pikkuhiljaa yhä enemmän ja enemmän porukkaa ja näin pääset mahdollisesti kokemaan niin paljon Jumalasta ja kristityistä hyvää, että jaksat mennä taas seuroihin ja kristittyjen pariin. Ainakin itselläni on tällainen suunnitelma ja uskon, että tätä kautta jaksan mahdollisesti mennä joku pyhä seuroihin. Kokeile tällaista ajatusta.

    Äänestä

  • teutatess kirjoitti:

    En halua olla väkäleuka, mutta raamattua on Matteuksen evankeliumikin. Juuri ennen taivaaseen menoa Jeesus sanoi opetuslapsilleen. Minulle on annettu kaikki valta, taivaassa ja maanpäällä . Revi tästä kaikki ei tarvitse olla niinkuin meille on opetettu, osa voi olla siten kun kirjoitetaan, voihan se olla ettei siinä hötäkässä ehditty muuttaa, tai se voi olla sitä että viisaille on tehty kompastuskivi ?

    Täytyy vielä täsmentää: tarkoitin siis, että on hyvä rukoilla Isää Jeesuksen nimessä. Ajattelen, että Jumala pitää sisällään kolme persoonaa, jotka ovat: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Raamatun kohtaa en tällä hetkellä osaa sanoa mutta omasta mielestäni itse Jeesus kehoittaa jossain kohtaa rukoilemaan Isää Hänen(Jeesuksen) nimessään.

    Äänestä

  • Elämän kolhima kirjoitti:

    Täytyy vielä täsmentää: tarkoitin siis, että on hyvä rukoilla Isää Jeesuksen nimessä. Ajattelen, että Jumala pitää sisällään kolme persoonaa, jotka ovat: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Raamatun kohtaa en tällä hetkellä osaa sanoa mutta omasta mielestäni itse Jeesus kehoittaa jossain kohtaa rukoilemaan Isää Hänen(Jeesuksen) nimessään.

    Mutta se sana sanottiin ennen ristiin naulintaa ja kuolemaa . Kun hän nousi kulleista, hän oli käynyt jo lunastamassa VT.n uskovaiset Paratiisiin, se on setila jossa Ihminen kuolemansa jälkeen odottaa viimeistä tuomiota ,
    ja josta sanotaan aika on kuin yksi yö, jolloin Jeesus herättää viimeisenä päivänä,

    Siis aika järjestys on vain meillä, taivaassa ei ole kelloa ei aikaa ei tuskaa ei huolta ei itkua. vaan siellä on ilo jonka me kirkastetulla ruumiilla jo kestämme, Vietämme Karitsan HÄITÄ IANKAIKKISESTI Aameen .

    Jeesus ilmestyksessä sanoi nuo sanat opetuslapsilleen ,,Matt. 28:18.

    Äänestä

  • Itse kolhinutko? kirjoitti:

    Vaan jokainen on oman elämänsä seppä. Omat valinnat ovat usein syynä jotta pieniä kolhuja tulee.

    Vastoinkäymiset kasvattaa usein, joten ottakaa Herran kuritus kiitoksella vastaan.

    Olen eri mieltä kanssasi siitä, että "jokainen on oman onnensa seppä". Tottakai ihminen voi jonkin verran vaikuttaa asioihinsa, mutta amerikkalainen hokema oman onnensa sepästä ei ylipäänsä pidä paikkaansa.

    Nuorena moni luulee takovansa elämänsä mieleisekseen, mutta ennen pitkää joutuu kyllä huomaamaan, että on paljon ulkopuolisia asioita, joihin ei voi itse valinnoillaan vaikuttaa.

    Yksi tällainen on yleismaailmallinen lama, joka tuo mukanaan työttömyyttä, rahahuolia, stressiä ja masennusta. Laman myötä myös paljon yrityksiä ajautuu konkurssiin.

    Joku voi vammautua auto-onnettomuudessa tai joutua rikoksen uhriksi. Sairauskin saattaa yllättää tai läheisen kuolema. Entä avioero? Ole siinä sitten kiitollinen. Jotkut tosin senkin taidon osaavat.

    Tulee mieleeni dokumentti - itse asiassa parikin dokumenttia - täysin sokeasta, lähes satavuotiaana kuolleesta Johan Vennisestä. Dokumentit voi katsoa netistä, Ylen Elävästä arkistosta:
    http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=485&a=3529

    Sokea Johan Venninen oli mainio pappa, itse asiassa monella tavalla aika uskomaton, myös elämänmyönteisyydessään.

    Äänestä

  • ollenkaan kirjoitti:

    ns. kolmannella sektorilla? Tarkoitan nopeaa auttamista ja salassapitovelvollisuutta?

    Tuskin missään on suuria summia tileillä odottelemassa autettavia! Ja jos järjestetään keräys, kuka haluaa tehdä lahjoituksia tietämättä varojen käyttötarkoitusta?

    Tuntuu aika mahdottomalta!

    varoja väärin käytettäisi seurakunnassamme!Kyllä siellä näistä asioista vastaavat ovat rehellisiä!Miksi sinulla on noin huono luottamus?Minä kyllä uskon ettei kristittyjen valtuusto voi olla epärehellistä!Nuukuus , sekä maallisen mammonan kerääminen seurakunnalta voi olla kinkkisempi asia mut siihenkin vielä uskon!Kannattaa lukea Raamatusta Jeesuksen Sanoja!r peppiina

    Äänestä

  • ettei kirjoitti:

    varoja väärin käytettäisi seurakunnassamme!Kyllä siellä näistä asioista vastaavat ovat rehellisiä!Miksi sinulla on noin huono luottamus?Minä kyllä uskon ettei kristittyjen valtuusto voi olla epärehellistä!Nuukuus , sekä maallisen mammonan kerääminen seurakunnalta voi olla kinkkisempi asia mut siihenkin vielä uskon!Kannattaa lukea Raamatusta Jeesuksen Sanoja!r peppiina

    Menen hiukan eteenpäin,tulevaisuuteen!Voipihan olla et valtiollakaan ei rahat enää riitä tähän meidän kelan avustuksiin?Niitä voidaan kaventaa,mitäs sitten?Loppua kokonaan?Mitäs sitten?Tää on nyt tosi masentavaa ajattelua,kyllähän Taivaan Isä huolen pitää,ei kannattaisi mennä liikaa eteenpäin,tää on vaan yksi mun pointti!Silloin viimeistään on kuitenkin kristityn velvollisuus,jopa hyvä sellainen,auttaa toinen toisiamme.Emme ole suurikaan osa kirjoittajista kokeneet sota-ja pula-aikoja.En ainakaan minä!Toivottavasti emme joutuisikaan!Silloin kyllä ihmiset enempi puhalsivat yhteen hiileen!Näin opettaa Raamatun Sana että se on oikein!mää taas mansesta

    Äänestä

  • Elämän kolhima kirjoitti:

    Kiitos sanoistasi, muuttolintu! Viestisi lohdutti minua suuresti. Niin pitkään toisten on hyvä puhua, että menkää sossuun, jne, kun ihmisellä menee hyvin. Itselläni on takanani avioero. Vaimoni jätti minut. Seuroissa en ole jaksanut käydä avioeron jälkeen enää muutamaan vuoteen. Olen koittanut järjestää paikkakunnallani miesteniltoja ja pyrkinyt saamaan niistä vertaistukea omaan tuskaani. Osa ymmärtää ja osa ei. Miestenillat ovat antaneet minulle toivon avun saamisesta tuskaani. Itse olen järjestänyt noista illoista suurimman osan mutta toivon, että joku toinen niitä järjestäisi, niin että saisin kokea olevani muitten kannettavana. Ehkä sitä kautta voisin saada voimia myös seuroihin tulemiselle? Tärkeintä on välittäminen. Rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys. Jeesuskin rakasti meitä aina ristinkuolemaan asti. Eikö meidänkin pitäisi rakastaa toisiamme, mikäli haluamme olla Jeesuksen seuraajia?

    oli kirjoituksesi!Voi kumpa saisit voimaa lähteä seuroihin tai muuhun oikean Jumalan Sanan ääreen!En tiedä missä asut mutta kyllä useimmilla paikkakunnilla on paikka josta saat apua!Jospa Taivaallinen Isämme johdattaisi sinut sille paikalle jossa sinulle kaikki annetaan,Usko,taloudellinen tuki ym.tarvittavaa!Luota siihen,otan sinut rukouksiini,ole turvassa Jeesuksessa!rakkauden Hengessä varbiina

    Äänestä

  • ettei kirjoitti:

    varoja väärin käytettäisi seurakunnassamme!Kyllä siellä näistä asioista vastaavat ovat rehellisiä!Miksi sinulla on noin huono luottamus?Minä kyllä uskon ettei kristittyjen valtuusto voi olla epärehellistä!Nuukuus , sekä maallisen mammonan kerääminen seurakunnalta voi olla kinkkisempi asia mut siihenkin vielä uskon!Kannattaa lukea Raamatusta Jeesuksen Sanoja!r peppiina

    rehellisyyttä! Kun näin pienissä piireissä vain liikutaan ja toimitaan on aika vaikea asia tuo salassapito. Kaikki tuntevat kaikki!

    Jos siis lähdetään siitä, ettei autettava halua muiden tietävän tilannettaan - voipi olla, että kaikki sen kuitenkin tietävät.

    Äänestä

  • Elämän kolhima kirjoitti:

    ...siinä, että olen tuntenut häpeää epäonnistuneen avioliittoni takia, mikä on taas ottanut ihmiskunniani päälle niin paljon, etten ole senkään takia jaksanut lähteä seuroihin. On totta, että ihmiskunnia pitäisi polkea jalkojen alle mutta helppoa se ei ole. Ehkä se on niin, että mitä enemmän saa kokea Jumalasta hyvää, sitä helpompi on polkea omaa kunniaa jalkojensa alle. Ja juuri sitä olen noista miestenilloista hakemassa, että saisin kokea Jumalasta niin paljon hyvää, että jaksaisin lähteä seuroihin ja kristittyjen pariin. Olet oikeassa myös siinä, että jos ihminen ei ole käynyt pohjalla, ei hänestä ole pohjalla kävijöitten auttajaksi. Ehkä juuri siksi monikaan seurakunnassani ei ymmärrä minua ja tarpeitani... Tärkein matka, minkä ihminen voi tehdä on tulla toista puolitiehen vastaan ja tällä hetkellä toivon, että seurakunta ja seurakuntalaiset olisivat ne, jotka tulisivat minua puolitiehen vastaan. Silloin kun ihmisellä menee huonosti, ei hän jaksa itseänsä auttaa vaan tarvitsee siihen muita, joilla on enemmän voimia. Tämä on minun kokemukseni. Siksi toivon, että seurakunta ottaisi enemmän vastuuta kaikista meistä yksinäisistä, hiljaisista, masentuneista, jne.

    ,totta puhut.Minä olen eri asemassa siinä että olen uhmassani itse ajanut joskus nuorempana itseäni ahdinkoon.Silloinkaan en koskaan joutunut kristittyjen hylkimäksi.Ystäväni,ikuiset sekä koko iso sukuni olivat aina auttamassa.Tuntuu et olen päässyt liian helpolla.No,kyllä voimakkaasti olen joutunut Jumalan kouluakin käymään joka jatkuu edelleen!Rakkaudella,rukoillen puolestasi edelleenkin,varbiina ps.kyllä Vapahtaja pitää omistansa kiinni

    Äänestä

  • ^^muuttolintu^^ kirjoitti:

    Olen samaa mieltä kanssasi "sosiaali" siitä, että kyllä kannattaa ja on viisasta hakea kaikki lakiin perustuvat tuet ja korvaukset.

    Varmaan minulla on päivityksen tarvetta myöskin.

    Myös luottamuksellisuus ja sen säilyminen on erittäin tärkeä näkökohta.

    Mutta ehkä olisi mahdollista kehitellä hyvä auttamistapa, jossa toteutuisivat nopea auttaminen akuutissa hädässä sekä salassapitovelvollisuus.

    Vaikka salassapito on tärkeää ja moni pelkää leimautumista, varsinkin pienhekössä yhteisössä, jossa kaikki enemmän tai vähemmän tuntevat toisensa, niin ei se silti mielestäni maata käännä, vaikka joku ei osaisikaan pitää suutaan kiinni, vaan juoruja lähtisi liikkeelle. Onhan kysymys kuitenkin kristityistä ihmisistä, joille lähimmäisenrakkaus pitäisi olla itsestään selvää.

    Kaikkia elämä rassaa tavalla tai toisella, ja on tärkeää, että silloin, kun on kriisissä, ympärillä on ihmisiä antamassa tukeaan vaikeuksien keskellä. Näitä sosiaalisia verkostoja ei pidä aliarvioida. Vaikka ei olisikaan antaa rahaa, niin usein myötäeläminen ja tilanteen yhdessä pohtiminen on tärkeää.

    Ongelmia usein hävetään, aivan kuin ne olisivat oma vika ja olisi jotenkin epäonnistunut. Vaikka syynä olisi vaikkapa lama ja yhteiskunnan rakennemuutokset, joiden edessä yksittäinen ihminen on pieni tekijä.

    Moni eristäytyy ja ehkä lopettaa seuroissa käymisenkin, kun ajatusta siitä, että on jotenkin leimautunut epäkelvoksi tai muita huonommaksi on vaikea kestää. Lähinnä tässä ovat mielessäni omat sukulaiseni. Mutta kyllä semmoista taipumusta on ollut itsellänikin.

    Äänestä

  • sosiaali kirjoitti:

    Vaikka salassapito on tärkeää ja moni pelkää leimautumista, varsinkin pienhekössä yhteisössä, jossa kaikki enemmän tai vähemmän tuntevat toisensa, niin ei se silti mielestäni maata käännä, vaikka joku ei osaisikaan pitää suutaan kiinni, vaan juoruja lähtisi liikkeelle. Onhan kysymys kuitenkin kristityistä ihmisistä, joille lähimmäisenrakkaus pitäisi olla itsestään selvää.

    Kaikkia elämä rassaa tavalla tai toisella, ja on tärkeää, että silloin, kun on kriisissä, ympärillä on ihmisiä antamassa tukeaan vaikeuksien keskellä. Näitä sosiaalisia verkostoja ei pidä aliarvioida. Vaikka ei olisikaan antaa rahaa, niin usein myötäeläminen ja tilanteen yhdessä pohtiminen on tärkeää.

    Ongelmia usein hävetään, aivan kuin ne olisivat oma vika ja olisi jotenkin epäonnistunut. Vaikka syynä olisi vaikkapa lama ja yhteiskunnan rakennemuutokset, joiden edessä yksittäinen ihminen on pieni tekijä.

    Moni eristäytyy ja ehkä lopettaa seuroissa käymisenkin, kun ajatusta siitä, että on jotenkin leimautunut epäkelvoksi tai muita huonommaksi on vaikea kestää. Lähinnä tässä ovat mielessäni omat sukulaiseni. Mutta kyllä semmoista taipumusta on ollut itsellänikin.

    että "kuuliaiset lapset Jumala hyvin siunaa".

    Silloin lankeaa epäilyksen varjo sellaisen henkilön ylle, joka näyttää olevan jonkinlainen luuseri. Tai vaikkei aivan sellainenkaan, niin kuitenkaan ei menesty alkuunkaan. Ei kerry omaisuutta eikä näytä mikään onnistuvan - tai sitten jokin kummallinen kupru tekee tehtävänsä ja ollaan puilla paljailla ykskaks.

    Tai sitten perhe hajoaa. Lapsilla voi olla vaikeuksia. Lapset voivat lähteä omille teilleen.

    Emme me kristityt ole ollenkaan niin rakastettavia ja rakastavia kuin pitäisi olla! Minäkin olen kuullut tuon lausahduksen "jokainen on oman onnensa seppä" mitä sillä sitten tarkoitetaankaan. Ehkä tavallaan sitä ollaankin - vai ollaanko sittenkään?

    Äänestä

  • Elämän kolhima kirjoitti:

    Hyvä Hiljaleena. Minulla on ihan samalaisia kokemuksia kuin sinullakin. Mulla on vaikea olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka esittävät jotain muuta mitä ovat, eivät siis ole ja käyttäydy/esiinny aidosti. Ei sellaisten ihmisten kanssa pääse syvällisiin keskusteluihin, eikä kokemaan välttämättä myöskään Jumalan armahtavaa rakkautta toisin kuin sellaisten yksinkertaisesti uskovien ja monien vaikeiden elämänkoettelemusten läpikäyneiden ihmisten kanssa. Kristillisyys on yksinkertaisessa uskossa, nöyryydessä ja alennuksessa. Kaikkein parhaimman esimerkin meille antaa pieni lapsi. Ei meidän tarvitse olla sen parempia. Rakas Hiljaleena, jos se on mahdollista, rupea järjestämään paikkakunnallasi kokoontumisia kaikkein läheisimpien kristittyjen ystävien kanssa. Jos noissa kokoontumisissa saa Jumalan Pyhä Henki olla läsnä, niin minä luulen, että sinne tulee pikkuhiljaa yhä enemmän ja enemmän porukkaa ja näin pääset mahdollisesti kokemaan niin paljon Jumalasta ja kristityistä hyvää, että jaksat mennä taas seuroihin ja kristittyjen pariin. Ainakin itselläni on tällainen suunnitelma ja uskon, että tätä kautta jaksan mahdollisesti mennä joku pyhä seuroihin. Kokeile tällaista ajatusta.

    sinä Elämän kolhima olet jo Uskossa!Kirjoitat niin selkeätä Jumalan Sanaa ettei täällä siihen moni pysty.Laitat itsesi likoon täysillä!Joka heikkoutensa ja syntinsä tuo esiin,tuollaisella Taivaan Isän rohkeudella on vapaa!Usko se!Heikkoutensa avoimesti tunnustava Jumalan,Jeesuksen sovintoveren kautta on vapaa uskomaan kun vaan otat sen itsellesi vastaan mitä sinulle on jo Ylhäältä annettu!Jää Herran Jeesuksen Armon varaan.Sinun syntisi ovat kaikki maksettu Golgatalla kuin minunkin,ym!tosi lämpöisin terveisin varbiina

    Äänestä

  • Itse kolhinutko? kirjoitti:

    Vaan jokainen on oman elämänsä seppä. Omat valinnat ovat usein syynä jotta pieniä kolhuja tulee.

    Vastoinkäymiset kasvattaa usein, joten ottakaa Herran kuritus kiitoksella vastaan.

    Onko oikein mieliharrastuksesi lyötyjen lyöminen? HÄPEÄ! Jeesuksen rakkaus sinussa ei ainakaan vaikuta!

    Äänestä

  • rehellinen kirjoitti:

    oli kirjoituksesi!Voi kumpa saisit voimaa lähteä seuroihin tai muuhun oikean Jumalan Sanan ääreen!En tiedä missä asut mutta kyllä useimmilla paikkakunnilla on paikka josta saat apua!Jospa Taivaallinen Isämme johdattaisi sinut sille paikalle jossa sinulle kaikki annetaan,Usko,taloudellinen tuki ym.tarvittavaa!Luota siihen,otan sinut rukouksiini,ole turvassa Jeesuksessa!rakkauden Hengessä varbiina

    ...Varbiina! Kiitos, kun haluat rukoilla puolestani. Rukouksia todella tarvitsen! Mulla on muutamia kristityitä ystäviä, jotka välittävät ihan oikeasti minusta. Se on ollut minun pelastukseni. Varbiina, haluan rukoilla myös sinulle kaikkea mahdollista hyvää, niin kuin kaikille muillekin ystäville täällä keskustelupalstalla. Välitetään toisistamme Kristuksen rakkaudella!

    Äänestä

  • sanonut kirjoitti:

    neuvoksi Jobille hänen ahdistuksissaan ja vaikeuksissaan?

    Olisi mielenkiintoista tietää!

    Erittäin hyvä ja paikallaan oleva kysymys!

    Äänestä

  • sydämmessä kirjoitti:

    Taidat nyt puhua asiasta mistä et ymmärrä mitään.
    Kovuus huokuu kirjoituksestasi,ehkä joskus joudut vielä häpeemään kovuuttasi.

    Tiedän minä, että osa ihmisistä on sosiaalipullaa ja odottavat aina, että joku tulee ja pelastaa.
    Uskonnollisestikin se on laiskan ihmisen tie ja kukaan ei tule ja pelasta.
    Minulla on kokemusta ja tooooodella paljon näistäkin asioista.

    Elämä on kuule todellista ja sen mukaan on elettävä.
    Opettele sinäkin vaan se hyväksymään.

    Sosiaalihuolto auttaa, koska se on sitä varten olemassa.
    Rohkeasti vaan hakemaan apua sieltä ja nopeasti.
    Ei ne tule kotiin tai työpaikalle tarjoamaan apua vaan siinäkin on oltava itse aktiivinen.

    Ei varmaan ole pahaksi sekään, että rukouksissa käy luojan puoleen.
    Rahajumalaa kumartaville, on aina vaikeaa se, että se raha pettää. Usko vaan että se pettää. Aina!

    Äänestä

  • sosiaali kirjoitti:

    Vaikka salassapito on tärkeää ja moni pelkää leimautumista, varsinkin pienhekössä yhteisössä, jossa kaikki enemmän tai vähemmän tuntevat toisensa, niin ei se silti mielestäni maata käännä, vaikka joku ei osaisikaan pitää suutaan kiinni, vaan juoruja lähtisi liikkeelle. Onhan kysymys kuitenkin kristityistä ihmisistä, joille lähimmäisenrakkaus pitäisi olla itsestään selvää.

    Kaikkia elämä rassaa tavalla tai toisella, ja on tärkeää, että silloin, kun on kriisissä, ympärillä on ihmisiä antamassa tukeaan vaikeuksien keskellä. Näitä sosiaalisia verkostoja ei pidä aliarvioida. Vaikka ei olisikaan antaa rahaa, niin usein myötäeläminen ja tilanteen yhdessä pohtiminen on tärkeää.

    Ongelmia usein hävetään, aivan kuin ne olisivat oma vika ja olisi jotenkin epäonnistunut. Vaikka syynä olisi vaikkapa lama ja yhteiskunnan rakennemuutokset, joiden edessä yksittäinen ihminen on pieni tekijä.

    Moni eristäytyy ja ehkä lopettaa seuroissa käymisenkin, kun ajatusta siitä, että on jotenkin leimautunut epäkelvoksi tai muita huonommaksi on vaikea kestää. Lähinnä tässä ovat mielessäni omat sukulaiseni. Mutta kyllä semmoista taipumusta on ollut itsellänikin.

    Minua ihmetyttääkin tuo asenne juuri, että ihmisessä oleva ylpeys suistaisi ihmisen mieluummin tuhoon, kun nöyrtyisi ja hakisi apua.
    Se ylpeys ei ole kristillinen piirre vaan kavala vanha vihollinen ihmisessä ja sen luonteessa.

    Vapauttakaa nyt hyvänen aika ihmiset itsenne elämää omaa elämäänne.
    Mitä ihmeellisen väliä sillä on, tietääkö joku vai ei, että mistä ruokaraha tulee?
    Veroja maksetaan aivan liikaa erilaisten systeemeiden ylläpitöön ( kuten sosiaalivirasto), mutta sitten jos sitä tarvii, niin ylpeys panee hanttiin?!?!
    Minä sanoisin että idioottimaista touhua.
    Anteeksi kovat sanani, mutta se on totta.
    Ei voi pöhlömpää ihmistä olla, kun että kuolee ylpeytensä kanssa , saappaat jalassa.
    Taivaaseen ei sellaisen mene.
    Hengellinen nöyryys on ainoa oikea uskontie.

    Äänestä

  • ^^muuttolintu^^ kirjoitti:

    Minäpä kerron. Olen joutunut tilanteeseen, jolloin ei ollut muuta neuvoa kuin mennä sossuun.
    Jonotin nuorena äitinä monta tuntia, saadakseni lapselle ruokaa ja tietysti itsellenikin. Vaan en saanut.

    Myöhemmin sosiaalipolitiikan luennolla selvisi, ettei apua anneta, koska ei haluta uusia asiakkaita, ihmisen on itse yritettävä hamaan loppuun asti. Neuvonkin pilke silmässä, että laittakaa likaiset huonot vaatteet ja alkoholia niihin, ehkä se auttaa.

    Mieheni oli lähtenyt ja vienyt kaikki rahat mennessään. Olin orpo, ei ollut lähisukua. Ei turvaverkkoa. Laihduin 30 kg n.3kk aikana. Mutta ihmetelkää, Herra lähetti enkelinsä tuomaan milloin lihanyssäkän, milloin leipäpalan.

    Sain työpaikan ja "suruttomalta" työkaverilta rahaa selviämiseksi tiliin asti.

    Tämän kerroin närkästyneenä ylimielisksi koettuihin ja rakastamattomiin "menköön sossuun" huutoihin.

    Sinua on kohdeltu väärin.
    Tuossa tilanteessa sinun olisi pitänyt kääntyä seuraavan tahon puoleen ja niin pitkälle ylöspäin, kunnes asioille olisi kohdallasi tapahtunut jotakin.
    Sosiaalivirasto ei voi sanoa, että apua ei ole, kun me sitä maksamme koko ajan.
    Olet joutunut väärinkohdelluksi ja kokemuksesi onkin huono.
    Sosiaalivirasto kuitenkin auttaa koska se on sen tehtävä.

    Kuka nyt on pulassa, niin menkääpä virastoon hakemaan apua.
    Kertokaa sitten täällä, että tuliko sitä vai ei.
    Minä nostan ainakin metelin, jos avuntarvitsija ei saisi apua.
    Muutenkin olisi hyvä kertoa, että nämä väärin kohdellut ihmiset eivät leimaisi asiaa, vaan että asiasta saataisiin realistinen käsitys.
    Voisiko joku kertoa, kuinka homma toimii oikeasti?
    Ei tarvitse summia kertoa tietenkään, ei paikkakuntaa eikä mitään sellaista.

    Äänestä

  • Itse kolhinutko? kirjoitti:

    Vaan jokainen on oman elämänsä seppä. Omat valinnat ovat usein syynä jotta pieniä kolhuja tulee.

    Vastoinkäymiset kasvattaa usein, joten ottakaa Herran kuritus kiitoksella vastaan.

    Että sielusi pelastuisi tuosta umpisokeasta ylpeyden tilasta.

    Äänestä

  • Elämän kolhima kirjoitti:

    ...olipa se sitten itse tai toisten aiheuttamaa, se on siinäkin tapauksessa elämää, joka kolhii. Se on selvä, että jokainen tekee virheitä mutta tarkoittaako se sitä, että ihminen jätetään heitteille, mikäli kolhut on hänen omaa syytään? Ei mielestäni. Tarvitsemme toisia ihmisiä vierellemme opastamaan meitä elämään oikein. Heitä tarvitaan myös rinnallemme meitä tukemaan, auttamaan ja lohduttamaan. Ei kukaan ole niin kova jätkä, että selviää elämästä yksin, ainakaan ehjin nahoin. En ainakaan minä. On totta, että kuritus on hyvä ottaa kiitollisin mielin vastaan mutta se ei tarkoita sitä, että ihminen ei tarvitsisi toisten tukea ja apua.

    Fariseuksen sydän on kova kuin kiwi. Se henki tulee esiin jo muutamasta sanasta, kun joku tarvitsisi apua.

    Äänestä

  • Ei tämä vastaaja ollut ensi... kirjoitti:

    Fariseuksen sydän on kova kuin kiwi. Se henki tulee esiin jo muutamasta sanasta, kun joku tarvitsisi apua.

    niin, että jos asioita mietitään, niin on aivan selvää, että siinä tulee erilaisia näkemyksiä.
    Ei ole kyse farisealaisuudesta tai muustakaan.
    Jopa pehmopullahötöemo tuo asioita esille joita asiaa pohtiessa ilmenee, vaikka ne eivät olisi hänen ensisijaisia näkemyksiään.

    Tervettä on nähtdä asiaa kokonaisuutena jossa on monia erilaisia lähestymisiä.
    Epätervettä on nähdä asiaa vain itseä miellyttävällä tavalla.

    Elämää kokeneen ihmisen mielipiteet ovat usein viisaita ( iäkkäät ihmiset), koska he juuri ovat joutuneet tutkimaan elämää hiukan laajemmaltakin ajattelun ulottuvuudesta, kun mitä pieni "omamaailma" ihminen tekee.

    Yritän siis sanoa, että älä nimittele farisealaiseksi tai muuksikaan, koska asioissa on kääntöpuolensakin.
    Todellinen elämä on monipuolista ja sen hyväksyminen on itsensä kasvattamista.

    Äänestä

  • asiahan on kirjoitti:

    niin, että jos asioita mietitään, niin on aivan selvää, että siinä tulee erilaisia näkemyksiä.
    Ei ole kyse farisealaisuudesta tai muustakaan.
    Jopa pehmopullahötöemo tuo asioita esille joita asiaa pohtiessa ilmenee, vaikka ne eivät olisi hänen ensisijaisia näkemyksiään.

    Tervettä on nähtdä asiaa kokonaisuutena jossa on monia erilaisia lähestymisiä.
    Epätervettä on nähdä asiaa vain itseä miellyttävällä tavalla.

    Elämää kokeneen ihmisen mielipiteet ovat usein viisaita ( iäkkäät ihmiset), koska he juuri ovat joutuneet tutkimaan elämää hiukan laajemmaltakin ajattelun ulottuvuudesta, kun mitä pieni "omamaailma" ihminen tekee.

    Yritän siis sanoa, että älä nimittele farisealaiseksi tai muuksikaan, koska asioissa on kääntöpuolensakin.
    Todellinen elämä on monipuolista ja sen hyväksyminen on itsensä kasvattamista.

    että ihminen on oman elämänsä seppä? Siinä tapauksessa on armoa Jumalalta jos antaa sinun kokea sellaisia vaikeuksia, että käsityksesi muuttuu! Sitäkö sinä tarvitset?

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    että ihminen on oman elämänsä seppä? Siinä tapauksessa on armoa Jumalalta jos antaa sinun kokea sellaisia vaikeuksia, että käsityksesi muuttuu! Sitäkö sinä tarvitset?

    Armostahan systeemit toimii. Jumala siunaa erilaisia ihmisiä erilaisissa toimissa. Se on Jumalan asia, ei sinun :)

    Äänestä

  • ollut epäselvää? kirjoitti:

    Armostahan systeemit toimii. Jumala siunaa erilaisia ihmisiä erilaisissa toimissa. Se on Jumalan asia, ei sinun :)

    Seka armosta että ansiosta, näin se ei käy. Kahdesta on valittava. Jumala ei siunaa ihmisoppeja, älä edes kuvittele sellaista, JUMALA ON SITOUTUNUT SANAANSA, JA PELASTAA NE JOTKA SANAAN USKOVAT. Jos sinun autuutesi on armosta, niin miksi täällä enää jankkaat Saaralle? Kyllä meillä Kristuksen todistajilla on velvollisuus kerto Jeesuksesta kaikille, olkoot henkilö kuinka erehtymätön omasta mielestään.

    Äänestä

  • Kuuleha sie kirjoitti:

    Seka armosta että ansiosta, näin se ei käy. Kahdesta on valittava. Jumala ei siunaa ihmisoppeja, älä edes kuvittele sellaista, JUMALA ON SITOUTUNUT SANAANSA, JA PELASTAA NE JOTKA SANAAN USKOVAT. Jos sinun autuutesi on armosta, niin miksi täällä enää jankkaat Saaralle? Kyllä meillä Kristuksen todistajilla on velvollisuus kerto Jeesuksesta kaikille, olkoot henkilö kuinka erehtymätön omasta mielestään.

    Jumala antaa ihmiselle mitä haluaa, eikä se ole kiinni sinusta tai saarasta. Älköön ihminen alkako esittelemään itseään maan tomua suurempana, sillä se ei ole Jumalasta.

    Äänestä

että ainakin suurimmilla paikkakunnilla on olemassa palvelujaosto. Siihen voi ottaa yhteyttä, jos tietää tavalla tai toisella vaikeuksissa olevasta sisaresta tai veljestä tai perheestä.

Apua on varmasti annettu ennen jaostojakin - ja annetaan edelleen!

Äänestä

ja kolehti kiertämään. työttömyys korvausminimi on 600e,, vuokra 400e 200e kk ruokaan,, saako asumistuen? help..

Äänestä
  • Ja mitä tilinumeroa olet vaatimassa, vai annatko omasi?

    Äänestä

  • alkupääomia köyhäinavustukseen, lisäksi kolehtitilin numero esille, auttajia piisaa.
    autettavien ei tarvitse olla lesdantteja vaan aitoja avuntarvitsijoita.

    Äänestä

  • Sosiaaliviranomainen katsoo :
    Tulosi säästösi

    Sitten sinä saat apua :
    -Vuokraan
    -Ruokaan
    -Vaatteisiin
    -Huonekaluihin
    -TV lupa
    -Puhelin
    -Lääkkeisiin yms. jos tarvis.

    Itse en ole sosiaaliavun tarpeessa, mutta tiedän miten hommat toimii suunnilleen.

    Lopettakaa valittaminen ja hakemaan sitä apua heti.

    Äänestä

  • Saatuista testamenttieahoista kirjoitti:

    alkupääomia köyhäinavustukseen, lisäksi kolehtitilin numero esille, auttajia piisaa.
    autettavien ei tarvitse olla lesdantteja vaan aitoja avuntarvitsijoita.

    on kyllä paikallaan jos tullee sellainen aika et sitä tarvitaan.En yritä olla mikään omasta puolestani auttaja,mut sitä kyllä ihmettelen sopivatko nämä kaikki meilit tai mailit Raamatun sanomaan?Nää on vaan mun mietteitä.Kyllä Raamattu osoittaa tosi monessa kohdassa kristityn yhteistä avunantoa maallisessakin mielessä.Ahneus,nuukuus ,mammonan keruu,se on nykymaailman ilmiö ja voimistuu vaan,tarttunut jo meihinkin,essuihin!Minä ainakin tunnen viallisuutta tässä asiassa!Sossussa minäkin olen käynyt sekä myös sukuni autettavaksi joutunut,kiitos siitä Herralle että omien syntienikin tähden olen aina rakkauden hengessä apua saanut!Nämä,jo Armon mereen upotetut syntini olen tuonut valkeuteen ja saanut Rauhan Jeesukseessa!Rakkaus auttaa heikompaakin saati sitten oikeasti laman vuoksi vaikeuksiin joutuneita.Kyllä rukoilen et Taivaan Isä siunaisi ns.luusereita,jota sanaa inhoan!Se on ylpeyden ja ylimielisyyden henki joka tässä elämässä näkee luusereita!!!Miten se muuten suomen kielellä selitetään?miettikää pliis,varbiina

    Äänestä

  • asiasta tästä kirjoitti:

    Sosiaaliviranomainen katsoo :
    Tulosi säästösi

    Sitten sinä saat apua :
    -Vuokraan
    -Ruokaan
    -Vaatteisiin
    -Huonekaluihin
    -TV lupa
    -Puhelin
    -Lääkkeisiin yms. jos tarvis.

    Itse en ole sosiaaliavun tarpeessa, mutta tiedän miten hommat toimii suunnilleen.

    Lopettakaa valittaminen ja hakemaan sitä apua heti.

    apua ei ilm.vielä ole mut kandes lopettaa toi sossusta puhuminen.Luulen jonkun muunkin kuin minä joutuneen sitä joskus käyttämään!Kyllä sen luultavasti kaikki tietävät!Rupeaa tuntumaan et essulessut alkavat oikein pelkäämään tilannetta,jos sossunkin rahat loppuvat,et joutuisivat menemään omille lompakoilleen!Anteeksi,nyt olen vihainen,hyvin,hyvin vihainen!(tsoukkia)kieku täällä,missä kaiku!manse puhuu,kuuluuko?

    Äänestä

  • perhetuki kirjoitti:

    on kyllä paikallaan jos tullee sellainen aika et sitä tarvitaan.En yritä olla mikään omasta puolestani auttaja,mut sitä kyllä ihmettelen sopivatko nämä kaikki meilit tai mailit Raamatun sanomaan?Nää on vaan mun mietteitä.Kyllä Raamattu osoittaa tosi monessa kohdassa kristityn yhteistä avunantoa maallisessakin mielessä.Ahneus,nuukuus ,mammonan keruu,se on nykymaailman ilmiö ja voimistuu vaan,tarttunut jo meihinkin,essuihin!Minä ainakin tunnen viallisuutta tässä asiassa!Sossussa minäkin olen käynyt sekä myös sukuni autettavaksi joutunut,kiitos siitä Herralle että omien syntienikin tähden olen aina rakkauden hengessä apua saanut!Nämä,jo Armon mereen upotetut syntini olen tuonut valkeuteen ja saanut Rauhan Jeesukseessa!Rakkaus auttaa heikompaakin saati sitten oikeasti laman vuoksi vaikeuksiin joutuneita.Kyllä rukoilen et Taivaan Isä siunaisi ns.luusereita,jota sanaa inhoan!Se on ylpeyden ja ylimielisyyden henki joka tässä elämässä näkee luusereita!!!Miten se muuten suomen kielellä selitetään?miettikää pliis,varbiina

    ei ole yhtään sen häpeällisempi tuki kuin ovat äitiyspäiväraha, lapsilisä, asumistuki jne. jne.

    Toimeentulotuki on vain viimesijainen tukimuoto, jota käytetään, kun muut tuet eivät riitä hakijan elämäntilanteessa.

    Siinä ei siis ole sen enempää hävettävää kuin näissä lakisääteisissä tuissa, joita jokainen käyttää tavalla tai toisella!

    Jos ei olisi äitiyspäivärahoja, kotihoidontukia, lapsilisiä ja asumistukea, olisivat lapsiperheet ahtaalla - oletko ajatellut sitä? Kelan myöntämät sairauspäivärahat, opintotuet ja muut tuet kuuluvat samaan joukkoon! Kysymys on lakisääteisistä tulonsiirroista!

    Kuka jättää tuet nostamatta, (esim. lapsilisä)jos on niihin oikeutettu, vaikkei rahalle tarvetta olisikaan? Ja kuinka monet omakotitalot ym. on osittain ainakin rahoitettu näillä tuilla?

    Äänestä

  • toimeentulotuki kirjoitti:

    ei ole yhtään sen häpeällisempi tuki kuin ovat äitiyspäiväraha, lapsilisä, asumistuki jne. jne.

    Toimeentulotuki on vain viimesijainen tukimuoto, jota käytetään, kun muut tuet eivät riitä hakijan elämäntilanteessa.

    Siinä ei siis ole sen enempää hävettävää kuin näissä lakisääteisissä tuissa, joita jokainen käyttää tavalla tai toisella!

    Jos ei olisi äitiyspäivärahoja, kotihoidontukia, lapsilisiä ja asumistukea, olisivat lapsiperheet ahtaalla - oletko ajatellut sitä? Kelan myöntämät sairauspäivärahat, opintotuet ja muut tuet kuuluvat samaan joukkoon! Kysymys on lakisääteisistä tulonsiirroista!

    Kuka jättää tuet nostamatta, (esim. lapsilisä)jos on niihin oikeutettu, vaikkei rahalle tarvetta olisikaan? Ja kuinka monet omakotitalot ym. on osittain ainakin rahoitettu näillä tuilla?

    Jos väittää että noilla tuilla rakennetaan,
    ei pidä paikkansa pitää olla muuta rahoitusta,
    Riippen tietenkin siitä jos on tontti ja valta osa menotarpeista jo maksettu. voihan pikku hiljaa sit vetää loppuja, ja se tunne tulee siitä.

    Äänestä

  • teu kirjoitti:

    Jos väittää että noilla tuilla rakennetaan,
    ei pidä paikkansa pitää olla muuta rahoitusta,
    Riippen tietenkin siitä jos on tontti ja valta osa menotarpeista jo maksettu. voihan pikku hiljaa sit vetää loppuja, ja se tunne tulee siitä.

    aikoinaan kyllä tehty juuri niin - olin kotona hoitamassa lapsia ja sain muutaman kuukauden kotihoidontukea plus lapsilisiä - ja niiden avulla ostettiin tontti! Sitten rakennettiin ja lainoja lyhennettiin em. rahoilla.

    Ensimmäinen pieni asunto oli ostettu jo kyllä pienillä säästöillä. Mutta ei sitä ehditty maksaa.

    Rahaa ei kulunut, koska olin kotona eikä silloin 70 - 80 -luvuilla eletty kerskakulttuuria. Ei meillä ollut autoakaan, ennen kuin oli lapsia kolme! Koska ei ollut autoa, ei vain menty minnekään.

    Mutta teutatess, tiedätkö sinä edes, millaiset ovat nykyiset tuet? Jos äiti ei käy työssä on aika mahdoton pelkästään miehen tuloilla taloja rakennella. Kyllä nykyäidit saavat aivan hyvän palkan työstään kotona lapsia hoitamassa! Se on tietysti aivan oikein, että saavat!

    Äänestä

  • meillä on kirjoitti:

    aikoinaan kyllä tehty juuri niin - olin kotona hoitamassa lapsia ja sain muutaman kuukauden kotihoidontukea plus lapsilisiä - ja niiden avulla ostettiin tontti! Sitten rakennettiin ja lainoja lyhennettiin em. rahoilla.

    Ensimmäinen pieni asunto oli ostettu jo kyllä pienillä säästöillä. Mutta ei sitä ehditty maksaa.

    Rahaa ei kulunut, koska olin kotona eikä silloin 70 - 80 -luvuilla eletty kerskakulttuuria. Ei meillä ollut autoakaan, ennen kuin oli lapsia kolme! Koska ei ollut autoa, ei vain menty minnekään.

    Mutta teutatess, tiedätkö sinä edes, millaiset ovat nykyiset tuet? Jos äiti ei käy työssä on aika mahdoton pelkästään miehen tuloilla taloja rakennella. Kyllä nykyäidit saavat aivan hyvän palkan työstään kotona lapsia hoitamassa! Se on tietysti aivan oikein, että saavat!

    Kyllä sanoit että ainakin osa ... anteeksi

    Äänestä

  • välitöntä kirjoitti:

    apua ei ilm.vielä ole mut kandes lopettaa toi sossusta puhuminen.Luulen jonkun muunkin kuin minä joutuneen sitä joskus käyttämään!Kyllä sen luultavasti kaikki tietävät!Rupeaa tuntumaan et essulessut alkavat oikein pelkäämään tilannetta,jos sossunkin rahat loppuvat,et joutuisivat menemään omille lompakoilleen!Anteeksi,nyt olen vihainen,hyvin,hyvin vihainen!(tsoukkia)kieku täällä,missä kaiku!manse puhuu,kuuluuko?

    KYLLÄ TÖITÄ TEKEVÄLLE RIITTÄÄ.
    AIVAN TURHAA NARINAA SOSIAALIHUOLLOSTA.
    SODAN JÄLKEEN OLI KAIKKI KORTILLA EI OLLUT RUOKAA EI VAATTEITA AUTOISTA PUHUMATTAKAAN, MIEHEN PIENELLÄ PALKALLA ELETTIIN, EIKÄ SOSSUUN TARVINNUT MENNÄ EIKÄ MENTY VAIKKA PUUTETTA OLI. LOPETTAKAA NYKYNUORET TOLLANEN TURHANPÄIVÄINEN NAUKUMINEN.

    Äänestä

  • asiasta tästä kirjoitti:

    Sosiaaliviranomainen katsoo :
    Tulosi säästösi

    Sitten sinä saat apua :
    -Vuokraan
    -Ruokaan
    -Vaatteisiin
    -Huonekaluihin
    -TV lupa
    -Puhelin
    -Lääkkeisiin yms. jos tarvis.

    Itse en ole sosiaaliavun tarpeessa, mutta tiedän miten hommat toimii suunnilleen.

    Lopettakaa valittaminen ja hakemaan sitä apua heti.

    Nykyisellään toimeentulotuki maksetaan könttäsummana, ja se koostuu toimeentulotuen perusosasta sekä täydentävästä toimeentulotuesta että ehkäisevästä toimeentulotuesta.

    Perheen koosta riippuu, mikä on perusosan määrä. Yksinasuvan perusosa on 417,45 €.
    Perusosa kattaa kaikki perusmenot ruuasta vaatteisiin, TV-lupaa, sanomalehteä ja puhelinmaksuja myöten, ja itse saa harkita, miten perusosan käyttää (sen käyttöäa ei kontrolloida).
    Sen lisäksi perusosaan huomioidaan "kohtuulliset" asumiskulut, sairauskulut, sähkölaskut, kotivakuutus.
    Jos on oma asunto, sitä ei vaadita myymään, vaan asumiskuluina hyväksytään kuukausittain hoitovastike, asuntolainan korot ja omakotitalon ylläpitokuluja "kohtuullisiksi" määriteltyjen asumiskulujen verran.

    Täydentävänä toimeentulotukena voidaan olosuhteista riippuen myöntää erilaisia asioita: "kohtuullinen" takuuvuokra, muuttokulut, huonekaluihin jokin summa (riittää yleensä vain käytettyihin mööpeleihin), työmatkoihin, hautauskuluihin, lasten harrastusmenoihin, lastenvaunuihin ja niin edelleen.

    Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää vaikkapa kriisitilanteessa, jossa ei esimerkiksi ole perusteita toimeentulotuen perusosan myöntämiseen, esimerkiksi rästivuokraan. (Jokainen on kuitenkin lain mukaan pääsääntöisesti vastuussa itse itsestään, ja jos tietoisesti jättää vuokransa hoitamatta, voi yhtäkkiä olla asunnoton, tavarat viety varastoon ja tarjolla on ehkä asuntolapaikka).

    Tässä on Sosiaali- ja terveysministeriön linkki, jossa selitetään, miten systeemi toimii:

    http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki

    Internetistä löytyy myös "Opas toimeentulotuen soveltajille", josta näkyvät ministeriön antamat lainmukaiset käytännön ohjeet sosiaalityöntekijöille ja sosiaalitoimistojen etuuskäsittelijöille:

    http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3536.pdf&title=Toimeentulotuki__Opas_toimeentulotukilain_soveltajille__fi.pdf

    Äänestä

  • VANHUS HARMAAHAPSINEN kirjoitti:

    KYLLÄ TÖITÄ TEKEVÄLLE RIITTÄÄ.
    AIVAN TURHAA NARINAA SOSIAALIHUOLLOSTA.
    SODAN JÄLKEEN OLI KAIKKI KORTILLA EI OLLUT RUOKAA EI VAATTEITA AUTOISTA PUHUMATTAKAAN, MIEHEN PIENELLÄ PALKALLA ELETTIIN, EIKÄ SOSSUUN TARVINNUT MENNÄ EIKÄ MENTY VAIKKA PUUTETTA OLI. LOPETTAKAA NYKYNUORET TOLLANEN TURHANPÄIVÄINEN NAUKUMINEN.

    Katsos kun veroja menee juuri siitä syystä, että apua tarvitseva saisi apua.
    Sossu on se laitos jossa meidän veroeuroa jaetaan tarvitsijoille.
    Jos sossussa ei käydä, niin lopetetaan laitos ja verot tulevat helposti alaspäin ja runsaasti.

    Äänestä

  • sosiaali kirjoitti:

    Nykyisellään toimeentulotuki maksetaan könttäsummana, ja se koostuu toimeentulotuen perusosasta sekä täydentävästä toimeentulotuesta että ehkäisevästä toimeentulotuesta.

    Perheen koosta riippuu, mikä on perusosan määrä. Yksinasuvan perusosa on 417,45 €.
    Perusosa kattaa kaikki perusmenot ruuasta vaatteisiin, TV-lupaa, sanomalehteä ja puhelinmaksuja myöten, ja itse saa harkita, miten perusosan käyttää (sen käyttöäa ei kontrolloida).
    Sen lisäksi perusosaan huomioidaan "kohtuulliset" asumiskulut, sairauskulut, sähkölaskut, kotivakuutus.
    Jos on oma asunto, sitä ei vaadita myymään, vaan asumiskuluina hyväksytään kuukausittain hoitovastike, asuntolainan korot ja omakotitalon ylläpitokuluja "kohtuullisiksi" määriteltyjen asumiskulujen verran.

    Täydentävänä toimeentulotukena voidaan olosuhteista riippuen myöntää erilaisia asioita: "kohtuullinen" takuuvuokra, muuttokulut, huonekaluihin jokin summa (riittää yleensä vain käytettyihin mööpeleihin), työmatkoihin, hautauskuluihin, lasten harrastusmenoihin, lastenvaunuihin ja niin edelleen.

    Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää vaikkapa kriisitilanteessa, jossa ei esimerkiksi ole perusteita toimeentulotuen perusosan myöntämiseen, esimerkiksi rästivuokraan. (Jokainen on kuitenkin lain mukaan pääsääntöisesti vastuussa itse itsestään, ja jos tietoisesti jättää vuokransa hoitamatta, voi yhtäkkiä olla asunnoton, tavarat viety varastoon ja tarjolla on ehkä asuntolapaikka).

    Tässä on Sosiaali- ja terveysministeriön linkki, jossa selitetään, miten systeemi toimii:

    http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki

    Internetistä löytyy myös "Opas toimeentulotuen soveltajille", josta näkyvät ministeriön antamat lainmukaiset käytännön ohjeet sosiaalityöntekijöille ja sosiaalitoimistojen etuuskäsittelijöille:

    http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3536.pdf&title=Toimeentulotuki__Opas_toimeentulotukilain_soveltajille__fi.pdf

    Nyt on nämä puheet puhuttu sitten.
    Ihminen ei kuole nälkään eikä asunnosta lennä pihalle vaikka joutuisi työttömäksi.

    Hienoa että selvitit asiaa jonka oletattavasti tunnet jotenkin.
    Ihmisten luulot voivat karista nyt pois, kun ei tarvitse luulla vaan voi tietää.

    Eihän tuolla varmaan mitään suurta kulutusjuhlaa suoriteta, mutta sillä eletään.
    Samalla voi etsiä töitä ja elämä jatkuu.

    Äänestä

  • sosiaali kirjoitti:

    Nykyisellään toimeentulotuki maksetaan könttäsummana, ja se koostuu toimeentulotuen perusosasta sekä täydentävästä toimeentulotuesta että ehkäisevästä toimeentulotuesta.

    Perheen koosta riippuu, mikä on perusosan määrä. Yksinasuvan perusosa on 417,45 €.
    Perusosa kattaa kaikki perusmenot ruuasta vaatteisiin, TV-lupaa, sanomalehteä ja puhelinmaksuja myöten, ja itse saa harkita, miten perusosan käyttää (sen käyttöäa ei kontrolloida).
    Sen lisäksi perusosaan huomioidaan "kohtuulliset" asumiskulut, sairauskulut, sähkölaskut, kotivakuutus.
    Jos on oma asunto, sitä ei vaadita myymään, vaan asumiskuluina hyväksytään kuukausittain hoitovastike, asuntolainan korot ja omakotitalon ylläpitokuluja "kohtuullisiksi" määriteltyjen asumiskulujen verran.

    Täydentävänä toimeentulotukena voidaan olosuhteista riippuen myöntää erilaisia asioita: "kohtuullinen" takuuvuokra, muuttokulut, huonekaluihin jokin summa (riittää yleensä vain käytettyihin mööpeleihin), työmatkoihin, hautauskuluihin, lasten harrastusmenoihin, lastenvaunuihin ja niin edelleen.

    Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää vaikkapa kriisitilanteessa, jossa ei esimerkiksi ole perusteita toimeentulotuen perusosan myöntämiseen, esimerkiksi rästivuokraan. (Jokainen on kuitenkin lain mukaan pääsääntöisesti vastuussa itse itsestään, ja jos tietoisesti jättää vuokransa hoitamatta, voi yhtäkkiä olla asunnoton, tavarat viety varastoon ja tarjolla on ehkä asuntolapaikka).

    Tässä on Sosiaali- ja terveysministeriön linkki, jossa selitetään, miten systeemi toimii:

    http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki

    Internetistä löytyy myös "Opas toimeentulotuen soveltajille", josta näkyvät ministeriön antamat lainmukaiset käytännön ohjeet sosiaalityöntekijöille ja sosiaalitoimistojen etuuskäsittelijöille:

    http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3536.pdf&title=Toimeentulotuki__Opas_toimeentulotukilain_soveltajille__fi.pdf

    meinasin jo itse tehdä tuon saman, mutta ajattelin, että ehkä sinä tartut asiaan... Kiitos sinulle!

    Äänestä

  • veroja paljon kirjoitti:

    Katsos kun veroja menee juuri siitä syystä, että apua tarvitseva saisi apua.
    Sossu on se laitos jossa meidän veroeuroa jaetaan tarvitsijoille.
    Jos sossussa ei käydä, niin lopetetaan laitos ja verot tulevat helposti alaspäin ja runsaasti.

    Ei tulisi mitän verohelpotuksia. Jo terveydenhuolto vie enemmän kuin sinne annetaan!

    Äänestä

  • VANHUS HARMAAHAPSINEN kirjoitti:

    KYLLÄ TÖITÄ TEKEVÄLLE RIITTÄÄ.
    AIVAN TURHAA NARINAA SOSIAALIHUOLLOSTA.
    SODAN JÄLKEEN OLI KAIKKI KORTILLA EI OLLUT RUOKAA EI VAATTEITA AUTOISTA PUHUMATTAKAAN, MIEHEN PIENELLÄ PALKALLA ELETTIIN, EIKÄ SOSSUUN TARVINNUT MENNÄ EIKÄ MENTY VAIKKA PUUTETTA OLI. LOPETTAKAA NYKYNUORET TOLLANEN TURHANPÄIVÄINEN NAUKUMINEN.

    Sodanjälkeisiä aikoja ei voi millään tavalla verrata nykyiseen tietokoneyhteiskuntaan, joka on pitkälle automatisoitunut ja jossa ei juuri edes ns. "hanttihommia" ole. Tai jos on, työt teetetään halvalla työvoimatoimiston työllistämillä ihmisillä, joiden tulotaso on niin pieni, että se ei riitä elämiseen, vaan he joutuvat hekemaan lisäksi toimeentulotukea.

    Vielä 1970-luvulla ihmiset olivat häpeissään ja onnettomia, jos joutuivat hakemaan sosiaaliapua, joka oli silloin nimeltään "huoltoapua". Ihmiset usein itkivät, kun joutuivat menemään sosiaalitoimistoon. Nykyiseen verrattuna ero on kuin yöllä ja päivällä. Koko yhteiskunnallinen todellisuus on muuttunut.

    Silloin oli muun muassa voimassa Irtolaislaki ja "työn vieroksunta" yhdessä huoltoavun hakemisen kanssa oli eräs niitä syitä, joiden vuoksi ihmiset saattoivat joutua jopa irtolaistoimenpiteiden kohteeksi (varoitus, valvonta, työlaitos).

    Toisin on nyt, kun Huoltoapulaki (1956-1984) kumottiin ja tilalle tuli ensin Sosiaalihuoltolaki ja sitten vuonna 1997 nykyinen Laki toimeentulotuesta, vuosien mittaan tapahtuneine pienine muutoksineen ja hiomisineen.

    Kun Sosiaalihuoltolaki tuli voimaan, alkoi tiedotusvälineissä olla tietoiskuja, että "tarkista, onko sinulla oikeus toimeentulotukeen", kun sitä ennen tietoa levitti lähinnä puskaradio ja sosiaalitoimiston työntekijöitä jopa kiellettiin liioin levittämästä tietoa mistään sosiaalirahoista, että kunnan rahat säästyivät.

    Toimeentulotukilaki on vaikuttanut sen, että toimeentulotukea hakevat muutkin kuin aivan köyhät ihmiset, esimerkiksi hyvässä tai jopa korkeassa sosiaalisessa asemassa olevien vanhempien lapset, joilla ei ole riittävästi omia tuloja eikä omaisuutta ja jotka haluavat olla itsenäisiä. (Vanhempien tuloja tai yhteiskunnallista asemaa ei näet millään tavalla tsekata).

    Ilmeisesti "Vanhus harmaahapsinen" on itse ollut jo pitkään turvallisesti eläkkeellä eikä ole joutunut kasvokkain nykyisen työelämän kanssa.

    Edellisen laman ajalta mieleeni jäi eräskin perhe, jolla oli oma yritys. Heillä oli se monelle suomalaiselle tyypillinen asenne, että omillaan oli pärjättävä, ja he paheksuivat toimeentulotukea hakevia ihmisiä, joita he pitivät "vapaamatkustajina". Perhe odotti joka päivä, että ihme tapahtuisi ja kaikki muuttuisi paremmaksi. Vähitellen he myivät kaiken irtaimistonsa, huonekalunsakin, saadakseen ruokaa. Päivät kuluivat ja lama vain syveni. Mitään hartaasti odotettua myönteistä käännettä ei tapahtunut. Lopulta nälkä pakotti jonkun perheenjäsenistä perheen ahdinkoa häpeillen soittamaan sosiaalitoimistoon. Kun ei ollut enää mitään, mitä vaihtaa rahaksi. Vain tyhjät huoneet ja patjat lattialla velaksi ostetussa talossa.

    Jokainen ns. "normaali" ihminen haluaa löytää paikkansa yhteiskunnassa ja elää omillaan, mutta aina se ei onnistu. Milloin mistäkin syystä.

    Äänestä

  • sosiaali kirjoitti:

    Sodanjälkeisiä aikoja ei voi millään tavalla verrata nykyiseen tietokoneyhteiskuntaan, joka on pitkälle automatisoitunut ja jossa ei juuri edes ns. "hanttihommia" ole. Tai jos on, työt teetetään halvalla työvoimatoimiston työllistämillä ihmisillä, joiden tulotaso on niin pieni, että se ei riitä elämiseen, vaan he joutuvat hekemaan lisäksi toimeentulotukea.

    Vielä 1970-luvulla ihmiset olivat häpeissään ja onnettomia, jos joutuivat hakemaan sosiaaliapua, joka oli silloin nimeltään "huoltoapua". Ihmiset usein itkivät, kun joutuivat menemään sosiaalitoimistoon. Nykyiseen verrattuna ero on kuin yöllä ja päivällä. Koko yhteiskunnallinen todellisuus on muuttunut.

    Silloin oli muun muassa voimassa Irtolaislaki ja "työn vieroksunta" yhdessä huoltoavun hakemisen kanssa oli eräs niitä syitä, joiden vuoksi ihmiset saattoivat joutua jopa irtolaistoimenpiteiden kohteeksi (varoitus, valvonta, työlaitos).

    Toisin on nyt, kun Huoltoapulaki (1956-1984) kumottiin ja tilalle tuli ensin Sosiaalihuoltolaki ja sitten vuonna 1997 nykyinen Laki toimeentulotuesta, vuosien mittaan tapahtuneine pienine muutoksineen ja hiomisineen.

    Kun Sosiaalihuoltolaki tuli voimaan, alkoi tiedotusvälineissä olla tietoiskuja, että "tarkista, onko sinulla oikeus toimeentulotukeen", kun sitä ennen tietoa levitti lähinnä puskaradio ja sosiaalitoimiston työntekijöitä jopa kiellettiin liioin levittämästä tietoa mistään sosiaalirahoista, että kunnan rahat säästyivät.

    Toimeentulotukilaki on vaikuttanut sen, että toimeentulotukea hakevat muutkin kuin aivan köyhät ihmiset, esimerkiksi hyvässä tai jopa korkeassa sosiaalisessa asemassa olevien vanhempien lapset, joilla ei ole riittävästi omia tuloja eikä omaisuutta ja jotka haluavat olla itsenäisiä. (Vanhempien tuloja tai yhteiskunnallista asemaa ei näet millään tavalla tsekata).

    Ilmeisesti "Vanhus harmaahapsinen" on itse ollut jo pitkään turvallisesti eläkkeellä eikä ole joutunut kasvokkain nykyisen työelämän kanssa.

    Edellisen laman ajalta mieleeni jäi eräskin perhe, jolla oli oma yritys. Heillä oli se monelle suomalaiselle tyypillinen asenne, että omillaan oli pärjättävä, ja he paheksuivat toimeentulotukea hakevia ihmisiä, joita he pitivät "vapaamatkustajina". Perhe odotti joka päivä, että ihme tapahtuisi ja kaikki muuttuisi paremmaksi. Vähitellen he myivät kaiken irtaimistonsa, huonekalunsakin, saadakseen ruokaa. Päivät kuluivat ja lama vain syveni. Mitään hartaasti odotettua myönteistä käännettä ei tapahtunut. Lopulta nälkä pakotti jonkun perheenjäsenistä perheen ahdinkoa häpeillen soittamaan sosiaalitoimistoon. Kun ei ollut enää mitään, mitä vaihtaa rahaksi. Vain tyhjät huoneet ja patjat lattialla velaksi ostetussa talossa.

    Jokainen ns. "normaali" ihminen haluaa löytää paikkansa yhteiskunnassa ja elää omillaan, mutta aina se ei onnistu. Milloin mistäkin syystä.

    Erittäin hyvä kirjoitus. Teki mieli vastata itse, mutta en olisi osannut noin hienosti asiaa selvittää!

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    Ei tulisi mitän verohelpotuksia. Jo terveydenhuolto vie enemmän kuin sinne annetaan!

    Terveyden huolto on tuotannolllisesti ajateltuna tappiollista koko toiminta. Se ala ahnehtii ja on tehoton. Tuotannollinen toiminta on ainoa mikä on tärkeää ja vasta sitten tulee toissijaisena esim. terveydenhoito. Sepä näitä ongelmia tuottaakin, kun häntä alkaa heiluttaa koiraa. Siksi juuri on lamaa ja muita sairauksia. Olettamuksesi on siis sairaalloinen yhteiskunnallisesti ja täysin väärään nojaava. Rahaa sinne ei vaan sieltä pois. Verohelpotuksia tilalle ja sosiaalitoimesta yksistään sitä vapautuisi paljon. Samoin sinun alaltasi.

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    meinasin jo itse tehdä tuon saman, mutta ajattelin, että ehkä sinä tartut asiaan... Kiitos sinulle!

    sillä MINÄ meinasin tehdä tuon, mutta tuo ehti ensin, tai oikeastaan viitsi nähdä vaivaa :)

    Äänestä

  • kuitenkaan kirjoitti:

    sillä MINÄ meinasin tehdä tuon, mutta tuo ehti ensin, tai oikeastaan viitsi nähdä vaivaa :)

    Ei kai siitä kenellekään haittaa ole, vaikka yksi ja toinen selvittäisi omasta näkökulmastaan samat asiat, miten tässä nykyisessä EU-todellisuudessa pärjätään, kun entiset tulolähteet tyrehtyvät. Tieto ei välttämättä kulje, jos tiedotusvälineetkin nähdään syntinä, sen sijaan, että opeteltaisiin hyödyntämään niitä valikoidusti. Juuri TV:ssä on paljon tiedottavia ohjelmia ja radiossakin jonkin verran. (Mutta on tietysti paljon muitakin ohjelmia, joiden vuoksi TV juuri on hyljätty "saatanan sontaluukkuna"). Kriisien keskellä on lähimmäisten, ystävien ja uskonsisarten tai -veljien henkinen tuki erittäin tärkeää. Kriisit - kuten taloudellinen umpikuja - uhkaavat aina myös muuttaa kriisissä olijan käsitystä omasta itsestään ja naarmuttaa hänen minä-kuvaansa. Uskokin joutuu koetukselle.

    Äänestä

  • sosiaali kirjoitti:

    Ei kai siitä kenellekään haittaa ole, vaikka yksi ja toinen selvittäisi omasta näkökulmastaan samat asiat, miten tässä nykyisessä EU-todellisuudessa pärjätään, kun entiset tulolähteet tyrehtyvät. Tieto ei välttämättä kulje, jos tiedotusvälineetkin nähdään syntinä, sen sijaan, että opeteltaisiin hyödyntämään niitä valikoidusti. Juuri TV:ssä on paljon tiedottavia ohjelmia ja radiossakin jonkin verran. (Mutta on tietysti paljon muitakin ohjelmia, joiden vuoksi TV juuri on hyljätty "saatanan sontaluukkuna"). Kriisien keskellä on lähimmäisten, ystävien ja uskonsisarten tai -veljien henkinen tuki erittäin tärkeää. Kriisit - kuten taloudellinen umpikuja - uhkaavat aina myös muuttaa kriisissä olijan käsitystä omasta itsestään ja naarmuttaa hänen minä-kuvaansa. Uskokin joutuu koetukselle.

    Juuri se on tervettä, että usko joutuu koetukselle. Naarmuuntunut "minäkuva" kin rakentaa ihmistä positiivisella tavalla lopulta, kun ensin ihminen kiukuttelee aikansa omaa itseään. Se on kuitenkin pehmoiselle, elämästä vieraantuneelle ihmiselle vaikeaa ja siksi valitus on kova, kun pitäisi vaihtaa asentoa välillä.

    Äänestä

  • jota vierastetaan kirjoitti:

    Juuri se on tervettä, että usko joutuu koetukselle. Naarmuuntunut "minäkuva" kin rakentaa ihmistä positiivisella tavalla lopulta, kun ensin ihminen kiukuttelee aikansa omaa itseään. Se on kuitenkin pehmoiselle, elämästä vieraantuneelle ihmiselle vaikeaa ja siksi valitus on kova, kun pitäisi vaihtaa asentoa välillä.

    Voi olla tervettä, ihmisiä kun on moneksi. On kuitenkin ihmisiä, jotka eivät koskaan pääse yksin jonkin menetyksensä yli, jos lähimmäiset eivät heitä tue. Kuuntelin YLE:n elävän arkiston ohjelmaa Titanic-laivan uppoamisesta. Eräs suomalaismies oli menettänyt siinä koko perheensä, vaimonsa ja viisi lastaan, minkä jälkeen hänellä oli ollut suuria vaikeuksia saada elämästä minkäänlaista otetta. Häntä oli auttanut myöhemmin tuttu, joka oli vain kuunnellut ja yhä uudelleen kerta toisensa jälkeen kelannut hänen kanssaan tapahtumien kulkua. Se, mikä sinusta on "tervettä", saa toisen masentumaan, eristäytymään ja jättäytymään kokonaan pois uskovien yhteydestä. On helpompaa olla omissa oloissaan kuin kaltaistesi uskossaan vahvojen arvosteltavana, jopa lyötävänä. Sen sijaan että - kristillistä mielenlaatua osoittaen - auttaisit elämässään kriisiin joutunutta "asennon vaihdossa" (mitä sillä sitten tarkoitatkin). Millainen on sinusta se "pehmoinen, elämästä vieraantunut ihminen", josta puhut? Vai puhutko itsestäsi, toisiin omat ominaisuutesi projisoiden? Ja olet siksi laiskuuttasi ärtynyt siitä, että sinunko pitäisi olla lähimmäisenä toiselle.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


perheitä, jolta lama vie to... kirjoitti:

toimeentulon, työn tai vie yrityksen konkurssiin.
Onko joku organisaatio perustettu liikkeen sisällä, joka eri paikkakunnilla huolehtisi vaikeuksiin joutuneista,, mm lapsiperheet, asuntovelalliset ja muut pulaan joutuneet.

Hätään joutunut taho voi hävetä ongelmiaan ja eristäytyä.
Siksi olisi hyvä jos tukea voisi saada pyytämättä, mutta hienotunteisesti. Jokainen meistä voi olla joskus potentiaalinen avuntarvitsija.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu