Mistä löytyy 'laki sotaan syyllisten

>> Tuota kuuluisaa lakia ei yllättäen löytynytkään osoitteista:

>> http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1945/19450890
>> http://www.wsoy.fi/oppi/sota/laki.htm

>> Tietääkö kukaan, mistä lain tekstin voisi kopioida?


> Vaikka Tuolta

> http://www.wsoy.fi/oppi/sota/laki.htm

Juuri sieltä sitä ei löytynyt kun itse yritin. Tuli vain palvelinohjelmiston virheilmoitus ettei dokumenttia löydy. Nyt näkyy taas löytyvän! Ovatko eduskunnan säätämät lait netissä jonkinlaisen sensuuurin takana? Suomalaisen ei tarvitse tietää minkälaisia lakeja hänen päänsä menoksi on säädetty? :)

Finlexistä sitä ei löydy vieläkään. Juuri sieltä sen pitäisi löytyä, jotta tekstin aitouteen voisi luottaa. Aika merkillistä, ettei Finlex ole vienyt sitä weppisivulleen vaikka ko laki on juuri nyt aikamoisen kiinnostuksen kohteena ja vaikka Finlex julkaisee jopa oikeuskanslerin päätöksen tuota lakia koskien: http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/1992/19920420 . Onko Finlex sensuroitu?

> Lakihan oli tosi lyhyt ja ympäripyöreä. Se säädettiin ainoastaan länsivaltojen (lue Neuvostoliitto)vaatimuksesta.

Kopioin linkistäsi lain tekstin tuohon alle ja siitä on näköjään poistettu lain säätämisen ja voimaantulon päivämäärät. Säätämisen päivämäärä on mainittu muualla netissä ja se on 11.9.1945 (vahvistettu 12.9.1945). Koko lain ideaa eli takautuvaa voimaantulopäivämäärää en ole löytänyt ollenkaan. On vain tekstin epämääräinen viittaus vuoteen 1941.

/* Laki sotaan syyllisten rankaisemisesta.

1 §.
Joka ratkaisevalla tavalla on vaikuttanut Suomen joutumiseen sotaan vuonna 1941 Sosialististen Neuvostotasavaltain Liittoa taikka Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhtynyttä Kuningaskuntaa vastaan tai estänyt sodan aikana rauhan aikaansaamista, tuomittakoon virka-aseman väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi vankeuteen enintään kahdeksaksi vuodeksi taikka, jos asianhaarat ovat raskauttavat, kuritushuoneeseen määräajaksi tai elinkaudeksi.

Mitä hallitusmuodon 47 §:ssä ja eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen lainmukaisuutta 25. päivänä marraskuuta 1922 annetun lain 7 §:ssä on säädetty, älköön estäkö tuomitsemasta rangaistukseen tasavallan presidenttinä ja valtiovallan jäsenenä toiminutta henkilöä 1 momentissa tarkoitetusta teosta.

2 §.
Tässä laissa tarkoitetut syytteet käsittelee erityinen sotasyyllisyysoikeus.

Sotasyyllisyysoikeuteen kuuluu puheenjohtajana korkeimman oikeuden presidentti ja jäseninä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan professori, jonka ynnä varamiehen mainittu tiedekunta valitsee keskuudestaan, sekä kaksitoista muuta jäsentä, jotka ynnä tarvittavat varajäsenet eduskunnan valitsijamiehet valitsevat suhteellisilla vaaleilla. Jos korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden presidentti on esteellinen tai estynyt, kutsutaan hänen sijaansa jäseneksi saman tuomioistuimen vanhin jäsen. Puheenjohtajan sijaan astuu tarvittaessa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti.

Sotasyyllisyysoikeuteen valittu älköön kieltäytykö tehtävästä.

3 §.
Syytteen nostamisesta sotasyyllisyysoikeudessa määrää valtioneuvosto hankittuaan asiasta oikeuskanslerin lausunnon.

4 §.
Syytettä sotasyyllisyysoikeudessa ajaa oikeuskansleri tai hänen määräämänsä henkilö.

5 §.
Oikeus syyttää tässä laissa tarkoitetusta rikoksesta olkoon rauennut, jollei valtioneuvosto ole vuoden 1945 aikana määrännyt syytettä nostettavaksi.

6 §.
Muista kuin 1 §:ssä mainituista Suomen joutumista sotaan vuonna 1941 ja rauhan aikaansaamisen estämistä sodan aikana tarkoittavista teoista älköön syytettä nostettako.

7 §.
Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, on sotasyyllisyysoikeuteen nähden soveltuvin osin noudatettava, mitä valtakunnanoikeuden ja sen puheenjohtajan toiminnasta on voimassa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta on voimassa, mitä oikeudenkäytön julkisuudesta 5. päivänä helmikuuta 1926 annetussa laissa on säädetty, kuitenkin siten, että päätöksen tai tuomion julistaminen aina on oleva julkinen.

8 §.
Sotasyyllisyysoikeudessa tuomittujen rangaistusta täytäntöön pantaessa noudatettakoon niitä säännöksiä, jotka rikoslain 11 luvussa säädetystä rikoksesta rangaistukseen tuomittujen osalta ovat voimassa.

Tuomittujen armahtamisesta on voimassa, mitä tasavallan presidentin armahdusoikeudesta on hallitusmuodossa yleisesti säädetty. /*

sensuroituja? kirjoitti:

>> Tuota kuuluisaa lakia ei yllättäen löytynytkään osoitteista:

>> http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1945/19450890
>> http://www.wsoy.fi/oppi/sota/laki.htm

>> Tietääkö kukaan, mistä lain tekstin voisi kopioida?


> Vaikka Tuolta

> http://www.wsoy.fi/oppi/sota/laki.htm

Juuri sieltä sitä ei löytynyt kun itse yritin. Tuli vain palvelinohjelmiston virheilmoitus ettei dokumenttia löydy. Nyt näkyy taas löytyvän! Ovatko eduskunnan säätämät lait netissä jonkinlaisen sensuuurin takana? Suomalaisen ei tarvitse tietää minkälaisia lakeja hänen päänsä menoksi on säädetty? :)

Finlexistä sitä ei löydy vieläkään. Juuri sieltä sen pitäisi löytyä, jotta tekstin aitouteen voisi luottaa. Aika merkillistä, ettei Finlex ole vienyt sitä weppisivulleen vaikka ko laki on juuri nyt aikamoisen kiinnostuksen kohteena ja vaikka Finlex julkaisee jopa oikeuskanslerin päätöksen tuota lakia koskien: http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/1992/19920420 . Onko Finlex sensuroitu?

> Lakihan oli tosi lyhyt ja ympäripyöreä. Se säädettiin ainoastaan länsivaltojen (lue Neuvostoliitto)vaatimuksesta.

Kopioin linkistäsi lain tekstin tuohon alle ja siitä on näköjään poistettu lain säätämisen ja voimaantulon päivämäärät. Säätämisen päivämäärä on mainittu muualla netissä ja se on 11.9.1945 (vahvistettu 12.9.1945). Koko lain ideaa eli takautuvaa voimaantulopäivämäärää en ole löytänyt ollenkaan. On vain tekstin epämääräinen viittaus vuoteen 1941.

/* Laki sotaan syyllisten rankaisemisesta.

1 §.
Joka ratkaisevalla tavalla on vaikuttanut Suomen joutumiseen sotaan vuonna 1941 Sosialististen Neuvostotasavaltain Liittoa taikka Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhtynyttä Kuningaskuntaa vastaan tai estänyt sodan aikana rauhan aikaansaamista, tuomittakoon virka-aseman väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi vankeuteen enintään kahdeksaksi vuodeksi taikka, jos asianhaarat ovat raskauttavat, kuritushuoneeseen määräajaksi tai elinkaudeksi.

Mitä hallitusmuodon 47 §:ssä ja eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen lainmukaisuutta 25. päivänä marraskuuta 1922 annetun lain 7 §:ssä on säädetty, älköön estäkö tuomitsemasta rangaistukseen tasavallan presidenttinä ja valtiovallan jäsenenä toiminutta henkilöä 1 momentissa tarkoitetusta teosta.

2 §.
Tässä laissa tarkoitetut syytteet käsittelee erityinen sotasyyllisyysoikeus.

Sotasyyllisyysoikeuteen kuuluu puheenjohtajana korkeimman oikeuden presidentti ja jäseninä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan professori, jonka ynnä varamiehen mainittu tiedekunta valitsee keskuudestaan, sekä kaksitoista muuta jäsentä, jotka ynnä tarvittavat varajäsenet eduskunnan valitsijamiehet valitsevat suhteellisilla vaaleilla. Jos korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden presidentti on esteellinen tai estynyt, kutsutaan hänen sijaansa jäseneksi saman tuomioistuimen vanhin jäsen. Puheenjohtajan sijaan astuu tarvittaessa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti.

Sotasyyllisyysoikeuteen valittu älköön kieltäytykö tehtävästä.

3 §.
Syytteen nostamisesta sotasyyllisyysoikeudessa määrää valtioneuvosto hankittuaan asiasta oikeuskanslerin lausunnon.

4 §.
Syytettä sotasyyllisyysoikeudessa ajaa oikeuskansleri tai hänen määräämänsä henkilö.

5 §.
Oikeus syyttää tässä laissa tarkoitetusta rikoksesta olkoon rauennut, jollei valtioneuvosto ole vuoden 1945 aikana määrännyt syytettä nostettavaksi.

6 §.
Muista kuin 1 §:ssä mainituista Suomen joutumista sotaan vuonna 1941 ja rauhan aikaansaamisen estämistä sodan aikana tarkoittavista teoista älköön syytettä nostettako.

7 §.
Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, on sotasyyllisyysoikeuteen nähden soveltuvin osin noudatettava, mitä valtakunnanoikeuden ja sen puheenjohtajan toiminnasta on voimassa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta on voimassa, mitä oikeudenkäytön julkisuudesta 5. päivänä helmikuuta 1926 annetussa laissa on säädetty, kuitenkin siten, että päätöksen tai tuomion julistaminen aina on oleva julkinen.

8 §.
Sotasyyllisyysoikeudessa tuomittujen rangaistusta täytäntöön pantaessa noudatettakoon niitä säännöksiä, jotka rikoslain 11 luvussa säädetystä rikoksesta rangaistukseen tuomittujen osalta ovat voimassa.

Tuomittujen armahtamisesta on voimassa, mitä tasavallan presidentin armahdusoikeudesta on hallitusmuodossa yleisesti säädetty. /*

.. sillä tuota lakitekstiä lukuunottamatta sivun kaikki muut linkit antavat:

"Service Temporarily Unavailable

The server is temporarily unable to service your request due to maintenance downtime or capacity problems. Please try again later."

Tässä vielä linkit:

http://www.wsoy.fi/oppi/sota/index.htm
http://www.wsoy.fi/oppi/sota/sotasyytetyt.htm
http://www.wsoy.fi/oppi/sota/sotasyyllisyys_mallisivut.pdf
http://www.wsoy.fi/oppi/sota/laki.htm
http://www.wsoy.fi/oppi/sota/tekijat.htm
http://www.wsoy.fi/oppi/sota/seminaari.htm
http://www.wsoy.fi/oppi/sota/keskustelu/keskustelu.jsp

Että silleen. :)