ainoaa oikeaa Jumalan seurakuntaa / valtakuntaa vastaan.
Luther; Siitä eriseurat tunnetaan
että ne on
10536
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
siitä, mikä oli Lutherin sanoma -Saarnatkaa evankeliumia, eikä säntöjä!
>>Luther; Siitä eriseurat tunnetaan
että ne on ainoaa oikeaa Jumalan seurakuntaa / valtakuntaa vastaan.
jotka kylvätte eripuraa ja ärrimurria.
täysin ilman perusteluja.
Eriseura on vl-kielessä jotain ihan muuta kuin mitä se on Raamatussa.
Vl-kielenkäytössä kaikki muut uskovaiset ovat joko eriseuraisia tai omavanhurskaita/vääriä vanhurskaita. Vai me-opin mukaan vain vl:t ovat oikeita uskovaisia.
raamatun mukaan eriseuraisia ovat ne, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristusta Lihaan tulleeksi Jumalan pojaksi.
1.Joh.4:1-3.
1 Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.
2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;
3 ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.
Siis Vl:ien eriseurakäsitekin on sellainen asia, jota Raamattu ei tunne.
jotka kaodetaan.
Te olette ite puheillanne paljastaneet itsenne eriseurasiksi.
>>>Te kaikki ja muut lisäksi
olette niitä valtakunnanvas..jotka kylvätte eripuraa ja ärrimurria.
...ettei tyhmäkään eksy". Näin sanoo Raamattu. Mutta vl-uskolla on niin kimurantteja käänteitä, etteivät riviuskovaiset pysy niitten perässä ja kun he sitten kyselevät, niin tulee yllä mainitun kaltaisia vastauksia;) Siis kysellä ei saa ja kysymyksiäkin pitää pyytää anteeksi;)
Vl:t vain ovat keksineet omia huitaisujaan, ettei tarvitsisi vastata kiusallisiin kysymyksiin. Niin kuin tuo, että "sen ymmärtää vasta uskon kautta".
>Te olette ite puheillanne paljastaneet itsenne eriseurasiksi. >
Jospa nyt selittäisit yksinkertaisesti, mikä puhe ja miten se kyseinen puhe paljastaa minut/meidät eriseuraisiksi? Ja määrittele samalla Raamatun mukaisesti, mikä on eriseura. Minä olen jo antanut vl-määritelmän. Sinun pitää nyt keskustelun takia antaa oma määritelmäsi. Muuten tämä ei ole keskustelua, vaan toisen uskon morkkaamista sinun puoleltasi.
Eli lapsikasteen hylkääjät on vääriä. He väittävät, etteivät pienokaiset osaa uskoa ja laittavat omia kykyjä ja tekoja pelastukseen.
Aivan tuota vastoin Raamattu opettaa, selkeää armon oppia:
2.kor.3:5. "Ei niin, että me olemme itse meistämme soveliaat jotakin ajattelemaan, niinkuin itse meistämme, vaan jos me olemme johonkuhun soveliaat, niin on se Jumalalta,
6. Joka meitä soveliaiksi tehnyt on Uuden Testamentin virkaa pitämään, ei puustavin, vaan Hengen; sillä puustavi kuolettaa, vaan Henki tekee eläväksi".
>>>Tietysti uudestikastajat
weha Eli lapsikasteen hylkääjät on vääriä. He väittävät, etteivät pienokaiset osaa uskoa ja laittavat omia kykyjä ja tekoja pelastukseen.>>Aivan tuota vastoin Raamattu opettaa, selkeää armon oppia:
2.kor.3:5. "Ei niin, että me olemme itse meistämme soveliaat jotakin ajattelemaan, niinkuin itse meistämme, vaan jos me olemme johonkuhun soveliaat, niin on se Jumalalta,
6. Joka meitä soveliaiksi tehnyt on Uuden Testamentin virkaa pitämään, ei puustavin, vaan Hengen; sillä puustavi kuolettaa, vaan Henki tekee eläväksi".
Mutta jos te purette ja syötte toisianne, katsokaa, ettette toinen toistanne perin hävitä! (Gal. 5: 15)
Näillä sanoilla Paavali todistaa, että RAUHA ja SOPU EI VOI SÄILYÄ opinkäsitykseen eikä elämÄän katsoen, jos PERUSTUS, toisin sanoen, USKONOPPI jumalattomien opettajien toimesta KUKISTUU; silloin syntymistään syntyy uusia ristiriitaisia käsityksiä opista, uskosta ja teoista. Mutta jos kerrankin on järkytetty seurakunnan yksimielisyyttä, ei ole mittaa eikä määrää puheenalaisella onnettomuudella: Lahkosuuntien perustajathan ovat keskenään erimielisiä: toinen opettaa TÄMÄN TEON OLEVAN VÄLTTÄMÄTTÖMÄN VANHURSKAUDEN SAAVUTTAMISEKSI, toinen taas toisen, ja jokainen HANKKII KANNATUSTA OMALLE TAIKAUSKOISELLE KÄSITYKSELLEEN, MOITTIEN TOISEN KÄSITYSTÄ. Silloin syntyy välttämättömyyden pakosta erimielisyyksiä ja puolueita, jotka sitten toinen toistansa purevat ja syövät, toisin sanoen, TUOMITSEVAT ja KIROAVAT, kunnes loppujen lopuksi kukistuvat. Tämän todistaa Pyhän Raamatun lisäksi monen monituiset esimerkit kaikkina aikoina. Kohta kun manikealaiset olivat saattaneet Afrikan rappiotilaan, tulivat heidän jälessään donatolaiset...Meidän päivinämme luopuivat meistä ensin sakramenttilaiset ja sitten kasteenuusijat; kummankaan keskuudessa ei olla yksimielisiä. Näin lahkosuunta aina synnyttää uusia lahkosuuntia ja nämä TUOMITSEVAT TOISENSA KADOTUKSEEN. Jos suuretta jatkuvasti jaetaan, kasvaa osien luku äärettömäksi, sanovat matemaatikot; samoin EI OPISSA EIKÄ ELÄMÄSSÄ, JOS HENGEN YHTEYS ON TURMELTU JA HÄVINNYT, MITENKÄÄN VOI SOPU SÄILYÄ, VAAN TÄMÄN TÄSTÄ SYNTYY KUMMALLAKIN TAHOLLA UUSIA ERHEITÄ LOPPUMATTOMIIN. Tämän saatamme vaivatta todeta paavikunnassakin; kun USKONOPPI sen keskuudessa MAKASI MARTAANA, EI HENGEN YHTEYS MITENKÄÄN VOINUT SÄILYÄ; ja kun tämä oli tyhjäksi tehty, syntyi TEKO-OPIN VAIKUTUKSESTA melkien lukemattomia MUNKKILAHKOJA, jotka keskinäisen erimielisyyden vallitessa MITTASIVAT PYHYYTTÄ JÄRJESTÖJENSÄ ANKARUUDEN ja omien keksimiensä TAIKAUSKOISTEN TEKOJEN VAIKEUDEN MUKAAN: toinen tahtoi käydä pyhemmästä kuin toinen...Ne taas, jotka ovat käsittäneet uskonopin ja tämän Paavalin käskyn mukaisesti rakastavat toisiaan, EIVÄT MOITISKELE TOINEN TOISENSA ELÄMÄNMUOTOA EIKÄ TEKOJA, vaan jokainen hyväksyy toisensa elämänmuodon ja sen tehtävän, jota kutsumuksessaan suorittaa...Tämä ulkonainen erilaisuus EI mitenkään OLE sellaisen HENGEN YHTEYDEN ESTEENÄ, jonka vallitessa kaikki ovat KRISTUKSESTA SAMAA MIELTÄ ja USKOVAT ETTÄ VAIN HÄNEN KAUTTAAN SAAMME SYNTIEN ANTEEKSIANTAMUKSEN JA VANHURSKAUDEN; mitä taas ulkonaiseen elämään ja kutsumukseen tulee, TOINEN EI TUOMITSE TOISTA eikä moitiskele toisen tekoja eikä liioin omiaan kehaise, vaikka ne olisivatkin toisen tekoja paljon parempia, vaan yksin suin ja yhdessä Hengessä he tunnustavat olevansa SAMAN KRISTUKSEN, VAPAHTAJAN, OMISTUKSESSA, JOSSA EI OLE MITÄÄN "HENKILÖÖN" EIKÄ TEKOIHIN "KATSOMISTA".