käyttää mun Sitecom Broudband Router 54 tukiasemaani . Mulla tippuu 8 Mbit:tä 4-6 Mbit:n nopeus päivänmittaan . Pitääkö olla tukiaseman mukana ollut cd ,että pääsen alkaa opetteleen sen suojausta vai löytyykö linkki mistä "kädestäpitäen neuvotaan miten suojaus tehdään. Että hajottaa :
koko kerrostalo
muovitutti
231863
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
maksimisiirtonopeus jää yhteen viiva kahteen megaan pär sekunti biteissä laskettuna. Jos haluat nopeammin nettiin, käytä modeemiin verkkokaapeloitua tietokonetta.
8/1 ADSL ja perässä Wlan, nopeustestit näyttävät 6-8 megan nopeuksia ja kaapelilla kytkettynä nopeus vaihtelee samanverran. Koneiden välistä siirtonopeutta sisäverkossa en ole mitannut mutta aika nopeasti tuo data tuntuu kulkevan Wlan yhteyden ylikin.
Jos nopeus jää Wlanilla 1-2 megaan niin kannattaa tarkistaa mikä mättää (naapurilla tukiasema samalla kanavalla, antennissa/kortissa vikaa tai jotain muuta häikkää...... ja pahasti).
data ei kulje lähellekään sillä nopeudella WLA: nitse kuin niissä mainoksissa sanotaan. Jopa ethernet-yhteydellä jäädään mainoksen lupauksista optimitapauksissakin alle kolmasosaan teoriassakin ja käytännössä noin kymppiin, vaikka se olisi satasen kortti. Internetyhteyden hitain osa määrittää yhteyden todellisen nopeuden.
Ja lähes poikkeuksetta se hitain osa on ADSL. Edes nuo operaattoreiden mainostamat 100 megaset harvoin antavat 100 megaa.
Tuossa juuri testattiin yhdellä kaverilla 24 megasta yhteyttä, todellinen nopeus oli luokkaa 16-19 megaa sekä suoraan kaapelilla että Wlanilla, muutamalla mittauksella molemmilla tavoilla ei näkynyt mitään selkeää nopeuseroa.
Verkkokaapelilla tukiasemaan kytketyn koneen ja Wlan yhteydellä olevan koneen välillä data liikui n.35-40 megan nopeudella 802.11g kortilla ja kortin vaihto 802.11n korttiin nosti nopeuden 70-80 megaan (mitattu todellinen siirtonopeus tiedoston siirrolla, ei koneen ilmoittama yhteysnopeus siis). Tuo 802.11n harvoin on hitain osa edes nimellisesti 100 megaisella nettiyhteydellä, hitaammilla nettiyhteyksillä riittää 802.11g laitteetkin..
Eli jos Wlan on kunnossa se harvoin on se hitain osa. Tietysti jos naapurusto on täynnä Wlan purkkeja eikä häiriötöntä kanavaa löydy voi Wlan olla hidaskin mutta näitä tilanteita tulee harvoin.
langalliset verkkokortit tyypillisesti luokkaa 100 Mbit/s siis ne, joilla tietokone langallisessa lähiverkossa kytkeytyy verkkokaapelilla modeemiin. Näilläkään korteilla ei koskaan saavuteta edes teoriassa kolmasosaa luvatuista tiedonsiirtonopeuksista. WLAN-korteilla jäädään vielä tuostakin saavutuksesta hyvin...hyvin paljon alle.
100 Mbit/s ethernetistä menee hyvin lähelle 100 Mbit/s läpi (jotain 95 ). 1000 Mbit ethernetistä menee vain 600-700 Mbit/s, mutta riittää minulle. Linkkiagregaatiolla (IEEE 802.1AX-2008-standardi) kahdella erillisellä 1 Gbit yhteydellä saan yli 1.2 Gbit/s, ihan ok.
Tosin ärsyttää tuo langaton 11n... 600 Mbit vehkeet, läpi menee 70 Mbit/s. Täyttä huijausta 802.11n!
lähempänä avaajan tarkoittamalla tiedonsiirtonopeudella. Tuollainen mossailu on täysin tarpeetonta avaajan tarkoittamista tietoliikennestandardeista keskusteltaessa.
Avaajan tarkoittamilla tiedonsiirtonopeuksilla tuo Wlan ei todellakaan ole se pullonkaula, miksi siis aloitit koko keskustelun aiheesta ?
surffata väittämällään nopeudella: WLAN on pullonkaula, koska siitä menee teoriassakin yhdestä korkeintaan kahteen megaan dataa pär sekunti läpi joko Internetiin tai toiseen lähiverkon langattomaan laitteeseen.
Tuo purkki on 802.11g purkki eli teoreettinen Wlan maksimi 54 megaa (käytännössä noilla pääsee 40-50Mb nopeuksiin jos laitteet ja asetukset on kunnossa, tuo on käytännössä koettu) joten millä perusteella tuo muka olisi se pullonkaula ? Tuolla purkilla Wlan on reilusti nopeampi kuin tuo 8Mb nettiyhteys eli se ADSL yhteys siinä on se hitain osa.
Mihin perustuu väitteesi "koska siitä menee teoriassakin yhdestä korkeintaan kahteen megaan dataa pär sekunti läpi " ? Jos et asiasta mitään tiedä niin kannattaisi olla hiljaa.
Mistä saat 802.11g-purkin jolla pääsee 40-50 Mb/s nopeuteen? Et mistään. Tuollaista nopeutta ei voi olla. TEOREETTINEN maksimi on n. 26 Mbit/s FEC:in (forward error correction) jälkeen. Tyypillinen 11g nopeus on siinä 15-22 Mb välillä. Tuohon vielä TCP/IP hävikit päälle, ja eipä siitä nopeudesta paljon jälelle jäänyt.
54 Mbit/s on fyysisen signaalin bitrate. Tästä poistetaan vielä Viterbi ja Reed-Solomon virheenkorjauksien hävikki, joka on parhaimmillaan n. 50%. Ethernet-kaapeliin verrattavana hyötykuormana menee siis 26 Mbit/s maksimissaan.
"300 Mb" 802.11n laitteilla 40-50 Mb/s on taas normaalia.
edelleen ihmetteleen , mulla on Dna:n kaapelimodeemi yhteys ja soitin asiakaspelveluun tosta pudotuksesta 8Mbit/- 5-6Mbit/ ne vastas et sun tukiasemaa käytetään ne ovat seuranneet mun nopeuksia ja tulleet siihen tulokseen ettei muuta vikaa ole ...huh hei edelleen hajottaa ..
miten saan tän Sitecomin sujattua ...häh
miten tää sitecomin suojaus onnistuu löytyykö mitään hyvää kädestäpitäen linkkiä ?
” koko kerrostalo
Kirjoittanut: muovitutti 13.4.2009 klo 10.24
käyttää mun Sitecom Broudband Router 54 tukiasemaani . ”
54 mbit/s-tyyppinen: siitä menee teoriassakin 1-2 Mbit/s dataa läpi joko internetistä langattomaan laitteeseen tai langattomasta laitteesta internetiin tai langattomasta laitteesta toiseen langattomaan laitteeseen tai toisesta langattomasta laitteesta langattomaan laitteeseen. Ethernet-kaapeli reitittimeen kytkettynä saattaa optimiolosuhteessa mennä lähelle 10 Mbit/s: WLAN: ia ei silloin käytetä, vaan verkkokaapelia.
Ennen verkkokortin nopeudella ei internetyhteyksistä keskusteltaessa ollut väliä, sillä hitainkin langallinen verkkokortti oli nopeampi kuin markkinoitten nopein Internetyhteys. Nykyään nopeimmatkin verkkokortit alkavat jäädä nopeimmista Internetyhteyksistä keskusteltaessa pahasti jalkoihin. Tätä ei voi ymmärtää sellainen henkilö, jolle on laihialaisella atk-teelusikalla annettu. Mutta, jos on annettu henkilölle härmäläisellä atk-kauhalla, niin ymmärtää hän sen heti kaataessaan kauhallistaan suppiloon, josta johtaa letku johonkuhun lekkeriin: kauhallinen täyttää ensin sen suppilon ja vasta sen jäljestä hiljalleen valahtaa siitä suppilosta sinne letkuun.
Kyllä 54 Mbit/s reitittimestä menee 1-3 MB/s dataa läpi. Ja 100 Mbit/s ethernetistä menee 10-12 MB/s.
Yksi B on 8 b. Eli yksi tavu on 8 bittiä. Milli = m, mega = M.
"54 mbit/s-tyyppinen: siitä menee teoriassakin 1-2 Mbit/s dataa läpi joko internetistä langattomaan laitteeseen tai langattomasta laitteesta internetiin"
Vielä kun saisit tuon Telewellin modeemin perään kytketyn Linksys WRT54G:n tuolla uskomaan että siitä ei tule langattomasti läpi kuin 1-2Mbit/s, se kun antaa jatkuvasti 8Mbit ADSL liittymällä tuollaista 6,5-7,5Mbit/s nopeuksia langattomasti kytkettyyn koneeseen useilla eri nopeustesteillä mitä netistä löytyy (ja samoin tiedostojen lataukset tulevat tuolla nopeudella, 4Gt DVD imagen latausajasta saa laskettua aika hyvin keskimääräisen latausnopeuden).
Jauha vaan tuota "teoriassakin maksimissaan 1-2Mbit/s", mutta koita myös saada nuo laitteet uskomaan sitä samaa teoriaa kun ne näyttävät olevan erimieltä kanssasi.
En tiedä mistä olet atk-tietosi hankkinut mutta todellisuus näyttää olevan sitkeästi erimieltä kanssasi.
Eli tuo Nero tarkotti varmaan 1-2 MB/s, eikä 1-2 Mbit/s. 1-2 MB/s = 8-16 Mbit/s.
paljon hämmennystä siinä näytti herättäneen "laihialainen atk-teelusikka". Täsmennettäköön tässä, että laihialainen atk-teelusikka on standardikattauksen ylivoimaisesti pienin lusikka kuitenkin siten, että siihen lusikkan pesään eli on metalli- tai puuporattu (riippuu atk-teelusikan materiaalivalinnasta) niin suuri reikä, että se pesä juuri ja juuri kestää sen laihialaisen atk-teelusikan varressa kiinni.
"Jopa ethernet-yhteydellä jäädään mainoksen lupauksista optimitapauksissakin alle kolmasosaan teoriassakin ja käytännössä noin kymppiin, vaikka se olisi satasen kortti."
Niin, satamegabittisestä menee läpi se kymmenen megatavua eli lähes 100 megabittiä. Täydellä kapasiteetillä se siis toimii silloin. Vai oletitko että satamegabittisestä menisi läpi sata megatavua ?
Sitecom broadband 54 manuaaleja täältä http://www.cuil.com/search?q=sitecom broadband 54 manual luettavaksi, englanniksi tokikin. Arvaan että nopeus tippuu illalla kun muutkin kerrostalossa tulevat kotiin ja surffaavat, kuten mullakin, koska naapureidenkin tukiasemat ovat samalla kanavalla. Vältä kanavia 1,6,11 ja tämä väite perustuu vain mun omiin havaintoihin. Konffaa siis käyttöön tukiasemaasi joku muu kanava kuin mainitut.
Miten kanava vaihdetaan esim D-link Dir-615:ssä?
Mulla aika-ajoin putoo nopeus 6 megasta yhteen... höh.
kiits. jos löytyy apua...
Katso manuaalista miten pääset tukiaseman hallintaliittymään. Lähes kaikkissa (kaikkissa näkemissäni) tuo hoituu selaimella ilman mitään ohjelmien asennusta. Eli selaimella http://192.168.0.254 tai vastaavaan osoitteeseen joka löytyy manuaalista, ja tuo voi vaatia että koneesi IP-osoite on asetettu käsin joksikin tietyksi (tuokin tieto löytyy manuaalista jos modeemi sen vaatii).
Hallinnasta "wireless security" tai vastaava kohta ja sieltä WPA2 päälle sopiva salasanalause siihen. Ja tietysti samat asetukset tietokoneeseen. Huomioi että tuohon hallintaliittymään pääsy voi edellyttää että kone on kytketty verkkokaapelilla tukiasemaan, kaikkiin ei pääse langattomasti (yleensä sen voi valita asetuksista ja kannattaa laittaa niin että vain verkkokaapelilla pääsee sinne). Ja samalla luonnollisesti vaihdat salasanan tuohon hallintaan, oletussalasana löytyy manuaalista kun se sitä kuitenkin kysyy mennessäsi siihen hallintaan.
Kaikissa näkemissäni manuaaleissa tuo on selitetty riittävän selvästi että aloittelijakin saa niillä ohjeilla sen laitettua ja erittäin selkeästi kerrottu että miten niitä asetuksia pääsee muuttamaan. Miksi sen manuaalin lukeminen on niin vaikeata ?