Alkuvuonna palkkaturvaa on jouduttu maksamaan valtion pussista yritysten konkurssien ja muiden maksuvaikeuksien vuoksi jo 8,9 miljoonaa euroa.
Tälle vuodelle palkkaturvaan on budjetoitu 22 miljoonaa euroa, joka ei tule työ- ja elinkeinoministeriön mukaan riittämään tarkoitukseen. Ylitarkastaja Nico Steiner ministeriöstä arvioi, että tällä vauhdilla 30 miljoonan raja ylittyy, ja palkkaturvan rahoja jouduttaneen lisäämään jo seuraavassa valtion lisätalousarviossa. Puskuria tarvitaan myös mahdollisia isommankin kokoluokan konkursseja varten.
Jo viime vuonna palkkaturvaa maksettiin yli 24 miljoonaa euroa, eli lähes puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuluvana vuonna suurimmat palkkaturvamenot ovat koituneet helsinkiläisen rakennusliikkeen vaikeuksista ja laivanrakennusalalla toimineen yrityksen konkurssista. Edellisessä tapauksessa palkkaturvaa jouduttiin maksamaan 613 000 ja jälkimmäisessä 560 000 euroa.
Tälle vuodelle palkkaturvaan on budjetoitu 22 miljoonaa euroa, joka ei tule työ- ja elinkeinoministeriön mukaan riittämään tarkoitukseen. Ylitarkastaja Nico Steiner ministeriöstä arvioi, että tällä vauhdilla 30 miljoonan raja ylittyy, ja palkkaturvan rahoja jouduttaneen lisäämään jo seuraavassa valtion lisätalousarviossa. Puskuria tarvitaan myös mahdollisia isommankin kokoluokan konkursseja varten.
Jo viime vuonna palkkaturvaa maksettiin yli 24 miljoonaa euroa, eli lähes puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuluvana vuonna suurimmat palkkaturvamenot ovat koituneet helsinkiläisen rakennusliikkeen vaikeuksista ja laivanrakennusalalla toimineen yrityksen konkurssista. Edellisessä tapauksessa palkkaturvaa jouduttiin maksamaan 613 000 ja jälkimmäisessä 560 000 euroa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä ne hinnat laskevat, kunhan työttömyys räjähtää loppuvuonna tosissaan silmille ja kunhan suuret ikäloput alkavat havahtua putkiremonttiensa kauheuksiin ja siihen, ettei se eläke enää riitäkään 250 neliöön Kruununhaassa, taloon Italiassa ja laskettelumajaan Alpeilla.
Sitten kun terveyden rakoillessa vielä yritetään takoa sitä hapertuvaa päätä seinään pyytämällä vuoden 2007 hintaa siitä liian suureksi käyneestä "luksusasunnosta" (jolla suuret ikäluokat arvottivat itseään - ilman 200 neliön keskustakämppää kaksi vanhaa ikäloppua eivät olleet minkään arvoisia - kun vielä olisi päässyt Linnan juhliin....), alkaa aika monella Viikatemiehen viitan kahina kuulua rappukäytävästä.
Siinä saattaa aivoinfarkti yllättää, kun oma palkintovirka lakkautettiin eläköitymisen myötä ja itse tehtyjen päätösten seurauksena nuorempien työpaikat valuivat Aasiaan.
Yli puolet pienemmillä ikäluokilla ei pyykkärin ja lähihoitajan liksoilla ole mitään mahdollisuutta maksaa muumioiden kiveen hakkaamia hintoja rapautuvista, syöpyvillä putkilla lävistetyistä "edustusasunnoistaan".
Joten se siitä - hinnat laskevat samoin kuin ne nousivatkin.
Se, kannattaako noita muinaisjäänteitä enää korjata millään rahalla vai purkaa pois ja rakentaa tilalle jotain toimivaa ja nykyaikaista, jää NUOREMPIEN PÄÄTETTÄVÄKSI.
Suurten ikäloppujen pääteasema lähestyy ja yksiö kahdessa ja puolessa metrissä tai jopa selluloosapurkissa, jota uurnaksi kutsutaan, on oleva heidän tulevaisuuden asumismuotonsa. TAKUULLA.
Seuraavaksi tulossa urkumusiikkia, päivänsankari makaa korokkeella
Korot ovat alhaalla, työttömyys koskee vain harvja, heistäkin monet asuvat vuokralla jo valmiiksi.
Inflaatio laukkaa kuitenkin vaikka hitaasti.
Kasvukeskuksissa ei ole nähtävissä mitänä syytä, miksi hintatasot laskisivat kautta linjan pysyvästi. Jatkossa varmaan niistä huonosti hoidetuista putkiremppa&kosteusvauriopommitaloista ei makseta yhtä paljon kuin kadun toisella puolella olevasta asiallisesti hoidetun taloyhtiön asunnoista.
Syrjäkylillä kuten esim. Sotkamossa jopa 1990-luvun okt:t ei käy enää kaupaksi mutta se on kuolevien pitäjien ongelma ollut aina. Jos ei ole töitä eikä palveluja niin porukka nostaa kytkintä. Kasvukeskuksiin tulevat ja hinnat pysyy korkeina niin kauan kun tulijoita on.
on turha odottaa hintojen laskevan. Ainoastaan kaupankäynti on vähäistä, kun pelätään työpaikan menetystä. Pitkä laina-aika on pienentänyt kuukausilyhennyksen niin pieneksi, että siitä selvitään pitkään vain toisen tuloilla, kunhan elämisen tasoa hiukan kiristetään. Moni asia on nyt toisin kuin 90-luvulla. Toki kun matalasuhdanne on kestänyt pari kolme vuotta, se alkaa sitten näkyä myös hinnoissa. Tietysti nytkin tehdään kauppoja, joissa maksettu hinta poikkeaa reilustikin pyynnistä, mutta pyyntihintoja nämä kaupat eivät pudota.
syksyksi on jo tosin ennusteettu korkojen kääntymistä nousuun ;) Että se niistä ikuisista alhaisista koroista.
Ennustaa???
Kuuden kuukauden termiini 3 kk talletukselle on 1,53 prosentissa, mikä heijastaa jo varautumista korkojen luisun päättymiseen ja kääntymiseen syksyn aikana nousuksi.
http://www.taloussanomat.fi/katsaukset/2009/04/06/aamukommentti-euro-jatkaa-ylemmas-korot-nousussa/20098942/170
Olen lukenut parista kolmesta lähteestä saman suuntaisia ennusteita, valitettavasti tuskin löydän muita lähteitä, koska luen todella paljon talousuutisia eri lähteistä ;)
Ensimmäiseen en kiinnittänyt kovin huomiota, mutta kun näin toisen ja kolmannen eri lähteistä mielenkiinto heräsi ;)