Voisin sanoa että olen imarreltu tavasta jolla olet käynyt tätä kestelua. Sait minut melkein katumaan enakoluuloisuutani. Sen verran kuintekin näitä kesteluja käyneenä tiedän että vl voidaan asetaa aina ulos sulkevaksi tai sisälle ottavaksi. Harvoin saan tilaisuuden käydä kestelua niin että asetelma on tämä mikä nyt. Voin vain arvailla syitä siihen miksi niin on...
>>Uskotko sinä jatkuvan ilmoituksen opiin?>>
En usko.
Ymmärtääkseni ajatus, että "Jumala ilmoittaa tahtonsa seurakunnan kautta" on täysin raamatullinen, raitis ja jopa yleiskristillinen.
Ylesikirstillinen se voi olla. Mutta jos ja kun seurakunta ilmoitaa jotain muuta kuin Jumalan tahdon se sei ole seurakunta ensinkään. Sinulla on lähtökohtana se että vl seurakunnasta kaikuu Jumalan tahto. Mutta kun niin ei aina ole.
"Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, nouskaamme Jaakobin Jumalan pyhäkköön! Hän opastaa meitä tiellään, ja me, me tahdomme kulkea hänen polkujaan, sillä Siionista tulee Herran sana ja Jerusalemista kaikuu Jumalan puhe." (Miika 4:2)
Oikein sinä lainaat. Jerusalem josta puhut on sinusta ajallinen seurakunta. Ja niin sen pitäisi olla. Ajallisesta seurakunnasta kaikuu Jumalan sanan ilmoitus puhtaana ja loukaamttomana. Mutta kun niin ei ole. Armo ehdollistuu kovin monta kertaa tekoihin ja suko ja teot rinnastuvat samaa tarkoitaviksi.
Seruakunna saarnan tarekoitus ei voi olla hämärtää lain ja armon olemusta. Eikä sen työn kuvaa kuulu asioitten hämärtäminen vaan kirkastaminen. Ei ajallisen seurakunna suhde Jumlaan sanaan voi olla veväperäinen ja välinpitämätön.
Luther:
"Jos joku haluaa saada tietoa Kristuksesta, hän ei saa luottaa itseensä eikä omalla ymmärryksellään rakentaa siltaa taivaaseen, vaan hänen tulee mennä seurakuntaan ja käydä siellä kyselemässä. -- Heidän seurassaan on pysyttävä ja katsottava, miten he uskovat, elävät ja opettavat. Heillä on varmasti Kristus seurassaan. Kristillisen seurakunnan ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä autuutta. Seurakunta on se paikka, missä Jumalaa tulee rakastaa ja kuulla"
Oikein sinä lainaat mutta sen minä sanon sinulle että Luther oli ihminen eikä häntä tule jumalan sanana palveleman. Ja toisekseen jos menen katsomaan vl seurakuntaa miten he elävtä uskovat ja opettavat en voi löytää sieltä kaikista ollen ja ain asitä uskoa. Vaan löydän tuosta uskosta en totuutta en Kristusta vaan kokoelman juutalaisia perinnäisääntöjä.
Sinula on absoluuttinen totuus - tämä seurakunta on ajallinen ja hengellinen seurakunta eikä ole muita seurakuntia. Tälläsitä seurakuntaa raamattu ei tunne. Vaan se tuntee sellaisen ajallisen seurakunnan joka riipuu kiini Jumalan sanassa. Ja jos ja kun tämä ehto ei täyty ei ole kyse seurakunnasta ensiknään.
"Mutta Pyhä Henki pysyy viimeiseen päivään asti pyhässä seurakunnassa eli kristikunnassa. Sen välityksellä hän vetää meidät yhteyteensä, sitä hän käyttää sananjulistukseen ja -harjoitukseen, sen välityksellä hän pyhittää meidät ja kasvattaa pyhyydessä. Näin kasvamme joka päivä ja vahvistumme Pyhän Hengen luomassa uskossa ja uskon hedelmissä.“ (Iso Katekismus: kolmas uskonkohta)
Ajallinen näkyvä seurakunta ei ole pyhä. Pyhä seurakunta on ollut maan päällä ja tulee aina olemaan. On mielenkiintoista että ajallisen seurakunnan ilmoituksen Jumalan sananmukaisuutta ei ole lupa kyseenalaitaa.
Mieti edes yhden kerran mitä siitä seuraa jos tuo seurakunta ilmotaa muuta kuin Jumalan tahtoa.
>>Tässä on raamatun viimeisiä jakeita...
Se, että Jumalan tahto kuuluu seurakunnasta, ei tarkoita, että Raamattuun lisättäisiin jotain tai otettaisiin jotain pois, vaan sitä, että Raamatun sana tuodaan nykypäivään.
Minä sanon sinule että Jumalan tahto kuuluu seurakunnasta vain jos sieltä kuuluu Jumlaan sana mitään lisäämättä ja mitään pois ottamatta. Sinä et voi kritiikittä pitää seurakunan ilmoitusta Jumalan sanana.
Ja sitten tuo raamatun tuominen nykypäivään = se on tulkinta jonka oikeelisuutta ei ole vl lupa kyseenalaistaa. Koksa seurakunta suomeksi osa siitä on nähnyt jotkut asiat hyväksi. Ja se joka ei nähnyt heitetiin ja heitetään saatanan halutuun.
Luther:
"Tätä me edellä tarkoitimme, kun puhuimme Pyhän Raamatun ulkoisesta selvyydestä. Me sanomme siis näin: kaikki henget on koeteltava seurakunnan edessä Raamatun avulla." (Kirje Erasmus Rotterdamilaiselle, Kaarlo Arfman: Mitä oli luterilaisuus?)
Olen Luhterin kanssa samaa mieltä mutta SRK johtokunta tahi ry:n johtokunta tai puhujaikokous tai seurakuntavanhiten kokous ei ole seurakunta. EI ole vaikka näin annetaan ymmärtää. Seurakunnassa tulee kuulla sen vähimmänkin veljen tai sisaren näkemys tasavertaisena. Raamatussa sanotaan että se joka luulee ymmärtävänsä ei ymmrrä senkään vertaa.
Esimerkki: Raamattu varoittaa ahneudesta, materialismista ja siveettömyydestä. Televisio-ohjelmat levittävät tällaista elämäntapaa kansan keskuuteen. Seurakunta tutkii Raamattua ja neuvoo kristittyjä välttämään television katselemista.
On mielenkiintoista että vaikka ahneus ja materialismi ovat sinusta raamatullisesti syntiä niitä vl ei pidetä minään. Työnarkomania ahdeus ja materialismi on yllättävänkin kovassa huudossa.
Aina vain pitää saada parempia suurempia jne toimitaloja. Aina vain pitää saada uudempia parempia ja isompia autoja. Aina vain pitää saada suurempia isompia jne taloja jne... KUinkahan monessa vl-perheessä tingitään siitä ruuasta että saadaan kaikki se "aineellinen hyvä".
PItää olla isänällä se mootoripyörä ja talveksi tietenkin kelkka. Mönkkäri ja sitä ja tätä ja tuota...
Älä väitä minulle ettei kovat arvot olisi lestaadiolsiuuden kulmakiviä. Onko tuossa herätysliikeessä oikesti pehmeillä arvoilla ihmisen kohtaamisella ja ihmisyydellä mitään sijaa. Minä olen joksus epäillyt sitä syvään ja hartaasti. Ja tullut siihen tulokseen että on jos ihmsiestä on tuolle ytheisölle jotan hyötyä.
Jos "Jumala seisoo Henkensä kautta seurakunnassaan", niin varmaan se tarkoittaa jotain myös käytännössä - esimerkiksi sitä, että seurakunnan neuvoja tulee kunnioittaa ja kuunnella. Vai onko se Sinun mielestäsi vain kaunis korulause, joka käytännössä "ei olekaan mitään"?
Se on kaunis korulause silloin kun siitä puutuu rakkaus. Jumala seisoo henkensä kautta seurakunnassa ... Kyllä mutta se ei voi tarkoitaa sitä että ihminen käytää Jumalan valtaa omien tarkoitusperien läpiviemiseen. Toisekseen jos opetusksen painopiste on se että ihmiselle ylähäätlä päin kerrotaan
- seurakunta on sitä tätä ja tuota mieltä siitä tästä ja tuosta. Se ei opeta meitä Jumalan sana tuntemiseen. Eli kun omatuntu kiinnitetään tai suomeksi korvataan seurakunnan omalla tunnolla ihmiseltä puutuu omakohtainen omatunto. Mutta ajatelen että sen ohessa myös putuu paljon muuta.
Seurakunna neuvoja tulee kuulla ja niiden Jumalan sanan mukaisuus pitää omakohtaisella uskolla koetella. Ja jos ne Jumalan sanan mukaisiksi osoittautuvat niin niitä tulee kuulla.
Raamattu on ylin ja ainut ohje ehdelleenkin. Ja se joka otaa vastaan sanan opii sen myös sydämmestään tuntemaan vaikka ei järjen kautta käsittäisi.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita järjen hylkäämistä tai keiltämistä. Vaan sitä että uskovainen tuntee Hyvän Paimen äänen.
Miten niin? Myös kehotus "juoskaa siis niin, että voitatte" (1.Kor.9:24), on osoitettu nimenomaan seurakunnalle, uskovaisten joukolle.
Ei ole rakas ystäväni. Jumala ei pelastanut seurakuntaa vaan kutsui jokaisen erikseen hääaterialle. Pelastus koskee jokaista ihmistä erikeseen. Ja jokainen ihminen on saanut lupauksen joka tulee uskolla omistaa omakohtaisella uskolla joka on Jumalan teko.
Miten tuo raamatunkohta liittyy puheena olevaan asiaan?
Siten että pitää nuhdella totuudessa ei oman eikä ajallisen seurakunnan vallan halun jälkeen. Toisekseen pitää saarnata Jumalan sanaa ottamatta kantaa siihen mitä ihminen on tehnyt tai jättänyt tekemättä.
Vl-kristillisyydessä opetetaan juuri niin, että "armo kulkee totuuden edellä".
Ei opeteta. Siellä optetetaa hyvin usein että tässä ja tässä olet vikaan joutunut ja jos et nöyrry parannukseet et ansaitse uskoasikaan. Se että yhteisestä rakkaudesta - suomeksi ajallisista tekemisistä ja tekemäätä jättämisistä - on tehty uskovaisuuden merkkia ja hedelmät.
Ja se josta noita ihmimillisen rakkauden hdelmiä ei löydy osoitaa teoilaan ettei seurakunta ole rakas.
LLL itse sanoo hullujenhuoneelaisessa että silloin kuin yhteisestä rakkaudesta tehdään lain vaatimus se johtaa aina inhimilliseen kohtuutomuuteen. Ja näin on tapahtunut. On erikoista myös se että LLL samaisessa teoksessaan puhuu paljon siitä että ihmisen on synntyävä uudesti ylähäältä. Ja monesta muustakin asiasta.
Ja kuitenkin se mitä LLL tuossa kirjassa sanoo on monin kohdin nyky vl täysin toisin. Miten se voi olla mahdollista. Eikö LLL olekaan yhteisessä rakkaudessa vai onko hän ehkä uskosta osaton.
>>JOkaiselle meistä on tarkoitettu Jeesuksen sanat - se joka on synnitön heitäköön ensimmäisen kiven.>>
Niin on. Mutta tuomitseminen ja nuhteleminen ovat eri asioita. Kun tuomitaan, ei jätetä ihmiselle mitään toivoa. Kun nuhdellaan, kehotetaan häntä parannukseen. Jeesus nimenomaan kehottaa nuhtelemaan: "Jos veljesi tekee väärin, nuhtele häntä, ja jos hän sitten katuu, anna hänelle anteeksi." (Luuk.17:3)
Kuuleppa nyt kun tämä nuhtelu - jos et nöyrry parannukseen niin olet uskosta osaton - on silkaa kirsitystä. Vaikka niin olisi että olen vikaan joutunut tuo asetelma josta kestelua lähdetään käymään ei ole nuhtelua vaan kirstystä. Jossa panoksena käytetään ihmisen autuutta.
Seurakuta ajalline voi sillä perusteella harjoitaa jos jonkinlaista väkivaltaa että se nostaa itsensä hengelliseski seurakunnaksi erehtymättömäksi tuomariksi. Vain yksi meillä on tuomitsija, Jeesus Kirstus.
>>"Pyhän Hengen asuinsija maan päällä on nimenomaan Kristuksen oikein uskova seurakunta. Siksi Raamattua ymmärretään oikein nimenomaan seurakunnassa."
Ei pidä paikaansa. Me näemme täällä ajassa kuin kuvastimesta ja ylähäällä taivaassa näemme kasvoista kasvoihin. Ja seurakunta joka ei myönnä omaa rajallisuutaan vikaan joutuvaisuutaan ja erehtyvyytään tulee sokeaksi.
Kuitenkin on niin ettei oikea oppi pelasta ketään vaan Jumalan teko - usko joka on alusta lopuun asti Jumalan teko.
Olen uskossani niin lapsellinen kuin tämä rukous:
Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä.
Herra kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon
teille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa
teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan.
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Aamen.
Jos olen vikaan joutunut Herra on kaikivaltiaana voimallinen kirkastamaan kasvonsa minullekin. Minä uskon jokapäiväiseen leipään ja määräosaan joka minulle ymmärrystä annetaan. Ei sen enempää eikä sen vähempää.
Uskovainen yksilökin on Pyhän Hengen temppeli, aivan totta.En näe kuitenkaan mitään syytä sille, että totuudet "kristitty on Pyhän Hengen temppeli" ja "seurakunta on Pyhän Hengen temppeli" pitäisi laittaa tukkanuottasille keskenään. Kummatkin ovat totta. Seurakuntahan on nimenomaan "pyhäin yhteys".
Kyllä sillä on merkitystä. Jos seurakunta muu kuin hengellinen seurakunta opetuskessa korotetaan Pyhän Hehgen temppeliksi se tarkoitaa että Jumala lunasti seurakunnan. Ja asetti sovituksen seurakunnan ja itsensä välille. Raamattu tuntee vain yksilön sovituksen - antakaa sovitaa itsenne Jumalan kanssa.
Ja toinenkin missä seurakunta sanotaan raamtussa Pyhän Hengen temppeliksi. Jumalan Henki annetiin jokaiselle uskovaiselle. Vl tämä ohtitetaan em lauseellä ikään kuin ei olisi väliä. Näin olen seurakunan henki on totuuden henki. Tälläistä opetusta raamattu ei tunne. Juuri tuo serakunan tekeminen tempeliksi on johtanut sihen että seurakunta on nostettu sille kuulumattomalle paikalle.
Totuuden patsaaksi ja perustaksi. Vain Kristus on totuus ja seurakunta on osta tuota totutta Kirstusta vain jos se riipuu kiini Jumalan sanassa. Luther asetaa tämän ehdon LLL asetaa tämän ehdon raamattu asettaa tämän ehdon ja minä asetan tämän ehdon.
Ei voi olla että jumalan sanakis muutuu kaikki se mitä seurakunta ilmoitaa sillä perusteella että jos niin ei olsii jumlan seurakunta häviää ajasta. Niin se ei ole.
Vaan seurakunta pysyy tällä ajassa vain jos se ilmoitaa ei omaasa vaan Jumalan tahdon. Tämä ei vl kelpaa.
Raamattu opettaa vastaansanomattoman selvästi, että seurakunta on Jumalan asuinsija maan päällä:
Niin hengellinen seurakunta. Mutta vl ajallinen ja hengellinen seurakunta on yhtä. Silloinkin kun ajallinen seurakunta ei opeta Jumalan sanan mukaan.
On luonnollista ja itsestään selvää ajatella, että Raamattua ymmärretään oikein nimenomaan seurakunnassa, pyhien yhteisössä, Ruumiissa, jonka Pää on Kristus, "sillä Siionista tulee Herran sana ja Jerusalemista kaikuu Jumalan puhe." (Miika 4:2)
Ei ole. Tämä ei ole itsetään selvää kun ramattu meitä kehoitaa valvomaan ja toisaalta sanoo eriseurat tulevat olemaan meidän keskellämme tarkoitaen juuri sitä että ei ole ajallista pyhää ja erehtymätöntä seurakuntaa.
Vaikka tätä on yritetty vl herätysliikeessä kaikkiaan 18 kertaa ja jokainen omistaa tuon pyhän erehtymättömän ajallisen seurakunnan.
Et loukkaa minua, mutta minusta nuo ovat todella rajuja ja leimaavia yleistyksiä. Minä en ole kokenut tuollaista, enkä näe vl-yhteisöä noin.
Et ole kokenut vai et ole halunnut kokea. Minä haluan tietää millä tuo kaksinaismoraali tehdään hyväksytyksi. Voidaan sanoa yhtä puhua toista ja optetaa toista. Ja tuolla opetukella voidaan kätyää valtaa toisen ihmisen ylitse ilman vastuuta.
Minä olen omassa lähipiirissäni nähnyt tuon täydellisen tapakristillisen vl:n. Onko se vl syvin ja ainut olemus. Sitä en tiedä. Mutta silmiinpistävää on se että uskon syvimmäksi olemukseksi kysyvälle auekaa tapakristillisyys ilman syvempää sisältöä.
Ihmiset tekevät asioita koska on tapana. Noudatavat seurakunnan ilmoituksia kun on tapana. Jollin tv kiellolla ei ole mitään merkitystä silloin kun siitä tulee kasinaismoraalinen kukkanen. Ilman että ihminen on käynyt aitoa ja rehellistä pohdintaa asian tiimoilta. Jos tv kiellolle on löydettävissä peruste - se on seurakunnan neuvo jolle tulee olla kuuliainen ja ihmien menee ja tottelee tuota neuvoa.
Niin silloin ei ole uskon asiat kodallaan. Vaan tekemisiä ja tekemättä jättämisiä peilataan aina Jumalan sanaan ja sen ilmoitukseen. Eikä ajallisen seurakunnan tehtävä ole otaa ajllisiin asiohin ehdotonta kantaa vaan antaa Jumalan sanan rieksaa jonka pohjalta ihminen tekee omantuntonsa mukaiset ratkaisut.
Totta kai olen huomannut, että meissä kaikissa - uskovaisissakin - on paljon pahaa ja huonoa.
Välinpitämättömyyttä Jumalan sanaa kohtaan ei voi uskovainen perustella tällä. Ei uskon vastakohta ole epäsuko vaan se ettei ihminen välitä. Ihminen voi sanoa ollevansa uskovainen mutta ei välitä tuon taivaallista siitä mitä Jumalan sana ilmoitaa tai ei ilmoita.
Minusta vl kiinostaa vain se mitä seurakunta ilmoitaa ei se mitä Jumalan sana ilmoitaa. Koska he ovat oikeuttaneet välinpitämättömyyden sillä vain tässä seurakunnassa voi kuulla Jumalan sanaa.
Voiko ajallinen yhteisö tai ihmiryhmä asetaa Jumalan työlle esteitä ja ehtoja. Päivämiehen kukkanen oli - tässä me nämme kuinka jumalan seurakunta hoitaa Kirsusta. NÄIN SE EI VOI OLLA. Ei vaikka se on lehteen asti painnettu.
Mielestäni SRK:n tulkinnat ovat syvällisempiä ja raamatullisempia, sillä ne sisältävät sekä rakkauden kaksoiskäskyn että Jeesuksen sanat:
Minust tämä jää lähinnä hyvän arvauksen tasolle sikäli ettei SRK ole koskaan herynyt mitään raamatullisempaa selitystä yhtään mihinkään. Voimma siis vain arvoialla heidän ilmotustensa raamatullisuutta puolin ja toisin.
Varsinkin kun todellisuudessa se mitä tuo instasnssi sanoo opetuksestaan ei toteudu käytännössä.
Olen täysin samaa mieltä. Ainakin minun mielestäni ylinopeuden ajaminen on ehdottomasti syntiä, varsinkin jos on muita kyydissä. Tuo väitteesi on taas kyllä todella raju yleistys.
Miten niin. Eivät vl mitään kansakuntamme puhtoja ole. Eikä mikään ilmiö ole tuon herätysliikeen ulkopuolella.
Joten mistä tämä juontaa juurensa. - jos vl narahtaa jostain rikkomuksesta joka pahentaa yleisesti - vl vastaa kysyvälle asiasta - tekjä ei olle ollut tekoa tehdesään oiken uskomassa. Ja tällä lauseella ulkoisetaan kaikki pahuus ja väärin tekeminen vl yhteisöstä.
>>Uskotko sinä jatkuvan ilmoituksen opiin?>>
En usko.
Ymmärtääkseni ajatus, että "Jumala ilmoittaa tahtonsa seurakunnan kautta" on täysin raamatullinen, raitis ja jopa yleiskristillinen.
Ylesikirstillinen se voi olla. Mutta jos ja kun seurakunta ilmoitaa jotain muuta kuin Jumalan tahdon se sei ole seurakunta ensinkään. Sinulla on lähtökohtana se että vl seurakunnasta kaikuu Jumalan tahto. Mutta kun niin ei aina ole.
"Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, nouskaamme Jaakobin Jumalan pyhäkköön! Hän opastaa meitä tiellään, ja me, me tahdomme kulkea hänen polkujaan, sillä Siionista tulee Herran sana ja Jerusalemista kaikuu Jumalan puhe." (Miika 4:2)
Oikein sinä lainaat. Jerusalem josta puhut on sinusta ajallinen seurakunta. Ja niin sen pitäisi olla. Ajallisesta seurakunnasta kaikuu Jumalan sanan ilmoitus puhtaana ja loukaamttomana. Mutta kun niin ei ole. Armo ehdollistuu kovin monta kertaa tekoihin ja suko ja teot rinnastuvat samaa tarkoitaviksi.
Seruakunna saarnan tarekoitus ei voi olla hämärtää lain ja armon olemusta. Eikä sen työn kuvaa kuulu asioitten hämärtäminen vaan kirkastaminen. Ei ajallisen seurakunna suhde Jumlaan sanaan voi olla veväperäinen ja välinpitämätön.
Luther:
"Jos joku haluaa saada tietoa Kristuksesta, hän ei saa luottaa itseensä eikä omalla ymmärryksellään rakentaa siltaa taivaaseen, vaan hänen tulee mennä seurakuntaan ja käydä siellä kyselemässä. -- Heidän seurassaan on pysyttävä ja katsottava, miten he uskovat, elävät ja opettavat. Heillä on varmasti Kristus seurassaan. Kristillisen seurakunnan ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä autuutta. Seurakunta on se paikka, missä Jumalaa tulee rakastaa ja kuulla"
Oikein sinä lainaat mutta sen minä sanon sinulle että Luther oli ihminen eikä häntä tule jumalan sanana palveleman. Ja toisekseen jos menen katsomaan vl seurakuntaa miten he elävtä uskovat ja opettavat en voi löytää sieltä kaikista ollen ja ain asitä uskoa. Vaan löydän tuosta uskosta en totuutta en Kristusta vaan kokoelman juutalaisia perinnäisääntöjä.
Sinula on absoluuttinen totuus - tämä seurakunta on ajallinen ja hengellinen seurakunta eikä ole muita seurakuntia. Tälläsitä seurakuntaa raamattu ei tunne. Vaan se tuntee sellaisen ajallisen seurakunnan joka riipuu kiini Jumalan sanassa. Ja jos ja kun tämä ehto ei täyty ei ole kyse seurakunnasta ensiknään.
"Mutta Pyhä Henki pysyy viimeiseen päivään asti pyhässä seurakunnassa eli kristikunnassa. Sen välityksellä hän vetää meidät yhteyteensä, sitä hän käyttää sananjulistukseen ja -harjoitukseen, sen välityksellä hän pyhittää meidät ja kasvattaa pyhyydessä. Näin kasvamme joka päivä ja vahvistumme Pyhän Hengen luomassa uskossa ja uskon hedelmissä.“ (Iso Katekismus: kolmas uskonkohta)
Ajallinen näkyvä seurakunta ei ole pyhä. Pyhä seurakunta on ollut maan päällä ja tulee aina olemaan. On mielenkiintoista että ajallisen seurakunnan ilmoituksen Jumalan sananmukaisuutta ei ole lupa kyseenalaitaa.
Mieti edes yhden kerran mitä siitä seuraa jos tuo seurakunta ilmotaa muuta kuin Jumalan tahtoa.
>>Tässä on raamatun viimeisiä jakeita...
Se, että Jumalan tahto kuuluu seurakunnasta, ei tarkoita, että Raamattuun lisättäisiin jotain tai otettaisiin jotain pois, vaan sitä, että Raamatun sana tuodaan nykypäivään.
Minä sanon sinule että Jumalan tahto kuuluu seurakunnasta vain jos sieltä kuuluu Jumlaan sana mitään lisäämättä ja mitään pois ottamatta. Sinä et voi kritiikittä pitää seurakunan ilmoitusta Jumalan sanana.
Ja sitten tuo raamatun tuominen nykypäivään = se on tulkinta jonka oikeelisuutta ei ole vl lupa kyseenalaistaa. Koksa seurakunta suomeksi osa siitä on nähnyt jotkut asiat hyväksi. Ja se joka ei nähnyt heitetiin ja heitetään saatanan halutuun.
Luther:
"Tätä me edellä tarkoitimme, kun puhuimme Pyhän Raamatun ulkoisesta selvyydestä. Me sanomme siis näin: kaikki henget on koeteltava seurakunnan edessä Raamatun avulla." (Kirje Erasmus Rotterdamilaiselle, Kaarlo Arfman: Mitä oli luterilaisuus?)
Olen Luhterin kanssa samaa mieltä mutta SRK johtokunta tahi ry:n johtokunta tai puhujaikokous tai seurakuntavanhiten kokous ei ole seurakunta. EI ole vaikka näin annetaan ymmärtää. Seurakunnassa tulee kuulla sen vähimmänkin veljen tai sisaren näkemys tasavertaisena. Raamatussa sanotaan että se joka luulee ymmärtävänsä ei ymmrrä senkään vertaa.
Esimerkki: Raamattu varoittaa ahneudesta, materialismista ja siveettömyydestä. Televisio-ohjelmat levittävät tällaista elämäntapaa kansan keskuuteen. Seurakunta tutkii Raamattua ja neuvoo kristittyjä välttämään television katselemista.
On mielenkiintoista että vaikka ahneus ja materialismi ovat sinusta raamatullisesti syntiä niitä vl ei pidetä minään. Työnarkomania ahdeus ja materialismi on yllättävänkin kovassa huudossa.
Aina vain pitää saada parempia suurempia jne toimitaloja. Aina vain pitää saada uudempia parempia ja isompia autoja. Aina vain pitää saada suurempia isompia jne taloja jne... KUinkahan monessa vl-perheessä tingitään siitä ruuasta että saadaan kaikki se "aineellinen hyvä".
PItää olla isänällä se mootoripyörä ja talveksi tietenkin kelkka. Mönkkäri ja sitä ja tätä ja tuota...
Älä väitä minulle ettei kovat arvot olisi lestaadiolsiuuden kulmakiviä. Onko tuossa herätysliikeessä oikesti pehmeillä arvoilla ihmisen kohtaamisella ja ihmisyydellä mitään sijaa. Minä olen joksus epäillyt sitä syvään ja hartaasti. Ja tullut siihen tulokseen että on jos ihmsiestä on tuolle ytheisölle jotan hyötyä.
Jos "Jumala seisoo Henkensä kautta seurakunnassaan", niin varmaan se tarkoittaa jotain myös käytännössä - esimerkiksi sitä, että seurakunnan neuvoja tulee kunnioittaa ja kuunnella. Vai onko se Sinun mielestäsi vain kaunis korulause, joka käytännössä "ei olekaan mitään"?
Se on kaunis korulause silloin kun siitä puutuu rakkaus. Jumala seisoo henkensä kautta seurakunnassa ... Kyllä mutta se ei voi tarkoitaa sitä että ihminen käytää Jumalan valtaa omien tarkoitusperien läpiviemiseen. Toisekseen jos opetusksen painopiste on se että ihmiselle ylähäätlä päin kerrotaan
- seurakunta on sitä tätä ja tuota mieltä siitä tästä ja tuosta. Se ei opeta meitä Jumalan sana tuntemiseen. Eli kun omatuntu kiinnitetään tai suomeksi korvataan seurakunnan omalla tunnolla ihmiseltä puutuu omakohtainen omatunto. Mutta ajatelen että sen ohessa myös putuu paljon muuta.
Seurakunna neuvoja tulee kuulla ja niiden Jumalan sanan mukaisuus pitää omakohtaisella uskolla koetella. Ja jos ne Jumalan sanan mukaisiksi osoittautuvat niin niitä tulee kuulla.
Raamattu on ylin ja ainut ohje ehdelleenkin. Ja se joka otaa vastaan sanan opii sen myös sydämmestään tuntemaan vaikka ei järjen kautta käsittäisi.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita järjen hylkäämistä tai keiltämistä. Vaan sitä että uskovainen tuntee Hyvän Paimen äänen.
Miten niin? Myös kehotus "juoskaa siis niin, että voitatte" (1.Kor.9:24), on osoitettu nimenomaan seurakunnalle, uskovaisten joukolle.
Ei ole rakas ystäväni. Jumala ei pelastanut seurakuntaa vaan kutsui jokaisen erikseen hääaterialle. Pelastus koskee jokaista ihmistä erikeseen. Ja jokainen ihminen on saanut lupauksen joka tulee uskolla omistaa omakohtaisella uskolla joka on Jumalan teko.
Miten tuo raamatunkohta liittyy puheena olevaan asiaan?
Siten että pitää nuhdella totuudessa ei oman eikä ajallisen seurakunnan vallan halun jälkeen. Toisekseen pitää saarnata Jumalan sanaa ottamatta kantaa siihen mitä ihminen on tehnyt tai jättänyt tekemättä.
Vl-kristillisyydessä opetetaan juuri niin, että "armo kulkee totuuden edellä".
Ei opeteta. Siellä optetetaa hyvin usein että tässä ja tässä olet vikaan joutunut ja jos et nöyrry parannukseet et ansaitse uskoasikaan. Se että yhteisestä rakkaudesta - suomeksi ajallisista tekemisistä ja tekemäätä jättämisistä - on tehty uskovaisuuden merkkia ja hedelmät.
Ja se josta noita ihmimillisen rakkauden hdelmiä ei löydy osoitaa teoilaan ettei seurakunta ole rakas.
LLL itse sanoo hullujenhuoneelaisessa että silloin kuin yhteisestä rakkaudesta tehdään lain vaatimus se johtaa aina inhimilliseen kohtuutomuuteen. Ja näin on tapahtunut. On erikoista myös se että LLL samaisessa teoksessaan puhuu paljon siitä että ihmisen on synntyävä uudesti ylähäältä. Ja monesta muustakin asiasta.
Ja kuitenkin se mitä LLL tuossa kirjassa sanoo on monin kohdin nyky vl täysin toisin. Miten se voi olla mahdollista. Eikö LLL olekaan yhteisessä rakkaudessa vai onko hän ehkä uskosta osaton.
>>JOkaiselle meistä on tarkoitettu Jeesuksen sanat - se joka on synnitön heitäköön ensimmäisen kiven.>>
Niin on. Mutta tuomitseminen ja nuhteleminen ovat eri asioita. Kun tuomitaan, ei jätetä ihmiselle mitään toivoa. Kun nuhdellaan, kehotetaan häntä parannukseen. Jeesus nimenomaan kehottaa nuhtelemaan: "Jos veljesi tekee väärin, nuhtele häntä, ja jos hän sitten katuu, anna hänelle anteeksi." (Luuk.17:3)
Kuuleppa nyt kun tämä nuhtelu - jos et nöyrry parannukseen niin olet uskosta osaton - on silkaa kirsitystä. Vaikka niin olisi että olen vikaan joutunut tuo asetelma josta kestelua lähdetään käymään ei ole nuhtelua vaan kirstystä. Jossa panoksena käytetään ihmisen autuutta.
Seurakuta ajalline voi sillä perusteella harjoitaa jos jonkinlaista väkivaltaa että se nostaa itsensä hengelliseski seurakunnaksi erehtymättömäksi tuomariksi. Vain yksi meillä on tuomitsija, Jeesus Kirstus.
>>"Pyhän Hengen asuinsija maan päällä on nimenomaan Kristuksen oikein uskova seurakunta. Siksi Raamattua ymmärretään oikein nimenomaan seurakunnassa."
Ei pidä paikaansa. Me näemme täällä ajassa kuin kuvastimesta ja ylähäällä taivaassa näemme kasvoista kasvoihin. Ja seurakunta joka ei myönnä omaa rajallisuutaan vikaan joutuvaisuutaan ja erehtyvyytään tulee sokeaksi.
Kuitenkin on niin ettei oikea oppi pelasta ketään vaan Jumalan teko - usko joka on alusta lopuun asti Jumalan teko.
Olen uskossani niin lapsellinen kuin tämä rukous:
Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä.
Herra kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon
teille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa
teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan.
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Aamen.
Jos olen vikaan joutunut Herra on kaikivaltiaana voimallinen kirkastamaan kasvonsa minullekin. Minä uskon jokapäiväiseen leipään ja määräosaan joka minulle ymmärrystä annetaan. Ei sen enempää eikä sen vähempää.
Uskovainen yksilökin on Pyhän Hengen temppeli, aivan totta.En näe kuitenkaan mitään syytä sille, että totuudet "kristitty on Pyhän Hengen temppeli" ja "seurakunta on Pyhän Hengen temppeli" pitäisi laittaa tukkanuottasille keskenään. Kummatkin ovat totta. Seurakuntahan on nimenomaan "pyhäin yhteys".
Kyllä sillä on merkitystä. Jos seurakunta muu kuin hengellinen seurakunta opetuskessa korotetaan Pyhän Hehgen temppeliksi se tarkoitaa että Jumala lunasti seurakunnan. Ja asetti sovituksen seurakunnan ja itsensä välille. Raamattu tuntee vain yksilön sovituksen - antakaa sovitaa itsenne Jumalan kanssa.
Ja toinenkin missä seurakunta sanotaan raamtussa Pyhän Hengen temppeliksi. Jumalan Henki annetiin jokaiselle uskovaiselle. Vl tämä ohtitetaan em lauseellä ikään kuin ei olisi väliä. Näin olen seurakunan henki on totuuden henki. Tälläistä opetusta raamattu ei tunne. Juuri tuo serakunan tekeminen tempeliksi on johtanut sihen että seurakunta on nostettu sille kuulumattomalle paikalle.
Totuuden patsaaksi ja perustaksi. Vain Kristus on totuus ja seurakunta on osta tuota totutta Kirstusta vain jos se riipuu kiini Jumalan sanassa. Luther asetaa tämän ehdon LLL asetaa tämän ehdon raamattu asettaa tämän ehdon ja minä asetan tämän ehdon.
Ei voi olla että jumalan sanakis muutuu kaikki se mitä seurakunta ilmoitaa sillä perusteella että jos niin ei olsii jumlan seurakunta häviää ajasta. Niin se ei ole.
Vaan seurakunta pysyy tällä ajassa vain jos se ilmoitaa ei omaasa vaan Jumalan tahdon. Tämä ei vl kelpaa.
Raamattu opettaa vastaansanomattoman selvästi, että seurakunta on Jumalan asuinsija maan päällä:
Niin hengellinen seurakunta. Mutta vl ajallinen ja hengellinen seurakunta on yhtä. Silloinkin kun ajallinen seurakunta ei opeta Jumalan sanan mukaan.
On luonnollista ja itsestään selvää ajatella, että Raamattua ymmärretään oikein nimenomaan seurakunnassa, pyhien yhteisössä, Ruumiissa, jonka Pää on Kristus, "sillä Siionista tulee Herran sana ja Jerusalemista kaikuu Jumalan puhe." (Miika 4:2)
Ei ole. Tämä ei ole itsetään selvää kun ramattu meitä kehoitaa valvomaan ja toisaalta sanoo eriseurat tulevat olemaan meidän keskellämme tarkoitaen juuri sitä että ei ole ajallista pyhää ja erehtymätöntä seurakuntaa.
Vaikka tätä on yritetty vl herätysliikeessä kaikkiaan 18 kertaa ja jokainen omistaa tuon pyhän erehtymättömän ajallisen seurakunnan.
Et loukkaa minua, mutta minusta nuo ovat todella rajuja ja leimaavia yleistyksiä. Minä en ole kokenut tuollaista, enkä näe vl-yhteisöä noin.
Et ole kokenut vai et ole halunnut kokea. Minä haluan tietää millä tuo kaksinaismoraali tehdään hyväksytyksi. Voidaan sanoa yhtä puhua toista ja optetaa toista. Ja tuolla opetukella voidaan kätyää valtaa toisen ihmisen ylitse ilman vastuuta.
Minä olen omassa lähipiirissäni nähnyt tuon täydellisen tapakristillisen vl:n. Onko se vl syvin ja ainut olemus. Sitä en tiedä. Mutta silmiinpistävää on se että uskon syvimmäksi olemukseksi kysyvälle auekaa tapakristillisyys ilman syvempää sisältöä.
Ihmiset tekevät asioita koska on tapana. Noudatavat seurakunnan ilmoituksia kun on tapana. Jollin tv kiellolla ei ole mitään merkitystä silloin kun siitä tulee kasinaismoraalinen kukkanen. Ilman että ihminen on käynyt aitoa ja rehellistä pohdintaa asian tiimoilta. Jos tv kiellolle on löydettävissä peruste - se on seurakunnan neuvo jolle tulee olla kuuliainen ja ihmien menee ja tottelee tuota neuvoa.
Niin silloin ei ole uskon asiat kodallaan. Vaan tekemisiä ja tekemättä jättämisiä peilataan aina Jumalan sanaan ja sen ilmoitukseen. Eikä ajallisen seurakunnan tehtävä ole otaa ajllisiin asiohin ehdotonta kantaa vaan antaa Jumalan sanan rieksaa jonka pohjalta ihminen tekee omantuntonsa mukaiset ratkaisut.
Totta kai olen huomannut, että meissä kaikissa - uskovaisissakin - on paljon pahaa ja huonoa.
Välinpitämättömyyttä Jumalan sanaa kohtaan ei voi uskovainen perustella tällä. Ei uskon vastakohta ole epäsuko vaan se ettei ihminen välitä. Ihminen voi sanoa ollevansa uskovainen mutta ei välitä tuon taivaallista siitä mitä Jumalan sana ilmoitaa tai ei ilmoita.
Minusta vl kiinostaa vain se mitä seurakunta ilmoitaa ei se mitä Jumalan sana ilmoitaa. Koska he ovat oikeuttaneet välinpitämättömyyden sillä vain tässä seurakunnassa voi kuulla Jumalan sanaa.
Voiko ajallinen yhteisö tai ihmiryhmä asetaa Jumalan työlle esteitä ja ehtoja. Päivämiehen kukkanen oli - tässä me nämme kuinka jumalan seurakunta hoitaa Kirsusta. NÄIN SE EI VOI OLLA. Ei vaikka se on lehteen asti painnettu.
Mielestäni SRK:n tulkinnat ovat syvällisempiä ja raamatullisempia, sillä ne sisältävät sekä rakkauden kaksoiskäskyn että Jeesuksen sanat:
Minust tämä jää lähinnä hyvän arvauksen tasolle sikäli ettei SRK ole koskaan herynyt mitään raamatullisempaa selitystä yhtään mihinkään. Voimma siis vain arvoialla heidän ilmotustensa raamatullisuutta puolin ja toisin.
Varsinkin kun todellisuudessa se mitä tuo instasnssi sanoo opetuksestaan ei toteudu käytännössä.
Olen täysin samaa mieltä. Ainakin minun mielestäni ylinopeuden ajaminen on ehdottomasti syntiä, varsinkin jos on muita kyydissä. Tuo väitteesi on taas kyllä todella raju yleistys.
Miten niin. Eivät vl mitään kansakuntamme puhtoja ole. Eikä mikään ilmiö ole tuon herätysliikeen ulkopuolella.
Joten mistä tämä juontaa juurensa. - jos vl narahtaa jostain rikkomuksesta joka pahentaa yleisesti - vl vastaa kysyvälle asiasta - tekjä ei olle ollut tekoa tehdesään oiken uskomassa. Ja tällä lauseella ulkoisetaan kaikki pahuus ja väärin tekeminen vl yhteisöstä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olipas pitkä stoori, se pitäisi lukea moneen kertaan, että saisi sen sisäistettyä, mutta hyvä kun kerran jaksaa kahlata läpi.
Kerro samaan hengenvetoon, millainen vl-seurakunnan tulisi olla, kuin se, että millainen se ei saisi olla.
En minäkään hyväksy kaikkia vl-oppeja, olkoot kuinka jumalallisia hyvänsä.
Minä en usko tai en hyväksy oppia ikuisesta helvetin tulesta, tupakoinnin synnittömyydestä, taivaaseen menosta heti kuoltuaan, kamelin menoa ompelulangan silmän lävitse.
En hyväksy oppia sunnuntain pyhittämisestä, en ainutlaatuisesta uskosta, en Pyhän Hengen lepäämisestä pohjanmaalla, en usko ennalta määäräämisoppiin, en sielunvaellukseen, en kuolemattomaan sieluun, jne..
Arvaa onko keljua olla seurakunnan jäsen, kun ei voi uskoa samalla tavalla.
Lapset ovat kyllä Herran lahja, mutta se ei tarkoita sitä, että me ei voida säädellä lasten lukumäärää.
Ihmisen elämä on hänen itsensä käsissä, näin minä uskon. Varmaan´jotkut tuomitsee minut helvetin kuumimpaan paikkaan uskoni johdosta.
Lestadiolaisuudessa on paljon hyvää, kuten toit esille tuon alkoholiraittiuden, mutta paheksun syvästi tätä tupakallista epäraittiutta.
Eli LLL saoihin vedoten totean että aina jos alamme tähän - pitää olla sellainen ja sellainen - ja teemme siitä lain vaatimuksen joka tulee täytää se johtaa aina inhimilliseen kohtuutomuuteen.
Jos jotain pitää sanoa sanon että vl seruakunnan tulisi pitäytyä siinä ainoassa tehtävässä joka sille kuuluu - järjestää puiteet Jumalan sanan saarnaamista varten.
Vl seurakunta on katsonut oikeudekseen määritää mikä on syntiä ja mikä on vain paha tapa - joku tupakka on vain paha tapa mutta joku muu asia ei ole syntiä lainkaan.
Niin kauan kuin vl seruakunnan olemukseen kuuluu se että sen jäsenet palvevat itse tehtyä jumalaa seurakunnan määritelemillä tavoilla. Niin voiko siitä käytää sanaa seurakunta. Ei seurakunan tehtävä ole määritää uskomisen ehtoja ja rajoja.
Ja niin kauvan kuin tuo herätysliike opetaa että joukonmukana vaikka harhaan on oikeastaan ihan sama mitä se opetaa tai mitä se ei opeta.
Uskovainen ihminen ei voi seurata kuin Kirstusta. Ja sitä hengellistä seurakuntaa joka riipuu kiinni Jumalan sanassa.
lapsuudesta, on yhtä, kuin VL:län opetukset, siis näin:
Aapiskukko viisas kukko,
viisaskukko lukemahan lapset sai.
Namusetkin antoi heille, lienee siksi
paraskai.
>>Olipas pitkä stoori, se pitäisi lukea moneen kertaan, että saisi sen sisäistettyä, mutta hyvä kun kerran jaksaa kahlata läpi.
""hyshys:lle
Kirjoittanut: muistoja lapsuuden ajasta 13.4.2009 klo 15.24
lapsuudesta, on yhtä, kuin VL:län opetukset, siis näin:
Aapiskukko viisas kukko,
viisaskukko lukemahan lapset sai.
Namusetkin antoi heille, lienee siksi
paraskai. ""
Sitä pitäis elää tätä päivää.
..tätä päivää.
Niinkuin sinä, joka kieltäydyt katsomasta historiaa ja vertaamasta sitä tähän päivään.
Kun tuntee ja tietää historian sekä osaa myös Raamattua, kuten Hyshys, niin hän paremmin näkee ristiriidan sen "ainoan oikean ja erehtymättömän seurakunnan" (lue: vl-liike) ja sen todellisen uskon ja seurakunnan välillä, mitä Raamattu opettaa.
Tosin keskusteluihin on sotkettu myös Lutheria, joka on monesti kirjoituksissaan erehtynyt pahemman kerran ja oli vain erehtyväinen ihminen itsekin. Soisin Lutherin lainausten loppuvan ja sen sijaan keskittymään vain ja ainoastaan Raamatun lainauksiin, sillä Raamattuhan se on meidän ainoa oikea ojennusnuora ja lähde, missä kerrotaan uskostamme.
vanhollinen vl pääsisi selkeyteen. Hän on niin sekavan opin sokaisema, että ihminen häntä ei kyllä voi selvyyteen saattaa.
Tuokin, kun hän lainaa Lutheria:
"Jos joku haluaa saada tietoa Kristuksesta, hän ei saa luottaa itseensä eikä omalla ymmärryksellään rakentaa siltaa taivaaseen, vaan hänen tulee mennä seurakuntaan ja käydä siellä kyselemässä. -- Heidän seurassaan on pysyttävä ja katsottava, miten he uskovat, elävät ja opettavat. Heillä on varmasti Kristus seurassaan. Kristillisen seurakunnan ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä autuutta. Seurakunta on se paikka, missä Jumalaa tulee rakastaa ja kuulla"
Tästä saa aivan sellaisen käsityksen, että Luther käskee kaikessa totella näkyvää seurakuntaa. Kun Lutheria enempi tutkii, niin havaitsee, että hän ei yhtään antanut arvoa sellaiselle opetukselle, jota ei kyetty osoittamaan Jumalansanan mukaiseksi. Ei vaikka opettaja olisi kuka tahansa – seurakuntakin!
Juuri Luther nousi Jumalansanalla taistelemaan näkyvää seurakuntaa vastaan (katolinen kirkko). Näkyvän seurakunnan hän sanoo: ”Yhteinen näkyväinen seurakunta taitaa niinkin eksyä totisesta uskosta ja opista, että hän julkisesti opettaa vahingollisia erhetyksiä, eikä pidä puhdasta ja vilpitöntä jumalanpalvelusta, koska ei hän tahdo Jumalan Hengen hallitusta”. (Tämä kirjoitus löytyy Biblian esipuheista, sanan seurakunta selityksestä) Tarkistakaa!
tuo minusta onkin vl opin mielenkiintiosuus. Lainataan raamatusta se ja se jae oman opetuksen tueksi. Tai lainataan Luhterilta - se on enemmän kuin käsky.
Jos todella Lutheriakin enemmän lukee voi todellakin todeta tuon minkä tuot esille. Siksi onkin hämmästyttävää että Lutheri jota vl pidetään kovasas huudossa häneltä kelpaa vain valikoidut säkeet.
"Tästä saa aivan sellaisen käsityksen, että Luther käskee kaikessa totella näkyvää seurakuntaa. Kun Lutheria enempi tutkii, niin havaitsee, että hän ei yhtään antanut arvoa sellaiselle opetukselle, jota ei kyetty osoittamaan Jumalansanan mukaiseksi. Ei vaikka opettaja olisi kuka tahansa – seurakuntakin!"
Jos enkeli taivaasta saanraa teille toisenlaisen evakeliumin hän olkoon kirottu.
Minua hämästytää se että seurakunnan (ajallisen) ilmoitukset ja puheet ovat Jumalan sanaa rakkampia. Yksi sellainen raamatun paikka näin pääsiäisen aikaan on kun Jeesus riipuu ristillä.
Ja vl saarnaavat että vaika sitä ei raamatussa lue niin Jeesus saarnasi tuolle ristin ryövärille synnit anteeksi. Yksikään evankeliumi ei tunnue tuolaista. Jos tuo tilanne ei olisi mennyt kuten vl opettavat koko vl opetus romahtaisi sen ohessa.
Raamatussa kuitenkin lukee että tuo ristin ryöväri tunnusti Jeesusken Jumalan pojaksi ja Herraksi. Hän ei tunnustanut syntejään eikä pyytänyt syntejään anteeksi. Pyysi vain muistamaan häntä kun Jeesus tulee valtakuntaansa.
Monen muunkin raamatun paikan kohdalla on sama. Synnin päästö joka saadaan toiselta ihmiseltä pitää vääntää mukaan ehdoin tahdoin.
Optetetaan että lammashuoneen ovi on uskovainen ihminen. Ja että uskovainen ihminen avaa katuvalle lammashuoneen oven sisältä päin.
Vaikka Jeesus itse sanoo etsivänsä sen eksyneen ja kantavansa sen lammashuoneeseen. Ja se joka avaa oven on Totuuden Henki.
Yksi tälläinen kohta on myös se kun Iisak siunaa Jaakobia. Koska Jaakob oli kuuliainen seurakunann neuvoille Iisak siunasi Jaakobin kaikki synnit anteeksi. On mielenkiintiosta mihin Jaakob joka oli jo uskovainen tarvitsi tuon parannuksen. Niinhän tuota paikaa opetetaan.
...
"Armo ehdollistuu"
Jos ehdoitta pyydetään anteeksi, niin silloin ehdoitta annetaan anteeksi!
Jos anteeksipyynnölle asetetaan ehtoja, niin..?