Olen aivan tietämätön ja ensikertalainen näissä perintö ja testamentti asioissa, joten haluaisin neuvoja, jotten joutuisi kusetetuksi.
Parisen kuukautta sitten sain tiedon rakkaan ja läheisen äitini kasvattiäidin poismenosta (minulle siis melkein kuin mummo). Sanotaan häntä vaikka Hiljaksi. Hiljalla on vielä kaksi elossa olevaa sisarusta, vaikka Matti ja Maija. Heillä on yhteisessä omistuksessaan maatalo navettoineen, aittoineen jne. pienehköllä tontilla (ovat joutuneet metsät myymään vuosien saatossa kattaakseen sairaala- yms.kulut).
Nyt saimme kuitenkin kuulla siskoni kanssa, että tämä Hilja oli testamentannut kaiken omaisuutensa pelkästään meille. Maatilaa ei saa kuitenkaan myydä tai luovuttaa ennen kuin kaikki sisarukset ovat kuolleet. Perunkirjoituksia ei ole vielä ollut. Pelkäämme nyt kuitenkin äitimme ja hänen muutaman sisaruksensa reaktioita testamentin sisällöstä.
Äitini asuin noin neljä vuotiaasta asti tällä ko. maatilalla. Muutaman vuoden siellä vietti myös muutama hänen siskonsa. Äitini suku on hyvin pitkälti läpimätä: erittäin juonittelee, kieroa, vain itseään ajattelevaa ja rahanhimoista sakkia. Ollaan kyllä kuultu juttuja heistä. Erityisesti yksi näistä äidin siskoista on Hiljan viimeisinä kuukausina pitänyt kovasti yhteyttä heidän suuntaansa. Surua ja murhetta vai juonia? Meillä on pahat aavistukset heidän tarkoitusperistään, mutta emme voi varmasti väittää, etteikö heillekin olisi tullut hätä, kun tietää tärkeän(kö?) ihmisen ajan lähestyvän loppuaan. Äitini oletti tietysti saavansa suurimman palan Hiljan omaisuudesta, sillä äitimme oli tälle mummolle kaikista tärkein. Uskomattoman tärkeä. Mutta äitimme on kuitenkin psyykkisesti sairas (skitsofrenia), miksi hän ei välttämättä olisi pystynyt käyttämään omaisuutta vastuullisesti. Yksi tekijä, miksi hänelle ei suunnattu testamenttia.
Mutta onko äidillämme nyt siis minkäänlaista oikeutta Hiljan perintöön? Hänen nimeään ei ollut testamentissa, mutta onko äidillä oikeutta mihinkään, vaikka Hilja oli hänen huoltajansa? Lakiosa, liittyykö se mitenkään tähän ko. tapaukseen?
Olenko ymmärtänyt oikein, että siis kaikki Hiljan tilillä olleet rahatkin (pienehkö summa) jakautuvat meille kahdelle? Velkoja tällä henkilöllä ei varmastikaan ollut, ja kaikki sairaala- ja hautajaiskustannukset tililtä on jo maksettu. Mitenkä sitten maatilalla ollut Hiljan irtain omaisuus? Lasketaanko jokainen kippo ja kuppikin perittäväksi tarkoitettuun omaisuuteen? Voiko kaikelle laskee rahallisen arvon?
Mitenkä se "rahan saanti" sitten tapahtuu? (tuntuu pahalta sanoa noin) Saammeko tilillä olleet rahat heti kun se on mahdollista, vai odottavatko nekin Maijan ja Matin poismenoon asti Hiljan tilillä? Mites se perintövero? En osaa yhtään sanoa kuinka suuri perintö kokonaisuudessaan rahallisesti on, mutta se voi olla aika lähellä sitä rajaa (onko se 20 000 raja?). Jos vaikka tilasta saisi sen 90 ooo €, sehän summa jakaantuu Hiljan, Matin ja Maijan kesken. Eli kullekin 30 000 €, right? Hiljan omaisuus siis jakaantuisi minulle ja siskolleni tasan, eli kummallekin tulisi 15 000 €. Varmaankaan talosta saatava osuus ei ole noin iso (?), mutta tilillä olleet rahat ja irtain omaisuus kasvattavat toki hänen omaisuuttaan. Niin se on sitten siinä ja siinä. Ei tekisi kauheasti mieli ruveta veroja maksamaan, kun emme haluaisi siskoni kanssa myydä taloa, vaan pitää sen omistuksessamme. Sen lisäksi että pitäisi maksaa verot pitäisi vielä maksaa osuudet Matin ja Maijan testamentin saajille. Ei kauheasti huvittaisi.
Olemme siskoni kanssa vielä nuoria. Itse olen jo täysi-ikäinen, mutta siskoni ei ole vielä. Ajatuksemme voivat vielä muuttua, mutta meidän tosiaan tekisi kovasti mieli lunastaa itsellemme ko. maatila sitten jonain päivänä. Riippuu tietenkin Hiljan sisarusten testamenteista, kuinka paljon maksettavaa jäisi. Matin testamentti ei takuuvarmasti ole meille suunnattu, mutta Maijan testamentissa nimemme saattanee olla. Emme haluaisi tilan joutuvan jonkun tuntemattoman käsiin. Asumaan kumpikaan meistä ei aikoisi jäädä, mutta yhteisenä kesänviettopaikkana talo olisi todella ideaali. Siskoni kanssa olemme niin hyvissä väleissä, että voin melkein 100 %:sti vannoa, ettei meille tule selkkauksia näissä asioissa, ainakaan suuria. Suurin kysymyshän silloin sitten olisi, että mistä saamme rahat talon lunastamiseen. Opiskelijana sitä ei kauheasti vielä voi tienata, mutta ei sitä vielä tiedä minne tie vie ja milloinka. Pitänee pistää saamiaan rahoja säästöön, ja jatkaa normaalia kituutuselämää.
Mutta kiitos, jos joku jaksoi lukea ja viitsi vielä vastatakin. Onneksi oli testamentti ja kaikki oli selkeästi ilmaistu. Ei pitäisi olla mitään mistä valittaa. Mutta kyllä kierot ihmiset aina jotain saattavat yrittää keksiä. Enkä halua, että ensikertalaisena joudun huiputetuksi, sillä haluan koko sydämestäni vaalia Hiljan muistoa ja kunnioittaa oikeudenmukaisesti sitä muistoa, jonka Hilja minulle jätti. Onneksi siskoni ajattelee samantapaisesti.
Varoituksia, neuvoja, mitä tahansa otan mieluusti vastaan! Kaikki tulevat varmasti tarpeen!
Parisen kuukautta sitten sain tiedon rakkaan ja läheisen äitini kasvattiäidin poismenosta (minulle siis melkein kuin mummo). Sanotaan häntä vaikka Hiljaksi. Hiljalla on vielä kaksi elossa olevaa sisarusta, vaikka Matti ja Maija. Heillä on yhteisessä omistuksessaan maatalo navettoineen, aittoineen jne. pienehköllä tontilla (ovat joutuneet metsät myymään vuosien saatossa kattaakseen sairaala- yms.kulut).
Nyt saimme kuitenkin kuulla siskoni kanssa, että tämä Hilja oli testamentannut kaiken omaisuutensa pelkästään meille. Maatilaa ei saa kuitenkaan myydä tai luovuttaa ennen kuin kaikki sisarukset ovat kuolleet. Perunkirjoituksia ei ole vielä ollut. Pelkäämme nyt kuitenkin äitimme ja hänen muutaman sisaruksensa reaktioita testamentin sisällöstä.
Äitini asuin noin neljä vuotiaasta asti tällä ko. maatilalla. Muutaman vuoden siellä vietti myös muutama hänen siskonsa. Äitini suku on hyvin pitkälti läpimätä: erittäin juonittelee, kieroa, vain itseään ajattelevaa ja rahanhimoista sakkia. Ollaan kyllä kuultu juttuja heistä. Erityisesti yksi näistä äidin siskoista on Hiljan viimeisinä kuukausina pitänyt kovasti yhteyttä heidän suuntaansa. Surua ja murhetta vai juonia? Meillä on pahat aavistukset heidän tarkoitusperistään, mutta emme voi varmasti väittää, etteikö heillekin olisi tullut hätä, kun tietää tärkeän(kö?) ihmisen ajan lähestyvän loppuaan. Äitini oletti tietysti saavansa suurimman palan Hiljan omaisuudesta, sillä äitimme oli tälle mummolle kaikista tärkein. Uskomattoman tärkeä. Mutta äitimme on kuitenkin psyykkisesti sairas (skitsofrenia), miksi hän ei välttämättä olisi pystynyt käyttämään omaisuutta vastuullisesti. Yksi tekijä, miksi hänelle ei suunnattu testamenttia.
Mutta onko äidillämme nyt siis minkäänlaista oikeutta Hiljan perintöön? Hänen nimeään ei ollut testamentissa, mutta onko äidillä oikeutta mihinkään, vaikka Hilja oli hänen huoltajansa? Lakiosa, liittyykö se mitenkään tähän ko. tapaukseen?
Olenko ymmärtänyt oikein, että siis kaikki Hiljan tilillä olleet rahatkin (pienehkö summa) jakautuvat meille kahdelle? Velkoja tällä henkilöllä ei varmastikaan ollut, ja kaikki sairaala- ja hautajaiskustannukset tililtä on jo maksettu. Mitenkä sitten maatilalla ollut Hiljan irtain omaisuus? Lasketaanko jokainen kippo ja kuppikin perittäväksi tarkoitettuun omaisuuteen? Voiko kaikelle laskee rahallisen arvon?
Mitenkä se "rahan saanti" sitten tapahtuu? (tuntuu pahalta sanoa noin) Saammeko tilillä olleet rahat heti kun se on mahdollista, vai odottavatko nekin Maijan ja Matin poismenoon asti Hiljan tilillä? Mites se perintövero? En osaa yhtään sanoa kuinka suuri perintö kokonaisuudessaan rahallisesti on, mutta se voi olla aika lähellä sitä rajaa (onko se 20 000 raja?). Jos vaikka tilasta saisi sen 90 ooo €, sehän summa jakaantuu Hiljan, Matin ja Maijan kesken. Eli kullekin 30 000 €, right? Hiljan omaisuus siis jakaantuisi minulle ja siskolleni tasan, eli kummallekin tulisi 15 000 €. Varmaankaan talosta saatava osuus ei ole noin iso (?), mutta tilillä olleet rahat ja irtain omaisuus kasvattavat toki hänen omaisuuttaan. Niin se on sitten siinä ja siinä. Ei tekisi kauheasti mieli ruveta veroja maksamaan, kun emme haluaisi siskoni kanssa myydä taloa, vaan pitää sen omistuksessamme. Sen lisäksi että pitäisi maksaa verot pitäisi vielä maksaa osuudet Matin ja Maijan testamentin saajille. Ei kauheasti huvittaisi.
Olemme siskoni kanssa vielä nuoria. Itse olen jo täysi-ikäinen, mutta siskoni ei ole vielä. Ajatuksemme voivat vielä muuttua, mutta meidän tosiaan tekisi kovasti mieli lunastaa itsellemme ko. maatila sitten jonain päivänä. Riippuu tietenkin Hiljan sisarusten testamenteista, kuinka paljon maksettavaa jäisi. Matin testamentti ei takuuvarmasti ole meille suunnattu, mutta Maijan testamentissa nimemme saattanee olla. Emme haluaisi tilan joutuvan jonkun tuntemattoman käsiin. Asumaan kumpikaan meistä ei aikoisi jäädä, mutta yhteisenä kesänviettopaikkana talo olisi todella ideaali. Siskoni kanssa olemme niin hyvissä väleissä, että voin melkein 100 %:sti vannoa, ettei meille tule selkkauksia näissä asioissa, ainakaan suuria. Suurin kysymyshän silloin sitten olisi, että mistä saamme rahat talon lunastamiseen. Opiskelijana sitä ei kauheasti vielä voi tienata, mutta ei sitä vielä tiedä minne tie vie ja milloinka. Pitänee pistää saamiaan rahoja säästöön, ja jatkaa normaalia kituutuselämää.
Mutta kiitos, jos joku jaksoi lukea ja viitsi vielä vastatakin. Onneksi oli testamentti ja kaikki oli selkeästi ilmaistu. Ei pitäisi olla mitään mistä valittaa. Mutta kyllä kierot ihmiset aina jotain saattavat yrittää keksiä. Enkä halua, että ensikertalaisena joudun huiputetuksi, sillä haluan koko sydämestäni vaalia Hiljan muistoa ja kunnioittaa oikeudenmukaisesti sitä muistoa, jonka Hilja minulle jätti. Onneksi siskoni ajattelee samantapaisesti.
Varoituksia, neuvoja, mitä tahansa otan mieluusti vastaan! Kaikki tulevat varmasti tarpeen!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos äitisi oli vain Hiljan kasvatti, eli ei adoptiolapsi tai biologinen lapsi, niin äidillänne ei ole ilman Hiljan testamenttimääräystä mitään saumaa Hiljan perintöön.
Lakiosalla ei ole mitään tekemistä tuon asian kanssa, ellei Hiljalla ollut omia lapsia (tätä ei viestissä ollut mainittu). Lakiosaan on oikeus vain alenevaa polvea olevilla perillisillä.
Koska sisaresi on alaikäinen, asia on vähän mutkikkaampi. Esim. perinnönjakoon tarvitaan maistraatin lupa. Onko sisarellasi erikseen määrätty edunvalvoja, vai ovatko äitinne ja isänne sisaresi edunvalvojia?
Suosittelen, että otatte yhteyttä kotikuntanne oikeusaputoimistoon, tai asianajajaan.
Itse asiassa en osaa varmasti sanoa, onko äiti nyt sitten kasvatti- vai adoptiolapsi. Mutta siis äidin ollessa viitisen vuotta vanha hänen isänsä pyysi vaimonsa (äitini äidin) kuoltua Hiljaa ottamaan äitini kasvattaakseen. Muutaman vuoden päästä tästä äidin isä sitten kuoli. Eli äidillä ei ole ollut Hiljan lisäksi muita huoltajia/holhoojia sen jälkeen. Biologisia lapsia Hiljalla ei ole.
Äitini ja isäni ovat hiljattain eronneet, ja isäni on ymmärtääkseni yksinhuoltaja (siitäkin on kyllä ollut puhetta, kun jossain papereissa on muka yksinhuoltajuus toisissa yhteishuoltajuus).
Tiedän kyllä asioiden järjestyvän ajallaan. Hiljan sisarella on testamentti säilytyksessään. Tuntuu jotenkin uskomattomalta, jos pitäisi ruveta tosiaan ottamaan yhteyttä asianajajaan tms. Haluaisin kaiken menevan vain täysin kivuttomasti ja sovussa ohi. Mutta asiat selvinevät enemmän tässä kuukauden sisällä, jolloin perunkirjoitusten olisi tarkoitus olla. Halusin vain yrittää selvittää asioita, kun tuntuvat niin kovasti pyörivän päässä.
Kiitos kovasti sinulle noggrant!
Tuli vielä mieleen, että onko sisarellani siis oltava joku edunvalvoja (kenties yksinhuoltajana oleva isä?) esimerkiksi perunkirjoituksissa mukana? Hänkö ei siis itse saa/voi allekirjoittaa mitään? Eihän isällä ole sitten lupaa koskea siskoni perinnöksi saamiin rahoihin? Saako siskoni itse käyttää niitä lainkaan ennen kuin täyttää 18 vuotta vai mitenkä tämä oikein menee?
Kiitos!
Tärkeintä on, että alkuperäinen testamentti pysyy varmoissa käsissä. Luette huolella paperit joihin ehkä pyydetään nimeänne ja jos ette ymmärrä asiakirjan sisältöä, niin ei pidä summassa allekirjoittaa.
Testamentin saajina myös te olette pesän osakkaita ja teidät pitää kutsua perunkirjoitukseen. Pesän varallisuus tilanteen ja siten perintönne määrän selvittelyksi teidän kannattaa osallistua perunkirjoitukseen. Perunkirjoitus on pidettävä 3kk kuluessa kuolemasta. Ellei asiasta jo ole tietoa, niin kyselkää ajankohtaa ja kutsun tulemista vaikkapa Hiljan sisaruksilta. Oletan heidän tietävän testamentista ja siten oikeudestanne osallistua perunkirjoitukseen ja että tieto myös menee perunkirjoittajalle.
Perunkirjoitus on vaaraton tilaisuus, eikä teidän siellä tarvitse allekirjoittaa mitään asiakirjaa. Tästä eteenpäin testamentin tiedoksi antamisen tapoja en nyt lähde selvittämään, vaan suosittelen antamaan homman asiantuntijan hoidettavaksi, etenkin jos epäilet kieroiluja.
Asiantuntijalta saatte selvityksen monista käytännön seikoista miten asianne hoidatte.
Oikeus lakiosaan on vain rintaperillisillä, eli Hiljan lapsilla, adoptiolapsilla ja heidän sijaan tulevilla lapsillaan.
Mainitsemasi kasvattiäiti termiä en selostuksesi perusteella osaa varmuudella tulkita.
Meinasin eka ohittaa kokonaan tuon mainintasi testamentin tiedoksiannosta, mutta pakko on hieman kysyä tästä.
http://www.reumaliitto.fi/sivut/tutkimusrahasto/Testamen/lakic.html nettisivulla lukee "Testamentin saajan tulee todisteellisesti antaa testamentti tiedoksi kaikille perillisille." Koskeeko tuo nyt minua ja siskoani? Pitääkö meidän antaa testamentin sisältö tiedoksi perillisille, eli keille kaikille siis? Vai tarkoittaako "testamentin saaja" paperin löytäjää, joka lukee testamentin ja ilmoittaa siinä mainituille henkilöille sisällön? Onpas tuo kyllä kimuranttia kieltä...
Kiitos!
Lueskelepa aikasi kuluksi perintökaarta. Sieltä löytyvät vastaukset perintöön ja testamenttiin liittyviin kysymyksiin. Testamentin tiedoksiannosta on säädetty 14 luvussa (PK 14:4).
Testamentti on annettava tiedoksi perittävän lähimmille perillisille eli niille, joille testamentattu omaisuus ilman testamenttia menisi. Lähimmät perilliset taas löytyvät PK 2 luvusta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Kirjoituksesi perusteella testamentissa määrätään, että "maatilaa ei saa myydä tai luovuttaa ennen kuin kaikki sisarukset ovat kuolleet".
Kirjoitat, että tämän jälkeen ehkä olisitte valmiita lunastamaan tilan. Tämä riippuu täysin siitä, pääsettekö sopimukseen Matin ja Maijan perillisten kanssa. Mitään automaattista lunastusoikeutta teillä ei kuitenkaan tilaan ole, vaikka yhteensä toki 1/3 siitä omistatte Hiljan testamentin perusteella.
Kysyit pankkitilillä olevista rahoista. Kyllä, saatte ne puoliksi siskosi kanssa (kun mahdolliset velat on ensin maksettu).
Siskosi tarvitsee edunvalvojan, kuten mainittu. Alaikäisen lapsen edunvalvoja on lähtökohtaisesti huoltaja. Laki holhoustoimesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442) mukaan tuomioistuimen on määrättävä edunvalvoja, jos lahjakirjassa tai testamentissa on määrätty, että saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun henkilön kuin saajan edunvalvojan hoidettavaksi, ja edunvalvojan määrääminen hoitamaan saatua omaisuutta on saajan edun mukaista. Ilmeisesti tällaista määräystä ei ole, joten huoltaja on lähtökohtaisesti edunvalvoja.