Syyllisyys painaa Bodom murhaajaa päivin öin. Sen täytyy olla mielessä aina. Entä murhaajan omaiset kuinka he tämän kaiken jaksavat voi heitä olisihan se helpompi jos murhaaja tunnustaisi tekonsa sovittaisi syntinsä ja saisi rauhan. Olisi rehellinen ja suora.
Anteeksianto ja rauha tuonpuoleisessa on armo. Nyt vain kärsimystä ympärillä ja hänessä on aivan erilaisia puolia jopa vastakohtia ja hän on yhtä aikaa ihmisiä rakastava ja itsekäs väkivaltaa kammoava ja itse väkivaltainen. Hän on hyvää tahtova ja pahaa toteuttava hän rakastaa rauhaa ja aiheuttaa vihaa hän janoaa rakkautta mutta kylvää riitaa hänen sisimpänsä kaipaa JUMALAN yhteyteen mutta samalla hän itsekkäästi etsii riippumattomuutta ja oman itsensä herruutta.
Hän on kuin talo jonka ullakkokerroksissa laulavat enkelit ihania hymnejään mutta jonka kellarissa ulvovat sudet tai hän on pinnalta katsoen menestyvä sivistynyt ehkä iloinen ja tyytyväinen mutta pinnan alla taakkoja kantava kärsivä joskus epätoivon partaalla hoippuva ihminen. Tunnustaisi tekonsa kärsivä ihminen.
Mikä saa aikaan huudon? Onko se pelko, kauhu, pettymys, suru, kipu, ahdistus, epätoivo? Vai onko se ihmisen eksistentiaalinen tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden kokemus.
Onko se syyllisyys häpeä? Liittykö se maailman synkkyyteen sen synkkiin väreihin vai oman sisimmän tuskaan? Vai nouseeko se huuto jotenkin suhteesta noihin toisiin ihmisiin joiden hahmo näkyy etäällä pettymykseen syyllisyyteen hylkäämiseen vai siihen ettei yhteyttää heihin ole yksinäisyyteen?
Olipa mikä hyvänsä HUUTO taitaa olla kärsimyksen huuto kärsimyksellä on siis monta nimeä. Se voi olla fyysistä kipua ja tuskaa henkistä tai sielullista ahdinkoa piinaa tai hätää se on määrittelemätöntä ahdistusta joka valtaa koko ihmisen. Tavallisesti se koskettaa koko ihmistä se on kuin iso möhkäle hänen sisässään joka ottaa sieltä tilan valtaa ihmisen pahuuden köysiin.Tunnustus keventää taakkaa se myös antaa mahdollisuuden ymmärtää että on olemassa muutakin kuin kipu tuska yksinäisyys epätoivo.
Tunnustus antaa mahdollisuuden löytää se lohdutus joka on tarpeen kun ihmisen apu ei riitä. Sillä loppujen lopuksi kärsimyksen ja kuoleman tuskassa auttaja ja lohdutus löytyy JUMALALTA jolla on tarjota enemmän sekä täällä että siellä missä KAIKKI ENTINEN ON KADONNUT
Anteeksianto ja rauha tuonpuoleisessa on armo. Nyt vain kärsimystä ympärillä ja hänessä on aivan erilaisia puolia jopa vastakohtia ja hän on yhtä aikaa ihmisiä rakastava ja itsekäs väkivaltaa kammoava ja itse väkivaltainen. Hän on hyvää tahtova ja pahaa toteuttava hän rakastaa rauhaa ja aiheuttaa vihaa hän janoaa rakkautta mutta kylvää riitaa hänen sisimpänsä kaipaa JUMALAN yhteyteen mutta samalla hän itsekkäästi etsii riippumattomuutta ja oman itsensä herruutta.
Hän on kuin talo jonka ullakkokerroksissa laulavat enkelit ihania hymnejään mutta jonka kellarissa ulvovat sudet tai hän on pinnalta katsoen menestyvä sivistynyt ehkä iloinen ja tyytyväinen mutta pinnan alla taakkoja kantava kärsivä joskus epätoivon partaalla hoippuva ihminen. Tunnustaisi tekonsa kärsivä ihminen.
Mikä saa aikaan huudon? Onko se pelko, kauhu, pettymys, suru, kipu, ahdistus, epätoivo? Vai onko se ihmisen eksistentiaalinen tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden kokemus.
Onko se syyllisyys häpeä? Liittykö se maailman synkkyyteen sen synkkiin väreihin vai oman sisimmän tuskaan? Vai nouseeko se huuto jotenkin suhteesta noihin toisiin ihmisiin joiden hahmo näkyy etäällä pettymykseen syyllisyyteen hylkäämiseen vai siihen ettei yhteyttää heihin ole yksinäisyyteen?
Olipa mikä hyvänsä HUUTO taitaa olla kärsimyksen huuto kärsimyksellä on siis monta nimeä. Se voi olla fyysistä kipua ja tuskaa henkistä tai sielullista ahdinkoa piinaa tai hätää se on määrittelemätöntä ahdistusta joka valtaa koko ihmisen. Tavallisesti se koskettaa koko ihmistä se on kuin iso möhkäle hänen sisässään joka ottaa sieltä tilan valtaa ihmisen pahuuden köysiin.Tunnustus keventää taakkaa se myös antaa mahdollisuuden ymmärtää että on olemassa muutakin kuin kipu tuska yksinäisyys epätoivo.
Tunnustus antaa mahdollisuuden löytää se lohdutus joka on tarpeen kun ihmisen apu ei riitä. Sillä loppujen lopuksi kärsimyksen ja kuoleman tuskassa auttaja ja lohdutus löytyy JUMALALTA jolla on tarjota enemmän sekä täällä että siellä missä KAIKKI ENTINEN ON KADONNUT
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos se murhaaja on jo kuollu.
Miten Augustinus sanookaan Tunnustuksissaan: Ei kukaan rakasta sitä, mistä hän kärsii, joskin hän rakastaa kärsimistä. Sillä silloinkin kun hän iloitsee siitä, että jaksaa kantaa kärsimyksensä, hän mieluimmin kuitenkin soisi, ettei sitä, mitä hänen täytyy kärsiä, olisi olemassakaan (Augustinus, Tunnustukset, 262).
Älä turhaan vatvo, murhaaja kuoli jo. Kärsi kyllä omatunnontuskista ja tunnustikin teon.
Onks Gustu kuollut? Emmä oo kuullukkaan...
porskuttaa samaan tahtiin kuin ennenkin, pieni hymynkare suupielessään, ähäkutti, selvisinpä...
Gustun juoksut on juostu, ja mölötykset mölötetty, siitä pitää akkansa huolen...
Piilossa luimistelee nyt sankari, jo sortui ääni suuri, ääni suuri ja sorea...
Oikeudenkäynnin aikana tuli kaikille oikeutta seuranneille selväksi, että Nils Gustafsson on syytön.
Nils Gustafsson ei suinkaan elele missään kotiarestissa, vaan elää kuten aina ennenkin, joskin aiempaa paremmat taloudelliset resurssit "hauskanpitoon" ovat aiheuttaneet jopa pientä ongelmaa.
Kuten sanottu: Gustun juoksut on juostu ja mölötykset mölötetty, siitä pitää akkansa huolen...
Piilossa luimistelee nyt sankari, jo sortui ääni suuri, ääni suuri ja sorea.
Kyllä kait käntty mieluusti lähtisi, mutta kun akka ei päästä, siinä sitä on vain akan silmien edessä viskit kiskottava ja käninää kuunneltava - rangaistus sekin:)
Sinun totuutesi ei ole kaikkien totuus. Puhut vai omasta puolestasi. Lain mukaan sillä oli oikeudet korvauksiin. Se mitä rahoillaan tekee on hänen asiansa. Niitä rahoja tuskin monikaan kadehtii. Niinhän sitä sanotaan, ettei raha tee onnelliseksi mutta se rauhoittaa. Mielenrauha on kuitenkin kaiken aa ja oo.
Miten voit kuvitella, että kukaan ottaa sinun kirjoituksia tosissaan, jos heität tänne faktana sellaista, jonka kuka tahansa voi Helsingin keskustassa todeta paskapuheeksi? Vai väitätkö, että Nilsillä on identtinen kaksoisveli?
mielenkiintoista.
sukurasitetta