raavaita hyvinsyöneitä,lusmuja jotka ovat mielummin pipoja kuin yhteiskunnan työläisiä.
Jos olisi sos/järjestelmä kuten isä aurinkoisen maassa niin ei tarvitsisi vetää perässään yhteiskunnan tuollaista roskasakkia,vaan niille olisi jotakin muuta käyttöä,vaikka lääketieteen edistämisessä.
Jokainen saa pipon diak,jos haluaisi ja sitten vain loisimaan eläkkeellä,mutta kun on mukavampi
käydä työssä ja vihata naitä loisia.
Jos olisi sos/järjestelmä kuten isä aurinkoisen maassa niin ei tarvitsisi vetää perässään yhteiskunnan tuollaista roskasakkia,vaan niille olisi jotakin muuta käyttöä,vaikka lääketieteen edistämisessä.
Jokainen saa pipon diak,jos haluaisi ja sitten vain loisimaan eläkkeellä,mutta kun on mukavampi
käydä työssä ja vihata naitä loisia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Onnea vihaamallesi tielle, eiks je? :)
Tollanen vitun säälittävä pelle,amputoi jalkas niin "pääset" saikulle..Aika säälittävää:b,
ettet vcaan oo kateellinen kun ollaan ihanpihalla ilman kamaakin?
naurettavan pieni,ei sillä eletä.
Sairaus on aivan perseestä.
Ja monet sinnittelee töissä,vaikka olo on todella huono.
Saat jonkinlaisia "kiksejä" kirjoittelustasi. Onhan mielenkiintosi kuitenkin herännyt ko. mieleterveysongelman tiimoilta. Odottelet varmaan suurtakin kommentointiryöppyä?
Mutta mieti samalla minkälaiseen "sakkiin" itse sijoitut yhteiskunnassa.
Varmaan sinä sen näköjään tiedät parhaiten miten nää asiat on, no tiedokses seuraava asia: itselläni diagnostisoitiin bipo n.4 kk sitten ja mitään sairaslomia tms ei edes harkittu eikä harkita jatkossakaan! Ihan teen koko aika 3-vuorotyötä ja kamppailen samalla tän taudin kans et pysyis ees jonkinlaises tasapainos et jaksaa töis. Ja niinku tuos jo aiemmin sanottiin ni eläkerahat on niin pirun pienet ettei niillä elä hullukaan ja itse en voisi edes harkita moista asiaa. Vaatii vaan itseltä suurta itsetuntemusta huomata ja myöntää et nyt ei ole enää hyvä olo ja sit pitää ottaa omaan hoitavaan psykiatriin yhteys joka miettii lääkityksen uusiks..tää tautihan ku ei ole itse aiheutettu, kukaan ei esim.multa kysyny et haluanko tämän vai en!! Et pidä hyvät neuvos itelläs ja keskity vaan omaan elämääs, niin täällä muutkin tekee eikä arvostele muita!
Vai niin luulet. Itse en ole yhteiskunnan elätti, vaan töissä olen käynyt ja se onkin minulle parempi vaihtoehto ja jollekkin se taas voi olla vaikeata. Varmasti niitä lusmuilijoita kuule löytyy kaikista ihmisryhmistä ja miksi ihmeessä sinua toisten elämä ja sairaudet noin häiritsevät? Mitäs sitten tekisit juopoille ja narkomaaneille? Fyysinen tai psyykkinen sairaus kun ei ole oma valinta. Alkoholismi tai huumeiden käyttö ovat taas oma valinta. Ja miksi ihmeessä joku haluaisi todellisen bipolaari-diagnoosin? Jos sillä verukkeella joku sairaseläkkeelle haluaa on sillon päässä kyllä aivan muuta vikaa ja teeskentelemällä et pitkälle pötki. Niin ja se pipo muuten on sellainen mitä pidetään kylmillä ilmoilla päässä aivoja suojaamassa ja sinä et ilmeisesti ole sitä tehnyt.
Samaa mieltä tuosta sun kans. En itsekään oo millään sairaseläkkeellä enkä tasan aio sinne mennä! Siis jokainen joka nyt vähänkään aattelee järjellään ei edes puhu tuommoisia. Itse teen työtä henkisesti ja fyysisesti raskaassa paikassa mut en vois edes kuvitella et mut laitettais eläkkeelle työpaikastani eikä tarviikaan sillä tähän tautiin on niin hyvät lääkkeet nykyään et sairaseläkkeet ei edes ihan heti tuliskaan kysymykseen. Kyl noi narkkarit ja alkoholistit taitaa olla viel meitä paljon pahempi ryhmä, ne kun ei nimenomaan selviä omasta työstään edes. Ja sit roikutaan soskun rahoilla. Kyllähän joku psykoosissa oleva joutuukin varmasti eläkkeelle mut ei bipot välttämättä..meitäkin on joka lähtöön..
Mulla ollut diagnoosi jo useamman vuoden ja töitä olen koko ajan tehnyt, enkä voisi kuvitellakkaan jääväni millekkään sairaseläkkeelle. Sairauspoissaoloja ei ole tämän takia tullut lainkaan. Varmasti jos töitä ei olisi niin olokin olisi taatusti huonompi. Lääkkeet olen aina ottanut ja ne onkin hyvin tasannut mielialan normaaliksi. Kevät ja kesä on mulle kuitenkin se vaaran paikka, riski mulla silloin suurempi mennä manian puolelle mutta kunhan vaan on itse valppaana ja ottaa ajoissa yhteyttä hoitohenkilökuntaan, ettei mene jutut sitten ihan överiksi. Työ on kiireistä ja fyysisesti raskasta ja stressiä pukkaa välillä mutta sopii kuitenkin mun luonteelle. Vastaavasti sitten vapaa-ajalla nautin omasta rauhasta, lepään tarpeeksi ja koetan syödä kunnolla. Että ihan hyvin menee tämän vaivan kanssa. Eikä kaikki oikut ja muut mielenailahtelut kuitenkaan ole seurausta tästä, vaan on ihan normaalia tuntea tavallisen elämän aiheuttamia ilon ja surun tunteita. Sillon kun masennus on pidempiaikaista ja liian hallitsevaa ja iloa on yli äyräiden, onkin sitten syytä seurata omaa oloaan tarkemmin.
hyvä ystävä toivottavasti et itse koskaan sairastu tähän tautiin.olisi sinulle melko karvasta kokea totuus.