Siipemme unohtavat
kun sydän särkyy
miten niillä lennetään
takaisin valoon
kokoamaan uudestaan niitä
onnen kimaltavia sirpaleita
huhanhajan levinneitä.
Muurit ympärilläsi taivaita hipovat
kuinka siis uskaltaisin
niiden korkeuksia tavoitella
kun en voi enää rakkauteesi tukeutua.
Tahtoisin silti lumoutua tunteesta
jota kauneutesi häikäisemänä tunsin
jotta sydän kauniit muistot saisi
ja sen jälkeen ...
Pudota ...
takaisin pimeään ...
toivottavasti jaloilleen
uutta lentoa toisaalle yrittämään
eteenpäin ... elämässä.
kun sydän särkyy
miten niillä lennetään
takaisin valoon
kokoamaan uudestaan niitä
onnen kimaltavia sirpaleita
huhanhajan levinneitä.
Muurit ympärilläsi taivaita hipovat
kuinka siis uskaltaisin
niiden korkeuksia tavoitella
kun en voi enää rakkauteesi tukeutua.
Tahtoisin silti lumoutua tunteesta
jota kauneutesi häikäisemänä tunsin
jotta sydän kauniit muistot saisi
ja sen jälkeen ...
Pudota ...
takaisin pimeään ...
toivottavasti jaloilleen
uutta lentoa toisaalle yrittämään
eteenpäin ... elämässä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olimme menossa tanssimaan pelloilla oli joutsenia lepäämässä, tulit mieleeni sinnekkö ne joutsenet lentää. Tänne ne eivät jää. Lentävät tästä vain yli. Mutta se on merkki keväästä, kesästä. Elämän kiertokulusta.
http://www.youtube.com/watch?v=SVWCIZkjBJ4&feature=related
...tuulee kovaa tai hiljaa.
no ei kaikki sentään lennä pohjoiseen
ja eikä vielä voiskaan kun on täysi talvi.
kyllä niitä sielläkin on,ne eivät vain satu
silmään kun kulkee murheissaan tai rakkaus
sydämessään.
kiitos vierailustasi ystävä hyvä
ja älä kulje allapäin vaikka rakkauteen kuuluukin
pieni kärsimys vaan katso luottavaisena eteenpäin
ja sille ajatukselle toivon menestystä sydämessäsi.
toivotan hyvää ja kaunista päivääsi,
kera lämpimin halauksin.
niitä vain hyvin vähän tänne jää. Kävin naapurikaupungissa verhkangasta ostamassa hyvän ystävän kanssa ja pellot oli täynnä joutsenia. Lepsivät vain, että sinne ne on tulossa. Kyllähän niitä varmaan jossain täälläkin on. Meren rannalla niitä ei kuitekaan näe. Ehkä enemmän makeissa vesissä pesimässä. Tullessa nähtiin myös hirviä pellolla. Saaristoon taisivat olla matkalla. Sinulle hyvä ystävä hyvää yötä. Huomen aamulla odotan kyllä vähän iloisempaa runoa. Oli vähän surullinen nyt aamulla.
Kun sinut nään
laitat pyörälle pään.
Kun menet pois
on kuin taas syksy ois.
Kun näe en sua ja kuluu aikaa,
ootan uutta kevään taikaa,
uutta kysymystä, nyt, par´aikaa:
Jääthän, etkä enää lähde pois?
Onnellinen elämämme loppu olla vois.
Ei siivistä sulat, ei sydänten sirpaleet
hujan hajan enää ikinä levinneet.
Kiitän runosta,
kuvaus aitoa
elämän punosta.
...kuinka runosi tuokin mieleeni elämäni
suurimman menetykseni pari vuotta sitten
kun silloin olin niin pohjattoman rakastunut
yhteen "tytönhupakkoon".
joitakin tapahtumia ikinä soisi tapahtuvan...
kenelekkään.
kiitoksia tosi hyvästä palautteestasi
ja nyt toivotan paljon kaikkea hyvää
päivääsi.
elävän mieli, sanoo sanontakin.
Ensimmäisen säkeistön hauraus, sen kuvaannolinen
anti on harvoin nähtyä - omaperäistä ja upeaa
tekstiä. Kuinka totta se onkaan, että siivet ei
muista sydämen ollessa säröillä, kuinka
lennetään. Itse en olisi edes keksinyt tuota,
mutta Sinä nyt olet jo pidemmän aikaa tuottanut
näitä yllätyksiä meille.
Toinen säkeistö puhuu epävarmuuden ja seuraava
taas sen halun, johon me kaikki elämässämme ha-
luaisimme - rakastumisen hurmaan.
Tuskin silti kukaan meistä tahtoo pudota pimeään,
vaikka aina se mahdollisuus onkin olemassa.
Mutta sitä uutta, riemullista lentoa ihan varmas-
ti - niin Sinä kuin minäkin.
Tarkoin harkittu kokonaisuus, jonka ajatuksiin
meistä moni varmaan yhtyy. Tuoreutta, herkkyyttä
aatelisen kirjoittamana. Ote ei herpoa missään
vaiheessa.
Ja pieni lisäys viitaten eilisen runosi komment-
teihin ja vastauksiisi. Jos lukija on kokenut ru-
nosi hyvänä, upeana - minkälaisena tahansa, niin
älä Sinä runttaa niitä mielipiteitä. Kaikki lau-
sumasi ' pöh, eihän tämä nyt ollut mitään ' tai
jotain siihen suuntaan - unohda ! Kuten on aiem-
minkin todettu, kommenttien ja lukertojen määrä
ei välttämättä ole tae runon hyvyydelle tai heik-
koudella - ne syntyy monista asioista ja piste.
Iloa ja pirteyttä päivääsi.
...sillä lailla yritän aina kirjottaa
tavallisen tavallisia tarinoita
joihin voisi kuka tahansa samaistua.
tuo ainakin liikaa joka toisinaan palautteissasi
esiintyy, tuo aatelinen,
en ole niin hyvä kirjoittaja jotta moinen sana
minuun sopisi.
kiitoksia rakas mestarini ja ystäväin
kannustuksestasi hyvästä ja toivotan päiväsi
rippeille hyvää matkaa iltaan kohti
ja siitäkin eteenpäin,
lämmöllä sydämestäni.
Niin usein olin kuvitellut, miltä
tuntuu. kun sydän särkyy ja omat
linnakkeet sortuvat. Oman Rakkauden
kanuunat vaipuvat aaltoihin. Usko omien
tunteiden voimaan, sulaa tunteettomuudeksi.
Miltä silloin tuntuu.
Jäähyvästesi jälkeen, loputtomien,
itsesäälisten ajatusketjujen lävitse tiedän.
Tiedän kun ajatuksiin muodostuu kuin
mangneetti, joka imee puoleensa kaiken
negatiivisen. Työntää pois ilon ja uskon.
Rakkauden hautajaisten jälkeen.
Tahdottomia askelia. Mitäänsanomattomia
lauseita. Elämää lahonneen elämän varjossa.
Katseita tunteiden tyhjiöön. Paleltaa.
Välinpitämättömyyttä ja sielun urkujen
pauhu tyhjään katsomoon ja tunniin varjoihin.
Siltä se tuntui kun tulivat sydämen sirpaleet.
Kuin viiltävät veitset rinnan lävitse. Tunteet
imeytyivät kylmään maahan ja jäi yksin. Oli
hiljaisuus ja tarrautunut hetki. Ja sitten opetteli
ottamaan uuden ensi askeleen. Uuteen Rakkauteen.
Ja kävelemään toisen Rakastetun luo.
Sirpaleet muassaan.
http://www.youtube.com/watch?v=clcOvhQI50Q
Kiitos runostasi.
Rakkaus on ihmisen mielen
lumoa, seisahtumista ja
piirtymistä hetkeen.
Kun jotain muuttuu,
Rakkaus on valmis, mutta
ihminen elää lumossaan.
Minkä Rakkaus muuntaa
energiaksi, liikkkeeksi,
ihminen lukitsee huumakseen,
josta ei tahdo irrota.
Haluaa elää samaa aamua,
vaikka päivän perho on
ollut jo pitkää hereillä.
Rakkaus valmiina uuteen.
Hienoa kerrontaa jälleen
Rakkausrunosi.
Erilaisissa tunnelmissa ja
toisenlaisen tekstin parissa.
Hienosti kuvasit tunteita,
tuntemuksia.
Koskettavaa ja kaunista
Runoasi.
Hieno Runosi.
Oikein kovasti tälle päivälle
iloa ja positiivisuutta elämmäsi.
Muista että elämä jatkuu ja pilvet
aina lopulta väistyy.
Tsemppiä hyvä Ystävä.
...haveri voi yllättää niin nopeasti
että on hyvä jos jonkinlainen pelastussuunitelma
on valmiina kun tuska kouraisee tosi syvältä.
kylläpä kuvaat tuntemuksia tosi hyvin
ja koskettavasti ja sellaistahan se on.
hyvä ystävä hyvä!!!
no tositarinahan tämä oli tavallaan,
muisteloita erosta jota ei olisi soinut
koskaan käyvän,
niin pää pyörällään oltiin hihii.
no menneet ovat menneitä.
kiitos ystävä hyvä vierailustasi
ja toivotan leppoisaa jatkoa päivääsi ja muutenkin
kaikkea hyvää.
ja todella hieno
ihan ajatuksia herättävä
juuri näiden asioiden äärellä
eteenpäin on mentävä
vaikka sen harmaan kiven
tulee mieleen myös sellainen vitsi
että..elämä on yhtä taistelua
päivällä lihasta ja yöllä leivästä...
vai menikö se toisin päin...
mutta...
asiaa oli sinulla minkä hyvin usein unohdamme...kiitos runo64.
...se toisin päin menee
tai kuulostaan ainakin paremmalta
mutta voi se olla kuten sanoitkin...
no aina pitää mennä läpi harmaan kiven
ja eikä periksi sovi antaa
vaikka suorin tie voi olla se tuskallisin...
kiitos sanoistasi harvinainen vieraani
ja kun harvoin näkee niin iloiseksi tulee
niimpä halaten toivotan päivääsi
hyvää ja kaunista,
lämmöllä sydämestäni.
ei se helpoinkaan
aidan alitus helpoin ole
rimakaan ei korkea
joten huonoa omaa tuntoakaan en pode
pääasia on suht koht tasainen tie
joka eteenpäin vie
vaikka ilmakuoppiakin matkaan mahtuu
rakkautta...lähelle sydäntä
sitä toivon jokaisen taskuun.
runon avaus sinulla: Siipemme unohtavat.. Sai lukemaan koko runon mielenkiinnolla. Kummasti tykästyinkin juuri noihin kahteen ekaan sanaan.. Mainiosti keksitty!
...toivoisi joskus
että saisi koko pähkäilyn kantamaan
alusta loppuun yhtä hyvin
mutta se ei onnistu tälläiseltä 'puupäältä'
ei sitten mitenkään...
kiitän sanoistasi
ja toivotan hyvää jatkoa päivääsi.