Yksin

Olen piakkoin 25-v. ja olen aivan samassa tilanteessa.

ystäviä löytää kun menee juttelemaan jollekkin ihmiselle. Mulla on ystäviä aika palon koska oon jutellu ihmisille ja koulun jäljiltä on muutama ihan ystävä jäänyt pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja mennä juttelemaan ja kertoa itsestään ja kysyä toisesta.

Erittäin vaikeaa ystävien löytäminen on. Varsinkin yksinäisille miespuolisille henkilöille (jotka ovat pitempään olleet yksin) se tekee todella tiukkaa.

Helpoiten melkein tutustut vastakkaiseen sukupuoleen, koska yleensä aikuisiällä kaveriseuran saaminen jo pelkkään jutteluunkin on yleensä vaikeaa.

Ystäviähän nyt löytää periaatteessa mistä vain ja sitten todellisuudessa niitä ei löydy oikein mistään.

Parhaiten voit ehkä tutustua ihmisiin netin kautta esim. jättämällä aktiivisiesti ilmoituksia eri palstoille ja sitten vastaamalla ilmoituksiin. Tässä on tosin se huono puoli, että yhden vastauksenkin saaminen voi olla "erittäin vaikeaa" ja siinä vastauksessakin usein sanotaan että "Sori vaan mutta ei oikein kiinnosta".

Tietysti tuota kautta voi kyllä löytyä ihan oikeaakin seuraa. Se vaatii vaan joiltakin tapauksilta "kovaa työtä" tai munkkia. Siltikin yksi helpoimmista tavoista.

Yleensä eri tapahtumat ja tapaamispaikat tai jotkut harrastukset voivat myös toimia ystävien löytymispaikkoina.

Voithan toki jättää oman mailisi palstalle niin voin itsekin vastata ja olla ystäväsi ja kokeilla jakaa vinkkejä miten mahdollisesti saat yhteyden ihmisiin.

Toki mitään helppoa tietä tuohon ei ole. Yleensä ne joilla on ystäviä niin on helpompi saadakin ystäviä koska ystävien kautta uusia ystäviä tulee automaattisesti ja niillä joilla ei ole ensimmäistäkään ystävää on todella iso työ saada se ensimmäinenkin. Koska yleensä täysin yksinäiset ihmiset herättävät vahvoja ennakkoluulojakin ihmisisissä ja sen takia se yleensä vähentää myös ihmisten halua ottaa yhteyttä sinuun.

Yleensä ei kannata tunnustaa, että on täysin yksinäinen. Ei siitä oikeastaan tarvitse erikseen mainita. Kuitenkin sitä ei pidä missään nimessä ylikorostaa.. Ylipäätään negatiivisia asioita ei kannata korostaa.

Olen sitten itsekin mies ja samassa iässä ja suhtkoht hyvin tiedän aiheen, vaikka nykyisellään omaankin muutaman ystävän.

enkä myöskään ikinä seurustellut, suudellut tai muuta vastaavaa...

Tuntuu, että silloin kun minulla oli vielä joskus kavereita vanha kaverin kautta tutustui jotenkin uusiin ihmisiin... mutta entäs nyt kun ei ole enää ketään? Joskus sanotaan, ettei ystäviä voi olla koskaan liikaa, mutta ei niihin kaveriporukoihin taideta aina haluta uusia ihmisiä. Olen muuten 19 v. tyttö ja vuosikausia jo olen ollut yksin. Sen noina vuosina olen oppinut, että turhaa itseään on rasittaa pyrkimällä olemaan "normaali". Kaikkien elämän ei tarvitse mennä samalla tavalla. Ujous estää minua tutustumasta ihmisiin ja pilaa suunnilleen kaiken. Pari vuotta on tuntunut, että pitäisi tehdä jotain tämän koko asian suhteen, mutta en saa ikinä mitään aikaiseksi...