oon siis kiinnostunu lääkikseen hakemisesta, ja luen tarvittavia aineita fysiikkaa, kemiaa, bilsaa ja pitkää matikkaa, ja ihan suht. hyvin menny (9, 10...) paitsi matikka!! enstäs oli kyl 9 ja 8, mut nyt tuli 7!! tuottaakohan paljon ongelmia...?
ja sitte mietin ett ku lueskelin vähän täällä, ni joku kirjotti että satsata noihin ainesiin jo lukiossa, ni kui paljon sitä pitäis niinku satsata että... siitä ois hyötyä?? siis ku nyt tähän mennessä on menny vaan sillä pari päiviä ennen kiirelukemisella... että paljonko, ja miten, pitäisi satsata???
ja sitte mietin ett ku lueskelin vähän täällä, ni joku kirjotti että satsata noihin ainesiin jo lukiossa, ni kui paljon sitä pitäis niinku satsata että... siitä ois hyötyä?? siis ku nyt tähän mennessä on menny vaan sillä pari päiviä ennen kiirelukemisella... että paljonko, ja miten, pitäisi satsata???
Vastaukset 3
Vanhimmat
No, jos sulla on kemia, bilsa ja fyssa tuota ysiä ja kymppiä, niin olet varmasti satsannut riittävästi, ei niitä kirjoja nyt tarvitse sentään kannesta kanteen ulkoa osata. Ei kaikki lääkikseen tulijat ole lukeneet niitä lukiossa ollenkaan, vaikka siitä kyllä huomattava apu pääsykokeessa onkin.
Matikkaa ei_tarvitse_lääkiksessä_yhtään_tasan_mihinkään, että siitä ei kannata olla huolissaan, kunhan osaat sen verran, että ymmärrät sen matematiikan, mitä fyssassa ja kemiassa tulee vastaan.
"Matikkaa ei_tarvitse_lääkiksessä_yhtään_tasan_mihinkään, että siitä ei kannata olla huolissaan, kunhan osaat sen verran, että ymmärrät sen matematiikan, mitä fyssassa ja kemiassa tulee vastaan."
no ehkä hitusen enemmän kuin hammaslääkiksessä.
Toivon että viestisi oli provo. Tuota... hampaalla Helsingissä kyllä kandiin asti koko tutkinto on täysin yhteinen yleismedisiinan kanssa, jonka jälkeen denttarit sitten häipyvät biolääketieteen laitokselta hammaslääketieteen laitokselle. Toisekseen ei se, että denttarit erikoistuvat vain suun ja leukojen alueen sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon tarkoita sitä, että jotenkin tuon alueen elinten/kudosten fysiologia, niihin liittyvä radiologia, sairauksien mekanismit jne olisivat yhtään sen enemmän tai vähemmän "matemaattisia" ja "matematiikkapitoisia" kuin muualla elimistössä. Vai onko pää jotenkin sinusta joku muusta elimistöstä poikkeava, kokonaan erillinen omituinen organismi? Toisekseen tämän logiikan mukaan vaatimustaso em asioitten suhteen jotenkin omituisesti vähenee mitä spesifimmin lääketieteessä erikoistuu... Ja siis edelleen... haluaisin kovasti kuulla edes jonkin esimerkin, missä lääk.tdk:ssa on muka lääkärin/hammaslääkärin tutkintoa tehdessä osattava matematiikkaa syvällisemmin kuin muutamien fysiikan/kemian peruskaavojen tajuamiseen.