myöntää epäonnistuneenne liitossanne!.Milloin tajuatte,että jos miehenne olisi ollut onnellinen kanssanne,ei hänen olisi tarvinnut hakea lohtua avioliiton ulkopuolelta.Käsittämätöntä,kuinka yritätte pitää exmiehestänne kiinni jopa lapsilla kiristämällä.Todella säälittävää ja yksikin täällä haukkuu kaikki isät maanrakoon(ESIM.ONKIMADOKSI)jos/kun isä ei suostu kaikkeen mitä exrouva päättää.Eräs ei näköjään toivu erostaan ikinä,vaikka lapset ovat jo aikuisia.Naikkonen vei joskus sata vuotta sitten hänen miehensä ja sitä ei koskaan anteeksi saa.Ei se aina ole niin että isät jättävät lapsensa,vaan hyvin usein se äidin katkeruus saa hänet niin pirulliseksi,jotta kaikki pirullisuudet pitää tehdä exmiehelle ja usein hänen uudelle puolisolleen.
Miksi teidän exät
on niin vaikeaa
42931
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
eivät ole käyneet vieraissa.
Liittoja päättyy monista eri syistä.
Älä yleistä.
avioliiton päättyminen tietyllä tavalla on epäonnistuminen ainakin useammat ihmiset toivoo/uskoo sen kestävän (miksi muuten edes avioon menis)
Mutta myös omista virheistä täytyy ottaa opiksi, minä en nykyisessä liitossa esm, pidä miestäni itsestään selvyytenä vaan työstämme liittoamme päivittäin, Hankalina aikoina(niitä joka liitossa) se työstäminen todella on sitä työstämistä, hyvinä hetkinä (joita onneksi suhteessa paljon enemmän) se sujuu kuin leikki vain.
Tsemppiä kaikille, kevätkin tulossa lumipyryuhasta huolimatta, otetaan se vastaan avoimin mielin ja rakkautta rinnassa,kunnioitetaan toistemme erilaisia mielipiteitä ja eri elämäntilanteita niin eiköhän jopa se kesäkin sieltä tule, luontoon ja syvälle mielen syövereihin.
jollekin miehelle???
mitä?
Näet taas omiasi...
miehellesi joskus,mutta päästä irti ja anna miehellesi vapaus nauttia uudesta onnestaan.Et saa häntä takaisin edes lasten varjolla.Lapset eivät ole mitään korjaussarjoja.Minun exälläni on uusia lapsia uusikkonsa kanssa ja minulla ei ole mitään sitä vastaan että lapsiamme pidetään miltei sisaruksina.Suon exälleni vapauden,kuten hänkin minulle.Näin meillä.
Ei mies ole narunpäässä täällä ollut koskaan, ihan on vapaasti saanut mennä ja unohtaa olevansa isä lapsilleen. Takasin en huoli käytettyä miestä hyi olkoon, en ikinä, sillä minä en ole ihminen jonka luota otetaan lomaa ja vapaata, ja palataan kun elämä kolhii eikä parempaa löydy.
Minun exällä ei ole uusia kakaroita, meidän lapset ovat ainoita, tosin nekin hän hylkäsi. Ja ihan itse naistensa avustamana.
Lapseni ei kuulu siihen korjaussarjaan, onneksi, ja mies ymmärse senkin ettei pakolla ole tuonut naisiaan meille näytille!
elääkö vielä näin ajattelevia muinaismuistoja,
Huolehdin omistani mutta ei tulisi mieleenkään haukkua muiden lapsia?? Mietityttää toi ajatuksenkulku??Lapset on lapsia ei niistä tule negatiivisessä mielessä kakaroita siksi että joku aikuinen tehnyt väärän päätöksen.
Noin ajattelevalta olis johtimet pitänyt solmia ennen erehdystä, oikein puistattaa ajatella että tuolla asenteella joku oikeesti kasvattaa vielä seuraavaakin sukupolvea.
Lissu, muista, ne siniset pillerit aamulla ja punaiset illalla. Ei toisinpäin!
Naisen käytös on aina oikein, oikeutettua ja siihen löytyy pätevät perusteet. Siitä tuo johtuu, yksinkertaista.... eikö!
Tuliko omantunnontuskia kun on rikkonut jonkun liiton?
kysymykseesi helppo vastata, liitto joka päättynyt eroon epäonnistunut, liitto joka kestänyt onnistunut. Silti voi olla onnellisia ja onnistuneita eroja ja lopputulos kaikille osapuolille se paras.
, mutta nyt elämä on parempaa. Paljon parempaa. Ei miestä ole näkynyt eikä lapsiaan kaivannut, se on meidän onni.
että epäonnistuminen liitossa tuo uuden onnen jossain muotoa,, mutta en hyväksy vaikka äiti olenkin että puhut myös lastesi äänellä.
Niin paljon tutkimuksia on että lapsi joka kasvaa ilman toista vanhempaa elämässään kärsii siittä oli se poisaoleva vanhempi kuinka kurja tahansa, onhan se selvää että myös isättömyyden,äidittömyyden kanssa oppii elämään ja voi saada onnellisen aikuis elämän mutta se ei poista sitä tosi asiaa että lapsille paras myös ero perheissä että molemmat vanhemmat läsnä.
Se ei poista kaikkien näiden tukimuksien esille tuomaa lasten tunnetason häirintää että äiti onnellisempi kun isä ei ollenkaan läsnä, tiedän itsekkin ettää elämä minulle olis paljon helpompi ei tarvisi lohduttaa kun isä ei tulekkaan kun lupaa jne jne esimerkkejä vaikka kuinka mutta näistä pettymyksistä huolimatta lapsen sielunelämälle paljon tärkeämpi että se kontakti isään on olemassa siksi minä jaksan ja teen kaikkeni edesauttaakseni sitä.
Päätin jo silloin kun lapsiani odotin että he minulle tärkeimpiä ja sillon on vaan joskus oltava se aikuinen joka ei anna omien tunteiden seistä lasten tiellä.
vaan jopa olivat eronneet ajat sitten minun nyksäni ja hänen exänsä.Saman katon alla asuivat pitkään kun kumpikaan ei ymmärtänyt lähteä.Elämästä oli eväät loppuneet kauan ennen kuin nyksäni lähti ja jätti kodin exvaimolleen ja lapsille.Nyt on exvaimollakin kihlattu ja minä yritän pitää miehestä huolta.Eipä tarvinnut ainakaan tätä miestä "viedä".
hylkäämiselle ei voi mitään. Meillä mies hylkäsi kylmästi omat lapsensa, kun naiset astui kuvioihin. Ennen heitä mies oli ihana mies ja isä. Sitten kun naiset tuli, jäi kaikki entinen.
Teimme vastavedon, ja päätimme ettei mies tuo naisiaan meille, eikä lapset heitä saa tavata.
Emme anteeksi isälle antaneet sitä että naistensa takia jätti koko perheen.
Minä en suostunut siihen että lapset tapaisivat isänsä naisia, siihen meillä hyväntahtoisuus riittänyt. Mies saa elellä naistensa kanssa ihan yksin, meille heitä on turha kärrätä.
Enkä olisi voinut koskaan laskea lapsiani isänsä luo jos siellä olisi naisia ollut, se olisi ollut liian paksua.
Nyt lapset ovat eläneet hyvän lapsuuden ilman että kukaan vieras ja ulkopuolinen olisi heidän elämäänsä päässyt vaikuttamaan, heitä haukkumaan ja vihaamaan, ja minua.
Miestä kaduttaa tekosensa, mutta ihan itseään saa syyttää.
Isä ei halunnut enää olla lastensa kanssa, ja me ei haluta olla isän naisten kanssa missään tekmisissä. Se on tasapuolista näin ja paras lasten kannalta.
Kysyppä lapsilta samaa kun ovat isoja.. Se on sinun onnesi, jotta saat kaikille sanoa, kuinka olet ihan yksin kasvattanut lapset ja voi voi kun on elo ollut rankkaa. Etkä ole joutunut olemaan lasten isän kanssa tekemisissä. Lapset vain ei ehkä näe sitä onnena että isä heidät on hyljännyt...
Kun sä noin tuon asian ilmaiset, mä kyllä olen sitä mieltä että ei se isä jättänyt lapsiaan. SINÄ estit lasten näkemisen. Ymmärrän miestä, että hän ei alkanut sinun pillisi mukaan pomppimaan. Valitsi sitten mielummin uuden elämän, kuin sen, että sä määräät enää koskaan mitä mies tekee ja kenen kanssa. Kiristit lapsilla. Tosi aikuismaista. Ystävällistähän on sopia lasten äidin kanssa siitä, sopiiko hänelle, että isä esittelee uuden kumppanin lapsille, mutta sun asenteesta huomaa, ettei sun kanssa voi neuvotella eikä keskustella. Uskon että jos lapsilta kysyy, että näkevätkö he isäänsä mielummin uuden kumppanin kanssa vai etteivätkö näe ollenkaan, uskon että he valitsevat ensimmäisen. Voi myös olla että olet aivopessyt heidät siihen, kuinka paha mies isä on. Kun lapset ovat vanhempia, tämä kaikki kääntyy sinun niskaasi. He tajuavat, miksi isä lähti (selkeästi kanssasi ei voi täysjärkinen elää) ja miksi hän ei voinut tavata lapsia. He todennäköisesti tulevat tapaamaan isäänsä sinun selkäsi takana, sillä he eivät halua kertoa sinulle tavanneensa isää. Se ei olisi sen kaiken hässäkän arvoista, jonka sinä siitä nostat. Nyt varmaankin vastaat, että olen katkera nyksä, joka kirjoittelee. Näkemykseni ei kuitenkaan ole siitä kiinni, olenko exä vai nyksä (olen meinaan monenkin miehen exä, vaikken naimisessa ole ollutkaan, ja yhden nyksä, nykyiseni) Näkemykseni johtuu siitä että olen joutunut katsomaan vastaavaa vierestä. Omat vanhempani eivät näin tehneet, mutta eräs hyvin läheinen sukulaiseni kyllä joten tiedän mistä puhun.
olla isänsä naisten kanssa missään tekemisissä. Me emme heitä ole elämäämme tarvinneet. Ihmettelemme jatkuvasti, että miksi hän meidät hylkäsi? Lapseton naikkonen on varmaan sellainen jota ei voi vastustaa, kun ei ole huolta lapsista. Osittain naureskelemme jakuvittelemme millainen mahtaa tämä naikkonen olla, ja mitä tehdä. Mutta ei siitä sen enempää, pääasia, ettei tule meille, eikä lapet ole hänen kanssaan missään tekemisissä. Miksi olisi? Mitä hyötyä hänestä meille olisi? Sanoihan mieskin aikanaan, että kunhan nyt tossa joku on, että oääsee tästä surusta ohitse ja kiva kun on kustannusten maksajana toinen. Niinpä.
olet miellummin aivopesullasi pilannut lapsesi elämän kuin että olisit niellyt ylpeytesi ja antanut lapsille mahdollisuuden heille niin tärkeään isäsuhteeseen, Sinä olet sen valinnan tehnyt ja tajunnut että olet väärässä siksi vietät päivbittäin aikaa täällä koittaen vakuuttaa myös itsellesi että sinulla on ollut oikeus tpimia niinkuin olet tehnyt ,mutta ei kyllä se viimeistään elämän loppuvaiheessa vastaan tulee.
Mistä sä tiedät, ettei isä ole ollut lasten kanssa tekemisissä? Jos itse olisin lapsesi, tuskin kertoisin sitä sinulle. Jos tämä naikkonen on vain rahoittajana ja siksi että pääsee surusta yli, miksi syytät näitä naikkosia siitä että isä on lapsensa hyljännyt? Eihän joku laastari/rahoittaja voi niin paljoa miehesi mielipiteisiin vaikuttaa. Kerro mulle, miksi edes pyörit tällä palstalla? Olet hokenut tuota mantraasi jo pitkän aikaa. Kuitenkaan sinulla ei ole mitään sellaista sanottavaa, jossa olisi jokin uusi näkökanta. Sinulla ei ole uusperhettä, vaan eroperhe...
isälleen kyun heidät hylkäsi. Jos mies olisi väkisin vienyt lapsemme naikkosten luokse, olisin tehnyt siitä lopun alkujaan. Salaa kenenkään vieraan ihmisen luokse, aika paksua. Miksi mies olisi salannut? Onko kentis ihminen niin huonossa valossa, että salaa pitä mennä hänen luo? Ihmeellistä ja kauheaa jos niin olisi. Lapset ovat saaneet aikanaan valita, joko minä tai isänsä naikkoset. Minut valisivat, tietenkin. Niin pahoillaan ovat isnsä tempauksesta, että olisi tosi suuri ihme jos salaa menisivät oudon naisen luo. Ja luulen että minut lapset ottaisivat tietenkin mukaan, mutta kun emme heitä tarvi, emme salaakaa lähde heitä katsomaan.
katkeran olet tehnyt , ja luultavasti he on sen ymmärtänyt ja salaa tapaa isäänsä eli heille tärkeää ihmistä johon sinä et kuulu millään lailla, jos ei vielä niin joku päivä näin käy.. Se ettei sulle kerrota on vaan sitä että tietää sinun viimeisenkin mielenrauhan järkkyvän kun saat tietää ja vaikka et omalla käytöksellä lasten kunnoitusta ole ansainnut niin he kuitenkin vieläkin välittävät sinusta ja siksi haluaa säästää sinun tunteita. Päästäisit heidät jo musertavasta painostuksesta vapaaksi, Olet kertonut että sulla jo lapsenlapsiakin mutta että lapsesi ottaisi sinut joka paikkaan mukaan, Eikö ole aika pervoa että äiti mukana kun he alkaa näihin lapsentekohommiin alussa ihan vieraan ihmisen kanssa, (toivottavasti ei sentään keskenään äidin silmien alla sikiä)... Ja vielä se että valehtelun idea just salata sinulta se tieto joten se ettet asiasta tiedä ei tarkoita etteikö sitä tapahdu.'Sinun lastesi takia toivon todella että näin on ollut jo pitkään.
kuin sulla? Vähän vaikeeta on salaa tapailla, pitää varmaan kouluaikana tapailla isän naikkosia jos epäilet että lapset heitä haluisi nähdä. Hih.. lapseni ei ole koskaan valhedelleet mulle, eikä vlaehtele nytkään. Kerran kysäsin huvikseni lapsilta, että oletteko koskaan katsastaneet niitä isän naikkosia, vanhin poika alkoi nauramaan, ja sanoi, että se olisi viimein asia mitä hän teksi, että ei kiitos! Se olisikin hauska asia, jos lapset näkisivät naikoset, olisi meillä varmaan hupaisa ilta, kun nauraisemme vatsat kippuralla heidän toilailujaan.
näin voi käydä.Jos vanhempien suhteet aivan solmussa,voivat lapset tavata toista vanhempaa kertomatta siitä sille toiselle,joka saisi traagisen hepulin asiasta.Mieheni ja veljensä tapasivat isäänsä kertomatta äidilleen,koska isä puheenaiheenakin oli kielletty.
vastasi tietäen sun mielentilan laadun.. taaskaan et vastannut mihkään kysymykseen jauhat vaan samaa. Minä en katkera sinun lapsiesi kokemista vääryyksistä ja sinun hyväksikäytöstä mutta olen siitä huolissani ja säälin lapsiasi ja lapsenlapsiasi kun siirrät tuota sairasta kontrollin tarvetta sukupolvelta sukupolvelle. Toivoa onneksi on jos ette sukurutsausta siis harrasta että tervettä järkeekin lapsesi jostain saa ajatusmaailmaansa ja lapsenlapsillasi muitakin isovanhempia ja heidän pakko olla järkevämpiä.
lapset asuivat! Sääli äitiä. Lpaet valehtelee isänsä kannustamana, ja asuu äidin luona,j oka syöttää ja vaatettaa ja huolta pitää. Siinä sen nyt näkee, että ihminen joka kaikkensa antaa, hänelle valehdellaan ja häntä pidetään hirviönä, mutta mies joka usuttaa lapsia valehtelemaan onkin sankari!!! Jos mun lapset noin tekisi, siitä keskusteltaisiin kovasti, ja mietittäisiin mitä tekisimme asialle. Olisiko minun aika poistua lasteni elämästä kokonaan, sillä en ikinä halua olla tekemisissä epärehellisten ihmisten kanssa. Olisi se niin suuri loukkaus, että välit varmasti menisi lapsiin lopullisesti ja exään.
......... ei muuta...........
vaikka asuinpaikkasi terveyskeskukseen,hyvä ihminen.Olemme jo pitkään lueskelleet täältä sinun sairaita kommenttejasi!.Elämässäsi ei ole ilmeisesti muita pelkoja kuin exmiehesi "naikkoset".Sairasta on suhteesi lapsiisikin.Eivätkö edes neuvolatädit huomanneet käytöksessäsi mitään poikkeavaa?.(silloin kun lapsenne olivat pieniä).Näytä näitä tekstejäsi vaikka sille vanhimmalle pojallesi,josko hän hakisi sinulle apua.
Minusta on törkeää äidiltä ahdistella lapsiaan niin,että isääkin on tavattava salaa!!!!Jos aikuinen ihminen voisi ajatella asioita muidenkin kuin oman etunsa kannalta,kenenkään ei tarvitsisi valehdella kenellekään.Mutta kun ei,omitaan ne lapset ja sitten leikitään niin marttyriä että.
meillä pistettiin ukko ulkoruoikintaan kun ei oppinut tavoille ja vaihdoin parempaan. Nyt siellä yrittää uusi rakentaa jotain kestävää. Lapsikin sanoo, että isän luona aina tapellaan et kyllä on kiva tulla kotiin kun täällä ei tapella.
Joten äläpä yleistä !
joka lapsensa hylkää, selkärangaton pikku-paska !
kyykäärme kun lapsensa hylkää!!!.
nainen joka kehuskelee täällä sitä miten sen ukko-paha on hylännyt lapsensa edellisestä liitosta.
Koita nyt jo tajuta että hylkää kumpi tahansa vanhempi lapsensa niin se on väärin. Sillain toimii vain onneton, selkärangaton ihmispolo.
lapsiaan hylännyt ole,vaan hänen exänsä ei anna mieheni tavata lapsiaan.Tuo ihmispeto keksii vaikka mitä ettei isä saisi tavata lapsiaan.Enkä suinkaan kahuskele asialla,mutta yritähän sinäkin joskus tajuta ettei se paras vaihtoehto lapsille ole aina se äiti.
Minäpä kysyn, että miksi nyksä puuttuu toisten asioihin? Jos ei osaa omia hoitaa, niin miksi alkaa sekoittaa muiden? Onko omat asiat niin niin solmussa, että on pakko saada muidenkin asiat solmuun?
Ihmettelen miheiä, jotka sallii tämän! Eikö lapset ole enää isälle tärkeitä, että pitää heidän puoliian ettei joku tyttöystävän tapaiset naiset heitä pompottele mielensä mukaan? Onko tämä nainen niin aivopessyt miehen, että mies ei itsekkään enää osaa toimia lastensa parhaaksi?
Sillon olisi paras tosiaan jättää lapset, jotta heidän ei tarvi olla osallisena nyksän katkerassa elämässä.
pysty kun vastaamalla kysymykseen kymmenellä kysymyksellä?
Ja miksihän ero tuli hmm..... olisikohan keskusteluyhteydessä jotain häikkää ollut?
Minä siis vastasin jo yllä omalta osaltani aloittajan kysymyksiin ja niin kuin monet vastanneet exät niin ilman katkeruutta tai vasta v....ilua.
Tämä siis vaan sivukommentti sinulle ei meille muille itsenäisille hyvin pärjääville exille.
Kyllä aloituskysymys oli mielestäni asiallinen. Et vastannut siihen. Miksi ihmeessä Ex-vaimot näkevät syytä vain miehessä, vaikka eroon johtaa yleensä useat syyt, ja syytähän löytyy kummassakin? Kyllä mä olen puolustanut miehen exääkin heidän tappeluissaan, ja toisinpäin. En ihmistä kovin hyvin tunne, en halua olla mikään ystävä. Välimme ovat ihan tuttavalliset. Se että nyksät puuttuu toisten asioihin. Hmmmm. No mua ei varsinaisesti kiinnosta puuttua mieheni lasten hoitoon, mutta kyllä mua kiinnostaa jos lastensuojelu käy lasten luona, koska äiti ei hoida. Tämäkään asia ei muuten minulle kuulu, mutta jos mieheni on onneton, se kuuluu. Ja koska minun ja mieheni talous on yhteinen, se kuuluu. Minua ei kiinnosta ilkkua äidistä, millainen ihminen hän on kun ei voi lapsiaan hoitaa vaan puutun kysymällä ex-vaimolta, VOINKO AUTTAA JOTENKIN, tarvitsetko rahaa, voin omistani antaa jos miehellä ei sillä hetkellä ole. Voinko hoitaa lapsia, jos ei vain jaksa? Miksi näin teen. Juu, siksi että omat asiat on ollut solmussa ja tiedän että elämä voi olla synkkää joskus. En halua sitä kenellekkään muulle. En varsinkaan mieheni lasten äidille, sillä jos lapset on onnettomia, on mieheni onneton ja sitähän mä en halua. Lisäksi soitan ja kysyn kuinka lapsilla menee. Teen niin myös muille tuttavilleni. En ole mikään äitipuoli. Olen tuttava, aikuinen nainen. En halua tietää välttämättä heidän henk. kohtaisimpia asioitaan, en halua udella onko äiti ollut kusipää, haluan tietää että mitä lasten elämässä tapahtuu. Ne tenavat on kivoja ja hyväsydämisiä ja -käytöksisiä jokainen. Ihan vain siksi.
ileisesti.Olisipa enemmän noin ymmärtäväisiä ihmisiä niin tulisimme hienosti toimeen.Nythän täällä ovat nyksät ja exät jatkuvasti tukkanuottasilla.Joku ei tajua kirveelläkään sitä,että isäkin haluaisi tavata lapsiaan,mutta ei saa kun ex ei anna.Sama joskus toisinkin päin,mutta äityliä siitä ei täällä siten tuomita.
Asiaa voi aina katsoa monelta eri kantilta ja sinä haluat katsoa vain ja ainoastaan omalta kannaltasi ja olet valmis syyttämään kaikesta yhtä ihmistä.
Miksi sinun nyxä, on niin vaikea myöntää että minua ei kiinnosta hittojakaan sinä tai teidän elämänne. En tiedä miksi näin kuvittelet olevan, ehkä olen sinulle jollain tavalla uhka. Käsittämätöntä että pidät sitä kiristämisenä että vaadin lapsille säännölliset tapaamisajat ja näin ollen lapsille ja minulle säännöllisyyttä elämään. Ja tiedoksesi, ehkä en toivu erosta koskaan jollain tasolla, olinhan sitoutunut kunnes kuolema erottaa ja niin oli hänkin. Kun naikkonen "joskus satavuotta sitten" vei mieheni, ei hän koskaan tule saamaan anteeksi, kun ei ole sitä pyytänytkään (ei kai haukkumiseltaan ole kerennyt), eikä tule saamaan myöskään kunnioitustani. En ymmärrä mikä sinut on tehnyt noin pirulliseksi että jaksat vuodesta toiseen. Minä olen jatkanut elämääni ja kääntänyt uuden lehden. Milloin sinä pääset yli tekemästäsi virheestä ja alat elää elämäänne ja unohdat minut?
tähän? mieheni ex-vaimo halusi eron jatkuvien riitojen takia, mies sanoi et jos sä haluut,mä kyllä lähden, mutta takaisin en sitten enää tule. noh,tämä mies tapasi minut muuttonsa jälkeen ja tää ex repesi täysin. alkoi kiristää miestä että vie lapset viroon, eikä mies enää näe heitä koskaan ym jos mies ei jätä minua.mies kuitenkin päätti ottaa minut ja on saanut nähdä lapsia,mutta ex tekee pirullisia temppujaan jatkuvasti ja koittaa saada meitä riitelemään, esittää kaikenlaisia vaatimuksia,ja jopa suuttuu kun olemme miehen kanssa lomamatkalla. tämä nainen on kuitenkin jo yli 30, ja käyttäytyy kuin teini... minut on nähnyt muutaman kerran mutta ei edes tervehdi vaan käyttäytyy kuin minua ei olisikaan.tässä minun näkemykseni ex-akoista... muutama ystäväni on kyllä eronnut ja he eivät onneksi käyttäydy näin vaikka ovat lähes 10 vuotta nuorempia...
Kateus se on joka vie kalatkin vedestä. Tässä tapauksessa lapset. On se sääli, miten jotkut äidit voivat kohdella lapsiaan. He raukat eivät ymmärrä minkä karhunpalveluksen tekevät heille oman katkeruutensa takia.
jengii, akkoja melkeen kaikki, ja tekevät elämästä niin helvetin vaikean ja monimutkaisen, ja ovat olevansa niin helvatan oikeessa joka asiassa kaikki.