Hei!
Minulla ei ole diagnosoitu paniikkihäiriötä, koska minulla oli vain yksittäinen paniikkikohtaus pari vuotta sitten ja sen jälkeen ollut satunnaisesti outoja tuntemuksia, esim. nukkumaanmennessä joskus ei tunnu hallitsevan ajatuksia tms. Eilen kuitenkin illalla iski se sama ajatusten hallitsemattomuus, mutta sen lisäksi kauhea vihaisuus ja raivo. Tuntui, etten hillitse vihaisuuden tunnetta ollenkaan, vaikken mitään tavaroita alkanutkaan heittelemään tai huutamaan. Minulla on vähän stressiä, joten voi olla että se laukaisi kyseiset fiilikset. Koko illan oli kuitenkin tosi inhottava ja vähän epätodellinen ja hermostunut olo. Itselle todella vieras olo, koska olen luonteeltani tosi iloinen ja positiivinen enkä koskaan ole vihainen ILMAN syytä. Nyt se vaan tuli jostain ja suorastaan pelotti. Kuuluuko teillä kenelläkään paniikkihäiriöön tuollaiset vihaiset olot? Mietin vain kun kuitenkin se epätodellisuuden tunne ja ajatus hallinnan menettämisestä muistutti paniikkioireita...
Minulla ei ole diagnosoitu paniikkihäiriötä, koska minulla oli vain yksittäinen paniikkikohtaus pari vuotta sitten ja sen jälkeen ollut satunnaisesti outoja tuntemuksia, esim. nukkumaanmennessä joskus ei tunnu hallitsevan ajatuksia tms. Eilen kuitenkin illalla iski se sama ajatusten hallitsemattomuus, mutta sen lisäksi kauhea vihaisuus ja raivo. Tuntui, etten hillitse vihaisuuden tunnetta ollenkaan, vaikken mitään tavaroita alkanutkaan heittelemään tai huutamaan. Minulla on vähän stressiä, joten voi olla että se laukaisi kyseiset fiilikset. Koko illan oli kuitenkin tosi inhottava ja vähän epätodellinen ja hermostunut olo. Itselle todella vieras olo, koska olen luonteeltani tosi iloinen ja positiivinen enkä koskaan ole vihainen ILMAN syytä. Nyt se vaan tuli jostain ja suorastaan pelotti. Kuuluuko teillä kenelläkään paniikkihäiriöön tuollaiset vihaiset olot? Mietin vain kun kuitenkin se epätodellisuuden tunne ja ajatus hallinnan menettämisestä muistutti paniikkioireita...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Samanlaiset tuntemukset täälläkin.En ikinä ennen ole saanut paniikkikohtauksia,paitsi nyt viikon sisään 4 kpl.Eilen ennenkuin paniikki iski oli epätodellinen olo ja ärtyisä,sekä sekava.Nyt join aamukaffeen ja taas olo on kuin pelkäisi jotakin.Tässä ei perkele uskalla mihkään mennä,kun jatkuvasti tämä olo on tälläinen epävakaa.
Lohdullista kuulla, että muillakin on ollut kyseistä fiilistä. Mulla ei ole oikein kunnon kohtauksia tosiaan tullut kuin se yksi ja osaan yleensä tunnistaa paniikkiin liittyvät oireet ja jotenkin rauhoittaa itseäni, että ne on vaan sitä, mutta tää vihaisuus tuli vähän uutena piirteenä. Olen myös huomannut, että mulla stressi tosiaan laukaisee paniikkioireita. Voi mennä tosi pitkäänkin, ettei ole yhtään mitään. Jos sulla on tuo vaiva ihan uusi niin kannattaisi varmaan käydä lääkärillä. Kävin itse sen jälkeen kun sain ekan kohtauksen ja jäi epätodellinen olo jotenkin päälle. Sain lieviä rauhoittavia ja lääkäri oli ihan oikeassa siinä, että joskus lääke taskussa auttaa yhtä paljon kuin otettu lääke. Nimittäin seuraavan kerran kun tuntui, että tuleeko uusi kohtaus niin otin yhden lääkkeen ja fiilis meni ohi. Nyt kun tiedän, että helpotusta on saatavilla niin ei ne paniikkituntemuksetkaan tunnu niin kamalilta. Käy ihmeessä sinäkin juttelemassa tuntemuksistasi, voi olla apua! Tsemppiä kevääseen!
samanlaista vaivaa ollut noin kolmen vuoden ajan, en ole lääkitystä vielä hakenut, mutta taidan käydä kuitenkin. Rauhoittaa pelkkä tieto siitä, että lääkettä on kaapissa.
Oletteko miettineet sellaista, että hormoneilla olisi vaikutusta, tai siis iällä. Itse olen n. 45 v. nainen, ja muutenkin on itkuherkkää tämä keski-ikä, kun omat lapset kohta aikuisia ja on vähän suru puserossa, vaikka aina on ollut positiivinen asenne lasten kasvamiseen.
Epätodellinen tunne on minullakin, ikään kuin poissaoleva, välillä väsynyt, mutta suurimmaksi osaksi elämä hymyilee. Mistä siis johtuvat nuo lievät paniikkioireet? Miksi ihminen, jolla ei ole mitään näkyvää sairautta/vikaa, alkaa huolestua itsestään ja tarkkailla omaa terveyttään eli muuttua luulosairaaksi?
Olen välillä itkenyt, oikein lähtenyt kävelylle ja antanut puhdistavien kyyneleiden valua. Olen ajatellut, että tänään on huono päivä, mutta kyllä huomenna jo on paremmin. Olen ajatellut, että minun elämälläni on tarkoitus.
Kiva kun täällä saa kirjoitella muiden samaa oloa potevien kanssa. Yritetään pakottaa itsemme ihmisten ilmoille, jotta ei tulla mökkihöperöiksi ;-)
kuin käyttäisit kofeiinia?
Valitettavaa tuottaa pettymys, mutta en käytä. En juo kahvia enkä edes teetä. Enkä virvoitusjuomia, joissa on kofeiinia.
nostan hattua. Oireet olivat tutunomaiset sikäli, että itselleni kofeiini aiheutti ajoittain vastaavia purkauksia. Tuntuu jotenkin pelottavalta ajatella, että aivoissa tapahtuu äkillisiä kemiallisia reaktioita, jotka saavat aikaan irrationaalista oireilua. Minulta ne lähtivät kofeiininkäytön lopettamisen jälkeen, sinulla välittäjäaineprosesseja häiritsee jokin muu tekijä. Kannattaa välttää kaikkea, mikä kohottaa kiihdyttävien välittäjäaineiden tasoja aivoissa.