# Olen erilainen nuori #

##############################

Olen erilainen nuori, Lunssi 20v.

Jo pienestä pitäen minulla on ollut vaikeuksia pääni kanssa.
Ensimmäinen negatiivinen kokemukseni tapahtui ollessani ollut äitini vatsassa vasta 9 kuukautta. Silloin putkahdin maailmaan jalat edellä, mutta pää, se tuli vähän myöhemmin. Siinä sitä roikuttiin ja potkittiin pitkät tovit...
Ja siitä hetkestä lähtien on ollut happivajausta ja synnynnäinen päävikainen hikkatauti.
Se ei ole minun kohdallani kuitenkaan niitä kaikkein vaikeimpia, mutta aina jännittäessä
se taas alkaa...

Näin yhtäkkiä muistuu mieleeni pari tapausta, jolloin on hikkani aiheuttanut minulle ongelmia. Olin silloin vasta 6-vuotias poikanen ja kaikki muut naapurinpojat olivat minua paljon vanhempia.
Eräänä kauniina aamuna pojat päättivät lähteä omenavarkaisiin. Minä en olisi ikinä uskaltanut, mutta en myöskään aina halunnut kuulla poikien alituista pilkkaakaan, joten oli pakko lähteä mukaan.
Kotonakaan ei ollut onneksi ketään. Isä oli jo lähtenyt joka aamuiselle kävelyretkelleen uudessa talvitakissaan, jota hän itse kutsui "korkkihirviöksi".
Äiti taas ei ollut palannut vieläkään yötöistään, toimii nimittäin paikallisessa hotellissa siivoojana huoneessa 273...

Siispä näin ollen päätin lähteä mukaan...
Siihen asti meni kaikki ihan hyvin, kun sitten minulla alkoi taas hillitön hikka.
Meillä oli jo kaksi kassillista omenoita ja kolmas kovaa vauhtia täyttymässä, kun yhtäkkiä talon isäntä hikkani kuulleena tuli suolapanoksineen kaksipiippuisen haulikkonsa kanssa paikalle.
Kaikki singahdimme karkuun aidan rakosesta.
Minä tietysti pienimpänä ja hitaampana odotin jonon hännillä hikkani kanssa. Tietenkin kaikki muut ehtivät paitsi minä ja minäkin olisin ehtinyt, jos en olisi taas jäänyt kiinni päästäni...
Siinä minä pyllistelin ja yritin survoa päätäni aidan raosta läpi. Tänä aikana ehtikin jo talon isäntä paikalle ja sumeilematta, kun vielä humalassakin näytti olevan, pamautti alapiippunsa tyhjäksi minun persauksiini.
Kyllä sattui, Voi perkele ! Ja sitten jouduin perääntymään vielä aidanrakosestakin ja näin ollen myös isännän puhutteluun, josta ei kyllä hänen humalansa takia meinannut saada mitään selvää...
Kunnellessani häntä, hikkakohtaus tuli taas.
Tämän hän tietysti tulkitsi joksikin vihjaukseksi. Minä aavistin heti hänen aikeensa ja singahdin juoksuun... "PAM" !
Ja siinä meni yläpiippu tyhjäksi ja suoraan reiteen. Mutta silti en ole koskaan ennen juossut niin lujaa.

Ei tässä vielä kaikki. Hikka kesti tämän jälkeen yhtäjaksoisesti melkein kaksi viikkoa ja persukset oli tulessa viikon.
Hikan takia ei voinut öisinkään nukkua. Silmieni alle kasvoivat niin isot pussit, että kun asteli rappusia alas, niin pussit heiluivat tukan rajasta leukaan asti ja jos käänsi nopeasti päätään, niin pussit heilahti korville niin kovalla voimalla, että korva paukahti laakista lukkoon... Ei paljon naurattanut ei...

Ensimmäinen ja viimeinen sänkykohtaukseni meni tietysti pieleen. Menimme kyllä tytön kanssa jo samaan sänkyynkin. Kaikki oli mennyt siihen asti hienosti, joskin lievä humalatilani varmaan edesauttoi tilannetta. Mutta sitten minä ressukka sentään melkein normaalina nuorena miehenä aloin taas jännittämään ja siinä samassa alkoi hikkakin...
Tyttö tietenkin yritti auttaa. Ja minä itse yritin tietysti kaikkeni, pidätin hengitystä ja join melkein litran vettä. Sekään ei auttanut.
Ei ollut mielestäni jäljellä enää kuin yksi vaihtoehto. Täytyi yrittää viinalla. Kaivoin esiin koskenkorvapullon ja join sen tyhjäksi kahdella paukulla... Ja se auttoi...
Hikka lähti laakista ja ennen kuin oli housutkaan jalasta, niin lähti taju...
Kun aamulla heräsin oksentamaan, huomasin tytön lähteneen. Tämän jälkeen minulle tuli armoton debressio. Viikon istuin neljän seinän sisällä huoneessani ja hypistelin käsissäni tytön unohtamia rintaliivejä...

Nykyään minulla menee kuitenkin aika hyvin, melko kivasti...
Hikkaani on keksitty uusi lääke, joka sekin auttaa vain hetkeksi kylläkin.
Tulen jo paljon paremmin toimeen itseni kanssa, varsinkin vessassa... Siellä elämä on ainakin hetken ihanaa. Ei tarvitse jännittää, eikä ole hikkaakaan, jos vain on ovi kunnolla lukossa.

Nyt olen kaksikymmentä vuotta ja olen kiertänyt kaikki kaupunkimme vessat. Ja tarkoituksenani ei ole lopettaa tähän, vaan ohjelmassani olisi sen jälkeen koko Hämeen lääni...
Olen laatinut myös itselleni treenaussuunnitelman. Tavoitteenani masturboinnin Maailmanmestaruuskilpailut Tanskan Reberbahnilla !

Teille rakkain terveisin Lunssi 20

(Ps. 20 tarkoittaa vuosia ei senttimetrejä)

###################################

Lisäys: PÄÄVIKAINEN HIKKATAUTI

- Maassamme melko harvinainen. Yleensä aiheutuu synnytyksen aiheuttamasta happpivajauksesta ja sen vaikutuksesta keskushermostoon. Mutta myös ylipitkien sukellusten on todettu aiheuttavan tautiin liittyviä oireita, jotka ovat kyllä ajan kanssa ohimeneviä.
Ison pään on todettu edesauttavan taudin syntyyn.

- Taudin omaava on käsiteltävä aivan normaalina ihmisenä, jokseenkin pienellä varauksella.
Oireiden ilmaannuttua nopeasti suusta suuhun tekohengitystä.
Happilaitteet ovat tietenkin parempi vaihtoehto, jos sellainen on käsillä.

- Maassamme on varmuudella todettu vain toistakymmentä tapausta. Mutta vahvasti noususuhdanteessa ollaan tässä asiassa.

############################################