Jostain keskustelusta poimin tällaisen esimerkin vastauksesta: Rikoslain 21 luvun 1.1 §:n mukaan se, joka tappaa toisen, syyllistyy tappoon. A on tappanut B:n ampumalla tätä pistoolilla. A on syyllistynyt tappoon.
Pitääkö pääsykokeissa vastata noin tarkkaan? vai riittääkö vastaukseksi: Rikoslain mukaan se, joka tappaa toisen, syyllistyy tappoon. A on tappanut B:n ampumalla tätä pistoolilla. A on syyllistynyt tappoon.??
Pitääkö pääsykokeissa vastata noin tarkkaan? vai riittääkö vastaukseksi: Rikoslain mukaan se, joka tappaa toisen, syyllistyy tappoon. A on tappanut B:n ampumalla tätä pistoolilla. A on syyllistynyt tappoon.??
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pitäisin lukujen ja pykälien numeroiden opettelua pääsykoeluvuissa aika alhaalla prioriteettilistalla. Opettele ne vain, jos kaikki muu on jo hallussa. On erittäin todennäköistä, ettei niistä saa/menetä pisteitä pääsykokeessa.
Pistoolilla ampuminen voi olla myös murha tai surma, ei se välttämättä ole tappo.
Kysymykseni koski juuri lukujen ja pykälien opettelua.
Tuon vastaus oli vain esimerkki jonka poimin toisesta keskustelusta.
Ei kai nyt kukaan kahdessa kuukaudessa voi oppia kaikkia lukuja ja pykäliä ulkoa jos muut asiat eivät jo valmiiksi ole hallussa.
Opettele ensin varsinainen asia, ja jos jää aikaa, niin sitten voit opetella pykäliä. Pääsääntö on, että pykäliä ei tarvitse osata, ellei sitten kyseessä ole jokin todella tärkeä pykälä joka on kirjan pääasia. Monesti kirjoja lukiessa ne tärkeimmät ja yleisimmät pykälänumerot jäävät vähän "vahingossakin" jo mieleen.
Ainakaan Helsingin oikikseen ei tarvitse osata yhtäkään pykälänumeroa. Kannattaa muuten käydä tiedekuntien hakusivuilla, niin on tällaisissakin asioissa viisaampi...