eilinen jäi kertomatta
riipuin tyhjissä raameissa
ja mietin miltä tuntuu olla loukattu
olet asettunut minuun epätasaisesti
eikä kaipuulle ole löytynyt kiertotietä
istun ilman suurempaa sanottavaa
menetän sinua pala palalta
riipuin tyhjissä raameissa
ja mietin miltä tuntuu olla loukattu
olet asettunut minuun epätasaisesti
eikä kaipuulle ole löytynyt kiertotietä
istun ilman suurempaa sanottavaa
menetän sinua pala palalta
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tämänpäiväisestä runostasi tulee mieleeni tämä kappale "tyhjine raameineen" !
http://www.youtube.com/watch?v=1ea-nGHvGJU
T: (*J*)
Joo, kiitos.. taas osui hyvin yksiin. Pidän kyllä Paulasta. :)
eilinen voidaan unohtaa
muistaa vain tämä hetki
kaipuu onnelliseen elämään
istun katsellen ihmisiä
kadun vilinässä
tuuli tuivertaa hiuksiani
kylmä ajaa minut sisälle
etsin katsettasi
löydänkö sen tänään
vai jääkö se huomiseen
Koskettava runo Sinulta...
kiitos. hmm.. vai jääkö se löytäminen kokonaan väliin. tietyistä tosiasioista ei vain pääse yli. esteitä on monenmoisia, enkä minä itse ole niistä vähäisin.
Hyvin kuvaava runo!
Minullakin on aika usein
tunne että "riipun tyhjissä raameissa"
varsinkin nyt kun ei juurikaan ehdi
kirjoittamaan edes runoa!Lisäksi ne
minun raamini seilaavat ees taas seinällä,
pysähtymättä lainkaan...
Mie tykkäsin tekstistäsi=)))
kiitos. minäkään en ehdi. ei totta tosiaan ole aikaa tai tarvetta tunolle, mutta tietysti sellaisella hetkellä niitä tulee liukuhihnalta. enää ei edes halua kirjoittaa mitään, mutta runot hyppivät silmille aivan kuin epätoivoissaan: huomaa meidät! enää ei ole edes syytä kirjoittaa, mutta syntyy tekstejä todempia kuin elämä.
...runossasi sanoit paljonkin... Tuli noista raameista aluksi mieleen tabula rasa, tyhjä taulu ilman mitään. Kuinka tyhjältä loukatun olo tuntuu, eikä pääse elämässä eteenpäin ja silti on vaan kiinni toisessa. Hyvä runo.
Niin, loukatun olo tuntuu tyhjältä. Vielä tyhjemmältä tuntuu, jos ei edes tiedä miltä tuntuu olla loukattu. Täytyy kuvitella tunne.. täydellistä ulkopuolisuutta ja osattomuutta omaan sydämeen.