Haluan kuolla, mutta olen pysytellyt elossa ihan sukulaisten mieliksi. Nyt alkaa mitta olla täynnä. Nettipalstoillekin kun kirjoittaa, pahoittaa mielensä, kun joku tulee heti haukkumaan lihavaksi, laiskaksi, rumaksi, turhasta valittajaksi jne. Siis olenhan minä omasta mielestäni lihava ja ruma, mutta tarviiko toisten siitä asiasta lisää syyllistää? Lääkkeet ei auta, sähköhoitoon en pääse koska en ole kuulemma tarpeeksi masentunut, sairaalahoitoon olen kuulemma liian terve. Olen melko varma, että valitsen itsemurhatavaksi ranteiden auki vetämisen. Ampuma-aseita ja riittävän vahvoja kemikaaleja (kuten heroiinia) on vaikea hankkia ja hirttäytymisessä olen kerran epäonnistunut. Vielä pitäisi valita paikka, koska tämä ei ole minun asuntoni enkä viitsi jättää hirveää sotkua jälkeeni. Hautausmaa on ihan lähellä, sinne vaan kuoppaan ja multaa päälle.
Ok.
Pieni pyöreä
3263
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
viitti.
Minä en ainakaan hauku ja syyllistä sinua. Et luovuttaisi. Jos kertoisit miten huonosti asiat ovat, sinulla ne on todella huonosti jos ajattelet ja suunnittelet itsemurhaa. Et ole ainoa, minäkin ajattelen vaan itsemurhaa, mutta läheisten takia pysyn elossa. Todella hankalaa tämä kaikki, en oikein osaa auttaa, en osaa auttaa itseänikään. Mutta niin kauan kun on elämää on aina myös toivoa, ei kannata luovuttaa.
niin pönttö,et vedit ne rantees auki ku ei oo kuulunu mitään?