Huolestunut

...maksamaan exsälleen sen mikä hänelle kuuluu...

Miten jonkun vieraan ihmisen jättämä perintö voi mielestäsi kuulua tälle eksälle?


Tasinko-oikeuden määrittelee loppukädessä oikeus, joka ottaa huomioon kohtuullisusperiaatteen; esim. mikä olisi ollut vainajan tahto jos hän olisi tehnyt testamentin, avioliiton kestoajan, puolisoiden omaisuuksien suhteen avioliittoa solmittaessa yms. Jos eksällä ei ole ollut omaisuutta avioliittoa solmittaessa ja veljelläsi oli, eikä avioliitto ole kestänyt vuosikymmeniä, niin silloin hyvä asianajaja hoitaa hyvinkin asian oikeudessa veljesi hyväksi ainankin tuon kuolinpesän kohdalta.

Jakamatonta kuolinpesää vastaan ei voi ottaa velkaa ilman muiden kuolinpesän osallisten suostumusta,tässä tapauksessa tarkoittaen takausta. Jakamaton kuolinpesä on jakamatonta omaisuutta, eikä siinä ole kenelläkään osuuksia, ennenkuin kuolinpesä jaetaan. Kuolinpesän jakamista ei luonnollisesti voi hakea kuin kuolinpesän osakas. Jos jakamista ei haeta, kuolinpesä pysyy jakamattomana. Oikeus ei myöskään määrää tai pakota jakamaan kuolinpesiä ilman osallisten hakemusta. Eksästä ei voi tulla kuolinpesän osakasta missään tapauksessa, sillä hän ei luonnollisestikaan ole perinyt mitään.

hieman oikeuskäytännöistä kirjoitti:

...maksamaan exsälleen sen mikä hänelle kuuluu...

Miten jonkun vieraan ihmisen jättämä perintö voi mielestäsi kuulua tälle eksälle?


Tasinko-oikeuden määrittelee loppukädessä oikeus, joka ottaa huomioon kohtuullisusperiaatteen; esim. mikä olisi ollut vainajan tahto jos hän olisi tehnyt testamentin, avioliiton kestoajan, puolisoiden omaisuuksien suhteen avioliittoa solmittaessa yms. Jos eksällä ei ole ollut omaisuutta avioliittoa solmittaessa ja veljelläsi oli, eikä avioliitto ole kestänyt vuosikymmeniä, niin silloin hyvä asianajaja hoitaa hyvinkin asian oikeudessa veljesi hyväksi ainankin tuon kuolinpesän kohdalta.

Jakamatonta kuolinpesää vastaan ei voi ottaa velkaa ilman muiden kuolinpesän osallisten suostumusta,tässä tapauksessa tarkoittaen takausta. Jakamaton kuolinpesä on jakamatonta omaisuutta, eikä siinä ole kenelläkään osuuksia, ennenkuin kuolinpesä jaetaan. Kuolinpesän jakamista ei luonnollisesti voi hakea kuin kuolinpesän osakas. Jos jakamista ei haeta, kuolinpesä pysyy jakamattomana. Oikeus ei myöskään määrää tai pakota jakamaan kuolinpesiä ilman osallisten hakemusta. Eksästä ei voi tulla kuolinpesän osakasta missään tapauksessa, sillä hän ei luonnollisestikaan ole perinyt mitään.

Lue lisää

103 b § (16.4.1987/411)
Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.

Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä:

1) että puoliso ei saa avio- oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta taikka että sanottua oikeutta rajoitetaan;

2) että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta;

3) että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio- oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.

Osituksen sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä joko osituksessa tai osituksen jälkeen. Kun sovitteluvaatimus tehdään osituksen jälkeen, on noudatettava, mitä osituksen moitteesta ja osituksen pätemättömäksi julistamisesta on voimassa.

Kaavamainen avio-oikeus on olemassa. Mutta ap sanoi, ettei veljen puolisolla ole ollut omaisuutta. Joten mitä todennäköisimmin tässä sovelletaan avioliittolain 103b pykälää jos liitto katsotaan lyhyeksi, toinen puoliso saisi kohtuutonta etua jne. Entä jos puoliso olisi oikeutettu tasinkoon kuolinpesäosuudesta? Puoliso ei voi vaatia kuolinpesän jakamista eikä veljellä ei ole rahaa. Tässä tapauksessa veli tuskin lähtee vaatimaan kuolinpesän jakamista. Pesänjakaja (tälläinen veljellä on syytä olla) ei voi toimittaa ositusta niin, että veli joutuisi tasingon suorittaakseen ottamaan velkaa. Velan ottaminen tasingon maksuu perustuu puolisoiden väliseen sopimukseen, ei lakiin. Veli voi maksaa tasingon haluamallaan tavalla, rahaa ei välttämättä tarvita -auto tai muu tavara käy yhtä hyvin. Kannattaisi hankkia pesänjakaja ja tehdä toimitusositus, jossa lakimies toimittaa osituksen.

Kiitos vastauksista ja kannanotoista tähän mennessä. Avioliittoa on kestänyt alle 7 vuotta. Isälläni on täysin hallintaoikeus lainhuudatuksineen kuolinpesän kiinteistöihin, vaikkei hän omista niistä mitään (kaikki on siirretty lapsille), muuta omaisuutta ei kuolinpesällä juuri ole. Rahaa veljelläni ei ole ja me sisarukset olemme päättäneet ettemme lähde takaamaan hänen erolainojaan missään tapauksessa. Muita takaajia hänellä tuskin on. Merkittävin/arvokkain omaisuus mitä hänellä on, on auto. Tuntuu kauhealta, että isäni vielä vanhoilla päivillä joutuisi katsomaan oman vaivalla ansaitun pienen omaisuuden joutumisen sellaiselle henkilölle, jolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Tämä jos joku tuntuu kohtuuttomalta.

selvennystä kirjoitti:

Kiitos vastauksista ja kannanotoista tähän mennessä. Avioliittoa on kestänyt alle 7 vuotta. Isälläni on täysin hallintaoikeus lainhuudatuksineen kuolinpesän kiinteistöihin, vaikkei hän omista niistä mitään (kaikki on siirretty lapsille), muuta omaisuutta ei kuolinpesällä juuri ole. Rahaa veljelläni ei ole ja me sisarukset olemme päättäneet ettemme lähde takaamaan hänen erolainojaan missään tapauksessa. Muita takaajia hänellä tuskin on. Merkittävin/arvokkain omaisuus mitä hänellä on, on auto. Tuntuu kauhealta, että isäni vielä vanhoilla päivillä joutuisi katsomaan oman vaivalla ansaitun pienen omaisuuden joutumisen sellaiselle henkilölle, jolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Tämä jos joku tuntuu kohtuuttomalta.

Lue lisää

-Rahan puute ei tarkoita, etteikö hänellä olisi varallisuutta. Tasingon voi maksaa muutenkin kuin rahalla, maksaja voi päättää -> millaisin rajoituksin maksaja saa päättää tasingon maksamisesta? -> voiko siis maksaa vaikka vanhoilla huonekaluilla? tai vanhalla autolla (kai toisella pitää olla ajokortti että auton voi antaa)? -> kuka määrittää näiden tavaroiden käyvän arvon?

'*####** kirjoitti:

-Rahan puute ei tarkoita, etteikö hänellä olisi varallisuutta. Tasingon voi maksaa muutenkin kuin rahalla, maksaja voi päättää -> millaisin rajoituksin maksaja saa päättää tasingon maksamisesta? -> voiko siis maksaa vaikka vanhoilla huonekaluilla? tai vanhalla autolla (kai toisella pitää olla ajokortti että auton voi antaa)? -> kuka määrittää näiden tavaroiden käyvän arvon?

Lue lisää

Tavaroiden arvotus menee yleensä luovutusarvon mukaisesti, eli tavara on sen arvoinen kuin saisit siitä ulkopuoliselle myydessä. Tavaraa ei siis tarvitse alihinnoitella eikä voi ylihinnoitella perheenjäsenyyden perusteella. Asiaa kannattaa lähestyä sovittelusäännöksen, AL 103§:n kautta, joka ohjaa avio-oikeuden ulottuvuutta koskevaa sovittelua. AL 103b.2 § antaa mahdollisuuden jättää avio-oikeuden alaisen omaisuuden ulkopuolelle erillään asuttaessa ansaittua tai saatua omaisuutta. Eli sillä joko supistetaan tai poistetaan kokonaan vaimon avio-oikeus aiemmin perittyyn omaisuuteen.