Muutimme vuoden vaihteessa talopakettiin, joka toimitettiin tontille 4:nä moduulina. Hirvittävän homepainajaisen läpikäyneenä ja siitä vakavasti sairastuneena päätimme kokeilla talopaketti ratkaisua.
Nyt olemme asustelleet talopaketissa 4 kuukautta ja oireet sen kun pysyvät/pahentuvat. Voiko kyseessä olla rakennuspöly, joka ärsyttää elimistöämme? Kuivaukset suoritettiin törkeällä tavalla homeasunnossamme. Siellä ei suojattu/alipaineistettu tiloja, joten imimme keuhkoihimme harmaata kuitupölyä.
Nyt alkaa jaksaminen olla täysin loppu. Kuvittelimme tekevämme perheen takia parhaan mahdollisen ratkaisun, mutta oliko tämä sittenkin virhe?
Olkaa kilttejä ja kertokaa omista kokemuksistanne? Voiko tilanne vielä helpottaa?
Nyt olemme asustelleet talopaketissa 4 kuukautta ja oireet sen kun pysyvät/pahentuvat. Voiko kyseessä olla rakennuspöly, joka ärsyttää elimistöämme? Kuivaukset suoritettiin törkeällä tavalla homeasunnossamme. Siellä ei suojattu/alipaineistettu tiloja, joten imimme keuhkoihimme harmaata kuitupölyä.
Nyt alkaa jaksaminen olla täysin loppu. Kuvittelimme tekevämme perheen takia parhaan mahdollisen ratkaisun, mutta oliko tämä sittenkin virhe?
Olkaa kilttejä ja kertokaa omista kokemuksistanne? Voiko tilanne vielä helpottaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
1. veitte homekodin irtaimiston itiöineen uuteen kotiin, seurauksena oireilut
2. talopaketin materiaalipäästöt (uudessa aina)
ärsyttävät jo homeista herkistynyttä elimistöänne,
kestää useita kuukausia (varmistakaa toimiva ilmastointi)
3. myös talopaketeissa on ollut ongelmia kosteusvaurioiden ja homeiden osalta, jopa erittäin pahojakin tapauksia, olisiko teilläkin?
Nämä tulevat äkkisilteen mieleeni.
Tässä vielä jotakin kokeilemisen arvoisia konsteja: - olette varmaankin jo siivonneet todella perusteellisesti kaikki mahdolliset paikat ja koloset rakennuspölystä? Jos on jotakin peitelistoja kaappien vierellä/alla tms. niin ottakaa irti jos siististi saa ja siivotkaa sieltäkin. Samoin jos on paneelikattoja, joiden väliin on mahdollista päästä imurilla esim. ilmanvaihdon tarkistusluukuista jne, niin imuroikaa sieltäkin. Imurin letkuun voisi teipata jonkun sähköputkenpätkän tms. niin saa ulottuvuutta lisää. - jos talossa on käyttöullakko niin, että käynti on sisältä, niin tiivistäkää luukun reunat tosi hyvin ettei tule eristekuituja sisäilmaan - onko ilmanvaihto säädätetty talon valmistuksen jälkeen? Tiedättekö, kuinka paljon se on alipaineinen? Normaalisti 10 %, allergiahuusholleissa tavallisesti vähemmän. Kysykää IV-suunnittelijaltanne/Hengitysliiton korjausneuvojalta, miten ilmanvaihdon voisi säätää mahdollisimman vähän alipaineiseksi talon rakenteita vaarantamatta - energian säästämiseksi ilmvanvaihdossa on usein käytössä nk. kiertoilma: olohuoneessa/makuuhuoneessa tms. on poistoilmaventtiili, jolta ilma johdetaan ilmanvaihtokoneen kautta tuloilmaventtiileille ulkoa otetun ilman seassa. Jos teillä on tällainen, niin ottakaa se pois käytöstä. Tällöin tosin täytyy ilmanvaihdon asetukset säädättää uudestaan. - entä onko ilmanvaihtokanavisto ja -kone varmasti säilyneet puhtaina rakennusaikana? Allergia-apu Oy:n myymää ikkunoihin laitettavaa suodatinkangasta voi laittaa myös tuloilmaventtiileihin. Jos kangas mustuu tosi äkkiä, niin kannattaa nuohouttaa kanavistot. - onko makuuhuoneissa kaapistoja? Jos on, niin millaisia? Nauhoittamattomat hyllyjen sivut päästävät ilmaan tosi pahoja käryjä. Jos ei ole nauhoitettu, niin nauhoittakaa itse (rautakaupasta saa silitysraudalla kiinnitettävää reunusnauhaa) tai maalatkaa kaikki avoimet lastulevyreunat M1-luokan maalilla pariin kertaan niin, että saa peittävän pinnan. Lisäksi hyllynkannattimien kolosten päälle kannattaa laittaa valkoinen teippi tms. niin että sieltäkään ei tule puun ja liiman käryjä. - vetäise Sinin staattisella liinalla muutaman viikon ajan joka päivä kaikki katot, seinät, lattiat (pitkävartisella monitoimimopilla onnistuu helposti ja nopeasti). Päälle ristivetotuuletus - hommaa lämpömittari, joka näyttää myös kosteusprosentin. Pyri pitämään kosteus kohtuullisena, esim. alle 45 %. Nihkeänkosteilla kesähelteilläkin kosteutta saa pienemmäksi, jos pitää lämmitystä pienellä teholla päällä - jos teillä on takka, niin pidä usein tulta, se tehostaa ilmanvaihtoa hyvin ja kuivattaa sisäilmaa - yön jäljiltä tai jos ilma muuten tuntuu tunkkaiselta, ilmanvaihtoa voi tehostaa suoraan ulos puhaltavan liesituulettimen avulla (uusissa taloissa liesituulettimet on yleensä erikseen tavallisesta ilmanvaihdosta): aukaise tunkkaisen huoneen tuuletusikkuna ja laita liesituuletin täysille pörräämään muutamaksi minuutiksi. Joka tapauksessa joka aamu ja joka ilta muutaman minuutin läpivetotuuletus. Jos talossanne on irtaimistoa homeasunnostanne, niin oireilu voi johtua siitäkin. Toivottavasti saatte talonne sisäilman kuntoon! Jos oireilu johtuu rakennusmateriaaleista, niin 6 kk jälkeen päästöjen pitäisi vähentyä huomattavasti, eli enää 2 kk...
Kiitti vinkeistä Monia neuvomiasi asioita on jo tehty, mutta monta uutta vinkkiä annoit, kiitos siitä. Pelottavaa tässä on se, että olen 5 vuotta juossut lääkäreiltä hakemassa apua. On vain pidetty luulosairaana ja nyt uuteen asuntoon muutettuamme mulla on ilmennyt ensimmäiset astmakohtaukset. Eli nyt sitten taidan olla astmaatikko, vaikka n. 1kk sitten allergiasairaalan mukaan mulla ei ole mitään keuhkoihin viittaavaa sairautta, ainoastaan vatsahapot pielessä. Tämä on järkyttävää, jos elämä tästä eteenpäin on yhtä taistelua.
ilmankuivaimesta voi olla apua, jos ilmankosteus on korkeahko. Meillä on ollut käytössä kondensoiva kuivaaja, erittäin tehokas. Varsinaista kosteusongelmaa ei ole, kosteus on lämmityskaudella vain noin 20%, mutta olemme käyttäneet kuivainta esimerkiksi kodinhoitohuoneessa jossa kuivatetaan pyykkiä. Pidä lattialämmitys aina päällä tiloissa, joissa sellainen on. Vaikka olisi kesähelteet. Itse asun vanhassa (home-)talossa ja ilmanvaihdon ylipaineistus auttoi moneen asiaan huomattavasti. Hengitysliiton korjausneuvojan mukaan reilusti alipaineinen koneellinen ilmanvaihto ei sovellu kaikille hengityselinsairaille edes uusissa taloissa. Oman kokemukseni mukaan rakennusmateriaalit tuntuvat haisevan enemmän kun ne alkavat reagoida kosteusvauriomikrobien kanssa, myös ilman? välityksellä, eli vaikka kyseinen materiaali ei olisi se, joka on kostunut ja vaurioitunut.