kuinka monta vuotta betoni kerrostalot on luotu kestämään rungoltaan. ( Kuulemani arviot 40v sekä yli 100vuotta plus hävittämiseen tarvitaan dynämiittiä) eli skaala on aikalaaja ketä uskoa?
betonitalot
1234567
197199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
ensimmäiset 70 luvun talot jo purettu. vanhemmat hyväkuntoisia ja uudemmatkin eli kait silloin 70 luvulla tehtiin sutta ja sekundaa se syynä
Suunniteltu käyttöikä on monesti kait 50 vuotta. Toisinaan taas 100 vuotta. Betonielementti kerrostaloissa vuodet tulee täyteen kun teräkset ruostuu elementin sisällä, turpoaa ja pullauttaa betonit pois pinnasta. Kerrostalojen julkisivurempassa on usein kyse juuri tälläisestä rapautumisesta.
Tommosen betonielementtirungon käyttöikää voi pidentää rajusti tekemällä lämpörappauksen. Teräkset pääsee näin parempaan ympäristöön ja ruotuminen hidastuu huomattavasti.
Karkeasti ajatellen jokainen sentti betonia teräksen päällä tarkoittaa 10 vuotta käyttöikää. 5cm betonia teräksen päällä tarkoittaa 50 vuotta käyttöikää jne.
Karkeasti ajatellen jokainen sentti betonia teräksen päällä tarkoittaa 10 vuotta käyttöikää. 5cm betonia teräksen päällä tarkoittaa 50 vuotta käyttöikää jne....Mutta kun monesti elkun ulkokuori on 8cm paksu.
käyttöikää on pidennetty siirtymällä rosteriin raudoitteissa.Keskimäärin taitaa käyttöikä olla n.70v.
seuraavat 50 vuotta sen lujuus pysyy samana ja
sitä seutaavat 50 vuotta se alkaa hapertua.
seitkyt-kahdeksakytluvulla rakennetut ja nyttemmin puretut betobi(elementti)talot tai autohallit eivät enää vastaa nykyisiä asumisvaatimiksia tai tontille on tällävälin tullut moninkertainen rakennusoikeus. siinä suurin syy menettelyyn.
maakunnissa on purettu monia aravalla rakennettuja kerrostaloja, kun kukaan ei niissä enää halua asua, vaan hinku on Helsingin lähiöön.
50 vuotta. Betonin karbonisoituminen alkaa heti ja siten teräkset alkavat ennemmin tai myöhemmin (riippuen kuinka syvällä betonissa ova) ruostua. Ruostuessaan teräs paisuu noin kolminkertaiseksi tilavuudeltaan.
Ongelmaksi tulee siis nimenomaan se että betoni ei kestä hapettumisen aiheuttamaan painetta ja korkkaa.
Vaan eipä sillä väliä. Nyt rakennettavat talot pannaan kumoon 50 vuoden kuluttua vanhanaikaisina joka tapauksessa. Ainakin pientalot.
noista pientaloista. Se riippuu ihan rakennustavasta, -paikasta sekä käytöstä ja kunnossapidosta. Erilaiset kevytsora/kevytbetoni -harkkotalot ovat varmasti käyttöikänsä päässä 50 vuoden kuluttua. Ensimmäisiä sipo-talojahan on purettu jo ajat sitten. Samoin käynee erilaisille valmistalovirityksille puualapohjineen. Sen sijaan normaali nykyaikainen puurunkoinen talo kestää paljon tätä pidempää vain pintoja uusimalla. Jos vielä pidempään käyttöikään (150-500vuotta) halutaan päästä tulee kysymykseen oikeastaan vain oikea täystiilitalo sekä täyshirsitalo, joka on tosin syytä ulkoverhota laudoilla, jotka voidaan sitten vaihtaa kerran 50-100 vuodessa. Joo poikkesi aikapaljon alkuperäisestä aloituksesta, mutta piti nyt kommentoida, että ei niitä ihan kaikkia taloja pureta/ olla purettu 50 vuoden käytön jälkeen.
miten kivitalot olisivat sen lyhyempi-ikäisiä.
ensimmäisistä harkkotaloista, kun vertaat niitä vikaisiin puutaloihin. Toki sellaisen harkko/kevytbetonitalon voi purkaakin, mutta järkevämpi tapa olisi rakentaa lisäsiipi tai lisäkerros ylöspäin rakennusoikeuden karttuessa. Mikäli suurempia rakenteellisia parannuksia haluaa, villaa ympärille, ulkopuolelle ja rappaus tai vuoorilaudoitus päälle. Esimerkiksi kevuytbetonitalossa ei home viihdy, valitettavasti.
http://ce.vtt.fi/lifeplan//transform.html?xml=\files\Siporex_harkko_1137506973000_911.xml&xsl=\files\XSL\LifePlan.xsl katos ja kummastu... muitakin elikaari tietoja löytyy. Sandwich-elementit: http://ce.vtt.fi/lifeplan//transform.html?xml=\files\Sandwich_1137506913171_62.xml&xsl=\files\XSL\LifePlan.xsl Papu- ja valuharkot eivät ole uskaltaneet ko. suunnitelmaa edes tehdä :-DD
kun täällä kivitalopastalla erehtyy sipo- ja papuharkkokaippiaille ja heidän kusettamille asiakkailleen jotain negatiivistä kyseisistä tuotteista sanomaan. Valitettavasti on vaan kylmä tosiasia, että harkkojen uretaanieriste menettää lämmöneristävyyttään jo muutamissa kymmenissä vuosissa ja sipo-talot ovat auttamattomasti ajassaan jäljessä ja niitä on purettu ja puretaan vastakin. Oikea tiili ja hirsi ovat sen sijaan materiaaleja jotka kestävät. Normaali puurunkokin urtsi-harkkoja tai sipoa paremmin.
vai tuulestako tampailet juttusi. Miten niin vanhat kevytbetonitalot olisivat aikansa eläneet. Muorikin asuu edelleen 1954 kevytbetoniharkoista muuratussa talossaan. Ei puhettakaan, että sieltä muuttaisi. Ikkunat on vaihdettu 90-luvulla ja katto tällä vuosisadalla. Siis Ei muorille vaan talolle. Useimmin purkutuomion saa kevytbetonitalo siitä syystä, että tontilla uusi kaava sallii kerrostalon raksaamisen ja vanha saa väistyä. Styroksieristeisistä harkoista et mainitse mitään, saavatko nekin märissä unissasi purkutuomion. Tiili on itsemuurattuna turhan työläs ja hirsitalo lopettaa laskeutumisensa heti siinä vaiheessa, kun kurkihirsi viistää maata. Nappaahan myytävien palstalta yksi kevytbetonitalo ja yksi yhtä vanha puurakenteinen, niin tiedät, miltä tuntuu kummassakin ajan hammas ja miltä tuntuvat sinä toisessa notkuvat välipohjat, Se on siinä, se pieni ero. Asukkaita vaihtuu, kivitalo pysyy ja paranee vanhetessaan. Hirsimökissäsi sukat kyllä pyörivät kuin itsekseen jaloissa. Toiset pitävät sitä etuna, toiset vetona.
betoni rakenteita, jotka ovat yhteyksissä ulkoilmaan, niin huomaat että ne tuppaa olemaan pahasti rapautuneita. Niisä on toki käytetty niukemmin sementtiä, joten alkaalisuuskin on kadonnut nopeammin. Mutta jos viitsii lukea betonirakenteiden suunnittelusta ja betonivalmistajien kullekin laadulle antaman suunnitteluiän perusteista, niin 50 vuotta on nyt rakennettavan betonirakennuksen oletettu ikä. Ja ainakin 90 luvun puolella rakennetuissa valuharkkorakenteissa teräkset ovat kovin lähellä pintaa, joten veikkaan, että 30 vuotta on se kohta jossa julkisivuremontti on kannattavaa tehdä.
ovat sitten paikalla valettuja tai betonielementti-rakenteisia ovat suunniteltu kestävään vähintään 50 vuotta. Käytännössä tietenkin tätä pidempään. On totta että betoni kovettuu ensimmäiset vuosikymmenet, mutta raudat betonin sisällä eivät ja siitä johtuu se kun betoni tulee elinikänsä päähän. Pk-seudun ensimmäiset lähiöt sen sijaan ovat suunniteltu oliko nyt 30 vai 40:ksi vuodeksi. Ne ovat siis nyt käyttöikänsä päähän ja ensimmäiset betonikuorielementit alkavat sieltä pikkuhiljaa putoilemaan. Samoin ovat ikänsä päässä niiden putket, katot, ikkunat yms.
Jos tarkoitat koko seinää, niin pahimmassa tapauksessa (iso kosteusrasitus molemmista suunnista ja raudat lähellä pintaa) sandwich-elementin ulompi 80 sentin betoni alkaa tipahdella mitä lie 30 vuoden kuluttua, ja parhaassakaan tapauksessa tuskinpa 100 vuotta kestää millään. Siis sandwich-elementin ulkokuori. Mutta sitten se itse runko kestää käytännössä niin kauan kuin talo pidetään lämpimänä. Mieti nyt kauanko rauta kestää esim. olohuoneen kirjahyllyssä... Vaikka vanha sepän takoma rautainen avain tms. 1800-luvun esine jota on säilytetty sisällä. Eipä ole kuin ihan vähän pintaruostetta. No ne kantavan rungon sisässä olevat raudat ovat ihan vastaavasti kuivassa ja lämpimässä, ja sen *lisäksi* ne ovat sementin sisässä, joka suojaa sekä kemiallisesti että hidastaen ilman hapen pääsyä raudan luo sitten kun kemiallinen suoja on kulunut loppuun (betoni täysin karbonatisoitunut). Runko kestää siis käytännössä ainakin satoja vuosia, jos vaan on lämmitys päällä ja kylppärien kosteuseristykset kunnossa. Kysymys siis on, että kun ulkokuori on siinä kunnossa että uhkaa tippua alla kävelevien niskaan, niin tehdäänkö kallis julkisivuremontti, vai puretaanko vaan koko talo pois... Veikkaan että lähiöiden vanhat kerrostalot puretaan pois, arvokkaammilla paikoilla talon arvo on sen verran isompi että julkisivu kannattaa rempata. Tiiliverhoillut betonikerrostalot ovatkin hiukan eri juttu.
Se milloin talo puretaan, tai kannattaa purkaa, eli on käyttö ikänsä päässä riippuu monesta asiasta. Arvokkaalla paikalla jossa asuntojen hinta on korkea kannattaa tehdä perus kunnostus yms. kalliimpiakin remontteja. Toinen ääripää on sitten pieni paikkakunta jossa esim vuokra taloon ei löydy asukkaita(vuokra asunnoista yli tarjontaa) Saattaa olla halvempi ja järkevämpi purkaa talo pois kuin peruskunnostaa. Sitten oman lisänsä tekee rakennuspaikka... Sekin voi aiheutta ongelmia. Omakoti taloissa mennään jo nykyisellään tilanteessa jossa vanhan talon myynti hinnat ovat suhteettomia kuntoon nähden. Siis uuden talon saisi rakennettua samalla rahalla mitä vanhasta pyydetään! Ongelma korostuu kasvukeskuksissa joissa tonttien hinnat on korkealla kysynnän ollessa kovaa suhteessa vapaisiin tontteihin. Yksi syy purkamiseen on alueen muuttunut käyttö tarkoitus. Julkisivuista... Kyllähän tuo raudoituksen ruostuminen sitä aiheuttaa kuten on jo mainittu, mutta itsessään betoni jatkaa kovettumistaan vuosi kymmenet ja senkin jälkeen kestää pitkään ennenkuin se merkittävästi haurastuu. 50-luvulla julisivut kiinnitettiin metallisilla "risti ansaksilla" joiden ruostuttua koko julkisivu elementti on putoamis vaarassa.
Betonirunko kestää yli 100 vuotta, kunhan perustuksetkin ovat ok. Julkisivut ja muut osat rakenteen mukaan.
Normaali OKT harkkotalo jossa on oikeat räystäät ja salaojitus & lämpimänä kesät ja talvet kestää varmasti ainakin yhden 100 vuotta. Jos raudoitteina käytetään sinkittyä terästä tai rosteria niin sitten tönö kestäisi satoja vuosia.
sillä mustan raudan lämpölaajeneminen on lähellä betonia, kun taas ruostumaton laajenee about 1.5 kertaisesti, eli saattaapi korkata sisäsiittoisesti.
Betonirakenteet nykyään tehdään kestämään noin 100 vuotta, myös 200v. voidaan tehdä lisäämällä sementtiä massaan. Eli se 100v. on minimi. Jos haluaa paskaa jauhaa, siitä kuinka pitkä on kivitalon elinikä, niin tutustukaa noihin alle 100k, puuvalmistaloihin ensin.