Meillä iso reilut 200 neliöinen huusholli. Pannuhuoneessa tollanen seinän kokoinen jäspin varaaja (oisko 2000 litranen), jota lämmitetään puukattilalla. Varaajassa pieni sähkövastus joka pitää peruslämmön jos huusholli pidempään tyhjillään. Jumalaut tota puuhommaa. On halpaa mut vähän helkkarin työläältä tuntuu välillä. Osan vuodesta jos sais vähän lomaa noista puuhommista, siksi oon suunnitellu aurinkokeräimiä tonne katolle. Jäspin sivuilla kävin, ja hinta olis noin 4600 euroa. Mies höpisee vaan jäspin keräimistä, mutta eikö saisi toimivan, laadukkaan ja ehkä myös hieman halvemman paketin jostain muualtakin. Mikä toimisi ton nykyisen lämmityssysteemin rinnalla?
aurinkoenegiaan
siirtyminen
281595
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Jos tosiaankin 2000 l varaaja, niin kyllä siellä Jäspillä on nyt ollut todellinen myyjä asialla. Onhan se kiva jos saa myytyä 4600,00 eurolla tavaraa. Seuraavana vuonna sitten sanotaan, että "ai ai kun ei nuo ole ihan tarpeeksi, pitää panna vähän lisää rahaa likoon, ja muitten keräimet ei sitten sovi yhteen meidän keräinten kanssa".
Kyllä tuon kokoisissa varaajissa pyöritään ihan eri hintaluokassa, varsinkin, kun oletettavasti siellä varaajassa ei nyt ole edes valmiuksia yksinkertaiseen kytkentään.
Sen verta tiedän, että siinä meidän varaajassa on valmiina jotkut "jutut" airinkoenergian kytkemiseksi käyttöön. Hinta on varppina oikein. Noin 3 vuotta sitten meillä putkihommissa ollut kysyi rojujen hinnat, sisältäen siis keräimet ja muut nippelit. Maksoi silloin ilman asennuksia muistaakseni 3500. Keräimien määrä oli tietysti laskettu varaajan kokoon nähden. Olis pitänyt silloin hankkia. Edelleen mietin säästösyistä onko mahdollista käyttää muuta kuin jäspiä? Ja tietysti laatua on silti oltava.
No jos siellä on pohjassa, niin sitten 20 neliötä keräintä ja muut rojut päälle. Katsoin Kaukoran hinnastosta. Ne tekee yhteensä vähän yli kymppitonnin. Lisäksi tulee kupariputket ja lämmöneristeet ja aika lailla pikkunippeliä. Ton verran ne siis maksaa pelkät rojut ja työt päälle. Jos yrität vähemmällä pinta-alalla, niin parin vuoden kuluttua ostat sitten lisää, kun huomaat, ettei tosta pikkumäärästä mitään hyötyä ole noin suuren varaajan kanssa. Siinä sitten vedät uudet putketkin, kun tuli nuukuuksissa laitettua silloin juur ja juur riittävät.
Kysy siltä äijältäsi, mitä erikoista niissä puolalaiskeräimissä on.
Jos kertoisit mulle mieluummin jonkun varteenotettavan hyvän vaihtoehdon jota voisin äijälle ehdottaa.
E kerro ku en tiä ittekä. Halpoi löytyy kyll. Samate toimivii. Laadukkaitki löytyy. Mut ku ne perskule o eri paketis. Ja se vast kalliks tullee ko ostaa kaks.
http://www.sepratec.fi/seprasolar3.htm
Kohtuuhintainen 1,6 neliön aktiivialainen keräin. Hyötysuhde parhaimmillaan lähes 70%. Aika hyvä tyhjiöputkeksi, mutta ei mitään huippua, parhaat kun yltävät jopa yli 80%. Huonoimmathan jäävät 40%:iin
Eikös ne kaikki lupaa mainoksissaan keräintensä tehoksi min. 750-800W/kokonaisalaneliömetri.... Vinoa hymyä, sitten hysteeristä naurua.
Itse laskeskelin aikoinani samaa (tosin varaaja on kuution suurempi) ja tulin johtopäätökseen että mielummin poltan uunillisen kerran tai 2 kesällä.
Vaan tarvitseekos kaikkea lämmintä käyttövettä auringolla lämmittää, pienempi keräin ja vähentäähän se osan käyttöveden lämmitystarpeesta. Toisaalta jos lämmittämisestä kesällä tahtoo lomaa pitää niin lähtee sen verran kauas ja sinne missä lämmintä vettä on tarjolla, ei talot yleensä kesällä pääse jäätymään ;)
Vaan miksiköhän ongelmatilanteissa aina naiset kirjoittelee tänne ;) ?
Tuttavallani on täältä hommattu keräin: http://www.aurinkotori.com/index.phtml Noilta sivuilta löytyy myös mitoitusperusteitakin, esim. saneerauskohteessa voisi tulla kyseeseen 1m2 aktiivista keräinalaa 100l varaajatilavuutta kohti. Eli jos sinulla on 2000l varaaja, niin 20m2 olisi se optimi keräimen pinta-ala. Tuolta löytyisi esim. 9,6 m2 aktiivialan paketti (AT 2x3) listahintaan 3390 alveineen. Jos pari tuommoista ja sitten muut kilkkeet (putkistot, pumppuyksikkö ja säädin) asennukset päälle, niin siitä se kokonaishinta tulee.
Katso vaikkapa täältä http://energiakauppa.com/shop/catalog/browse?sessid=8lXJl2fCzcOVN0xL9rDMq85ZfFcTNoIFUIGJ0hfwR5Qw56hQEITYxaRwH2DtemVO Minulla on ollut elokuusta lähtien 8m2 paneelia ja 1200l varaaja ja säiliön huppulämpötila on ollut yli 70 asteta ja varaudun peittäämääm panelin loma-ajaksi kesällä.
pieneksi käy 8m2 tasokeräinala 1200 litralle. Itelläni on ollut jo kolmevuotta 9,6m2 ja 960Litranen varaaja, se riittää nippanappa lämmitykseen ja käytöveteen ja olenkin aikomuksissa lisätä vielä yhden 2,4m2.n tasokeäimen. Kesä kuumalla kyllä riittää mutta kun sitä lämpöä tarvittaan tässä keväällä ja syksylläkin. jatus on mullakin laittaa ns. rullakaihdin yhden keräimen yläreunaan kuumimmaksi ajaksi.
Kiitos asiallisista vastauksista!!! Nyt naisihmiselläkin helpompaa tutkailla asioita. :)
Suurin osa vissiin luulee että koko 2 kuution varaaja pitäs saada auringolla lämpimäksi, vaan tuollainen varaaja kerrostaa lämmön sen verran hyvin että siellä riittää kun 500 litraa yläpäässä on lämmintä vettä kierrukan ympärillä. Elä ala mitään 20 neliön keräimiä rakentelemaan, etenkin jos kyseessä on pelkkä käyttöveden lämmitys. Selvitä kuinka paljon lämmintä vettä per nenä tarvitaa vuorokaudessa ja sen mukaan keräinten mitotus.
Se tosiaankin riittäisi, jos se yläpää olisi kuuma. Mutta mutta mutta. Auringolla se pyttysi lämpeää pohjasta käsin. Pohjalla on siis kysyjän tapauksessa kierukka joten juuri siltä korkeudelta alkaa lämmitys ja juuri siitä lämpötilasta, mikä sillä kohtaa on. Jos siis pytyn yläosassa on vaikkapa 45 astetta, ja alaosassa 25 astetta, alkaa aurinko lämmittämään 25 asteista vettä. Vasta kun koko pytty on saavuttanut 45 asteen lämpötilan, alkaa myös yläosan lämpötila kohota. Se ei kuitenkaan kohoa yhtään alaosaa edellä, vaan jopa hieman jäljessä. Eli kun aurinkopiirin pumppu pysähtyy, ei yläosa ole tippaakaan lämpimämpi kuin alaosa. Yläosan lämpötila ei sitten tämänkään jälkeen yhtään nouse, vaan alkaa laskea. Tosin selvästi hitaammin kuin alaosan. Tämä nyt on sitä aivan alkeis fysiikkaa.
toi sinun väittämäsi ei kyllä oidä ollenkaan paikkaansa minulla on noin 7m2 kokoiset keräimet katolla ja 300l varaaja kyllähän se kierukka on varaajan alaosassa mutta lämmin vesi nousee aina ylöspäin eli jos alaosassa on se 25 astetta ja yläosassa 45 ja katolta tulee 70 asteista niin kyllä sinne yläosaankin alkaa kuumempaa vettä meneemään ja päivän päätteeksi ylhäällä on se noin 70 astetta
Tee pieni koe. Termospullo on muodoltaan hyvän varaajan kaltainen, ja eristetty erittäin hyvin. Kaada litran pullon pohjalle kiehuvaa vettä tasan puoli litraa. Kaada sen päälle varovasti kraanakylmää ( n. 6 astetta)vettä toiset puolilitraa. Sulje korkki. Sinun teoriasi mukaan jonkin ajan kuluttua pullon yläosassa on kuumaa vettä ja alaosassa kylmää. Minä taas väitän, että jonkin ajan kuluttua pullon pinnassa on n. 50 asteista vettä, kuten muuallakin pullossa. Siitä eteenpäin lämpötila pullon pohjassa laskee nopeammin kuin pullon yläosassa. Missään vaiheessa ei pullon yläosan lämpötila ylitä 53 astetta. Kokeile, ellet usko.
Oletko koskaan nähnyt lämminvesivaraajaa? Jos olet niin tiedät vasin hyvin että lämpö nimenomaan hakeutuu varaajan yläosaan, sen takia käyttövesikierrukka on ylälaidassa. Tarkastellaan vielä isommin, tuttavallani on puulämmitys ja 3000L varaaja (korkea malli), ylä ja alapään lämpöero saattoi olla jopa 60 astetta, tämä oli helppo havaita mittareilla jotka oli asennettu ylä ja alapuolelle. Teeppä tuo sinun mainitsemasi koe isommassa mittakaavassa, ota 200L tynnyri ja laita 100L kuumaa vettä pohjalle ja lisää sitten toiset 100L kylmää vettä varovasti pinnalle, ja hupsista kylmä vesi menee pohjalle ja lämmin nousee ylös.
Uskoisin nähneeni joskus varaajan, sillä olen toiminut LVI-suunnittelijana jo kohta 30 vuotta. Se mitä kerroit kierukasta ja puulämmityksestä pitää täysin paikkansa. Näinhän se tosiaankin pelaa. Aurinkolämmityskierukan kanssa sillä ei kuitenkaan ole mitään yhteistä. Tee nyt itsekin se koe tynnyrillä. Siinä käy aivan samoin kuin termospullossa.
Jos varaajassa on yläpäässä vapaita lähtöjä niin sinne aurinkokerääjän lämmöt pitää saada, esim 1 vapaa lähtö ja kerran vähän vettä vajaammaksi niin reijästä saa ujutettua putkea/ letkua varaajaan, eikä sitä alapään käyttöveden esilämmityskierrukkaa ottaa käyttöön (ei sielläkää mitään kierrukkaa sisällä ole vaan pelkkä reikä kierrukkaa varten). Muuten lämmin kyllä menee yläpäähän varaajaa, ainakin meidän mökkijärvessä kesällä vaikka aurinko paistaakin ihan pohjaan asti.
Olen edelleenkin eri mieltä.Tänään kun tulin töistä kotiin ja katsoin varaajan lämpötilat koko päivänä ei ole ollut veden kulutusta niin alaosassa oli 55 asteista vettä ja yläosassa oli 63 asteista ja eilen illalla käytiin suihkussa ja alalämpötila oli tippunut sinne 20 tietämille ja yläosa oli 50 paikkeilla. Eli sinun teoriasi mukaan ylälämpötila ei olisi voinut nousta 55 asteen yläpuolelle. Ja jos etsii netistä hiukan tietoja näistä järjestelmistä niin tajuaa ettei se voi olla sinun teoriasi mukainen tässä ote yhdeltä valmistajalta: Toimintaperiaate käytännössä Keräimen lämpötilaa verrataan varaajan alaosan lämpötilaan. Kun keräimen kiertonesteen lämpötila ylittää noin 5 asteella varaajan alaosan lämpötilan, jossa varaajan aurinkolämmönsiirrin (lämpökierukka) sijaitsee, lähtee automaattisesti kierroksiaan säätävä pumppu käyntiin. Pumppu käy kunnes varaajan lämpötila on noin 2 asteen päässä kerääjän lämpötilasta. Korkean hyötysuhteen saavuttamiseksi on oleellista, että varaaja on korkean mallinen, missä lämminvesi kerrostuu tehokkaasti ja aurinkolämmönsiirrin sijaitsee mahdollisimman lähellä varaajan pohjaa, jossa varaajavesi on kylmintä. Ja jollei tuokaan sinun mielestä vielä sitä todista niin katso tästä linkistä miten se käytännössä toimii. http://www.solotek.dk/Page6.html
Tulin juuri työkeikalta, joten vastaus vähän myöhään. Solotekillähän on tuo patentoitu varaaja, jossa lämmennyt vesi nousee putkea pitkin ylöspäin, eikä siis sekoitu ympäristöönsä. putkessa on muutaman kymmenen sentin välein aukkoja, jolloin lämmennyt vesi virtaa ominaispainonsa mukaisesta aukosta ulos. Erittäin näppärä keksintö. Salaisuus siis löytyy varaajasta. Samaan lopputulokseen päästään kyllä muillakin tavoilla, mutta ei alkuperäisen kysyjän systeemissä.
Käyttöveden osuus voisi olla noin 3000kWh vuodessa ja suomen oloissa siitä voisi auringola saada järkevällä mitoituksella kolmanneksen eli noin 1000kWh, joka on siis rahassa sähköllä noin 100. Laittakaa ennemin vaikka lämpimään käyttöveteen erillinen varaaja joka lämpiää sähköllä. Varaaja maksaa muutaman satasen ja kesäkäyttö satkun vuodessa. Voit pitää suuren varaajan kylmillään toukokuun alusta elokuun loppuun, eli saman ajan, jonka voisi hoitaa myös auringolla.
Jos ajattelee pelkästään rahaa niin ei näistä kilkkeistä varmaan kukaan saa mitään takaisin maksua. Väittäisin että energiapolitiikka tulee aina pitämään siitä huolen ainakin suomessa. Pistorasiasta saa olkiluodossa tai loviisassa tuotettua aina sen verran halvalla että nää tuhansien eurojen lelut ei alta kymmenen vuoden itseään maksa takaisin. Ja sit on jo naurettavan vanhanaikaisia ja tuskin edes toimivat. Mulle lähtökohta ei ole raha. Meillä on yksi hiton iso fuusioreaktori taivaalla jossa yhtyy muutama miljoona tonni vetyä heliumiksi vuorokaudessa ja se vaan on siellä. Sanoisin että sitä kannattaa hyödyntää on se sitten tuulena, säteilynä tai muuten. Jos sen rahan haluaa käyttää etelänmatkaan ja pistää kerosiinia palamaan vain sen takia että voi vetää lärvit lepolassella jossain muualla kuin kotona, on se kaikkien oma valinta. Mua se ei kiinnosta. Itse sijoitan siihen että olen mahdollisimman vähän riippuvainen mineraaliöljystä ja käytän mahdollisimman sähköä. Korvailen valaisimia ledeillä jne harrastetta. Se on harrastus, oma valinta. Mä en ikinä säästä mitään. Hautaan en saa mitään mukaan. Mutta haluan tehdä tietyn suuntaisia valintoja. Ketjun aloittaja on tehnyt omat valintansa. Tuskin hänkään puhtaasti on taloudellisuuden kannalla??
Kestävän kehityksen mukaiset valinnat eivät todellakaan tue aurinkopaneeleiden hankintaa käyttöveden lämmitykseen. Saman veden voi saada aikaan paljon pienemmälläkin ekologisella jalanjäljellä. Katolle tynnyri ja mustaa putkea kiertelemään tynnyristä alaspäin katon eteläpuolta pitkin. Räystään alle sitten suihkuun kun aurinko paistaa. Aurinkopaneelin hankinta on EGOloginen kysymys, ihan sen takia että naapurit luulisivat sinun olevan viherpiiperö.
Nimenomaan kun puhutaan suomessa käytössä olevasta tekniikasta niin kestävä ja pitkäntähtäimen ratkaisu tämä tyhjiöputkikeräin olisi. Tuo tynnyrilaitos toki toimii ja jossain etelässä vielä paremmin. Puhutaan kuitenkin niin pitkäaikaisesta sijoituksesta ja puhtaasta raaka-aineesta sekä huolettomuudesta että kilpailevat tekniikat on vähissä. On talvikelit ja pieni lämmitysapu keväällä sekä syksyllä että puolustaa paikkaansa, vaikka ei kyllä hankintahintaansa.
Minä otan mieluummin suihkun pesuhuoneessa kuin räystään alla, ja myös vähän pilvisemmälläkin ilmalla, ja myös auringon jo laskettua. Siksi laitoin tyhjiöputkikeräimet katolle. Kohta on kuukausi suihkuteltu auringon voimalla, mitä nyt kolmena tai neljänä päivänä on pitänyt ottaa pannusta lisäpoveria.