"Ai missä Steelix on?", Espeonin uteliaat silmät kiersivät huonetta. "Meidän on etsittävä hänet!", Umbreon tokaisi ja tallusti askeleen eteenpäin.
"Mutta mistä tiedämme mistä häntä etsiä?", Mew kuiskasi ujolla äänellä.
Jokainen asteli vuorollaan ulos. Umbreon lähti sankkaan metsään ja lupasi palata ennen pimeätä. Mew lähti yläilmoihin katselemaan näkyisikö Steelixiä. Espeon ja Vulpix lähtivät tallustelemaan samaa tietä mistä he olivat tulleetkin, ja lopulta Enteikin lähti tallustamaan. "Uskotko tosiaan että häntä löytyy?", Vulpix kysyi kun hän matkasi tiellä Espeonin kanssa. "Itseasiassa en.. Mutta haluan uskoa.", Espeon sanoi itsevarmasti.
Yhtäkkiä he näkivät tiellä ison kuopan. Espeon ja Vulpix katsahtivat toisiinsa, ja mitään sanomatta hyppäsivät kuoppaan. Vauhdin kiireessä näki kuinka kuoppa haarautui, Espeon ja Vulpix joutuivat eri tunneliin. Espeon tunsi kylmän hiekan tömähtäessään maahan. Voivotellen hän nousi neljälle jalalle ja katsahti ympärilleen. Tällä kertaa tie haarautui 3 osaan! Espeon päätti lähteä keskimmäiseen.
Vulpix oli juuri tömähtänyt maahan. Hän päätti lähteä kaivautumaan ylöspäin. Kaivaminen tuntui raskaalta mutta hengitys alkoi jo tuntua painostavalta. Liekinheittimellään Vulpix näki valon sarastavan, hän ponnahti ja olikin jo pinnalla. Hengittäen puhdasta ilmaa, edessä näkyi Mewin pieni hahmo. "Mitä sinä täällä yksin? Sinähän lähdit Espeonin kanssa." Mew sanoi kun oli saavuttanut Vulpixin. "Kyllä mutta.. Hyppäsimme tunneliin ja jouduimme eroon." Vulpix selitti murheellisesti huokaisten. "Minä voin mennä etsimään! Osaanhan minä lentää!" Mew sanoi ja katosi kuoppaan. Vulpix oli juuri pysäyttämässä häntä mutta jäi kuopan reunalle.
Mew lensi eteenpäin kuoppaan ja haisteli jokaisen mutkan kohdalla. Pian hän näkikin surullisen eläimen istuvan pohjalla. "Espeon!" Mew huusi laskeutuen. "Mew! Missä on Vulpix? Onko hän kunnossa? Kuinka sinä tänne jouduit?" Espeon kyseli pyörähtäen taakse. "Vulpix on pinnalla. Minä tulin pelastamaan sinut täältä." Mew lopetti lohduttavaisesti. "Osaatko varmasti ulos täältä?" Espeon kysyi vähän oudoksuen. "Tietysti! tartu tassuuni." Mew kehotti ja Espeon teki työtä käskettynä. Kaverukset kohosivat ilmaan ja olivat pinnalla.
"Vulpix!" Espeon huudahti nähdessään ystävänsä.
"Steelix ei tainnut olla siellä." Vulpix sanoi hymyillen. Kolmikko lähti kävelemään kohti kartano. Pihalla istuivat Entei ja Umbreon tuloksetta. "Saimme vihjeen Steelixistä mutta.." Umbreon aloitti mutta huokaisi syvään. "Hän on kuulemma.." Umbreon ei saanut sanaa suustaan ja hänen silmänsä näyttivät vähän vetisiltä. "Kuollut." Entei sanoi kuiskaten. Syvä hiljaisuus laskeutui ja koko joukko istui vain rappusilla. Melkein jokaisen silmistä huomasi kyyneleitten olevan lähellä. "Mutta se ei voi olla totta! Keltä te sen kuulitte?" Espeon kysyi ja nousi seisomaan itsevarmasti. "Minä kuulin sen Delibirdiltä.. Oli kuulemma nähnyt.. Ruumiin." Umbreon sanoi ja laittoi tassut silmiensä päälle.
Yhhyyyy >:(( Tää on niin Pa*ka tää mää lopetan tän kohta..
"Mutta mistä tiedämme mistä häntä etsiä?", Mew kuiskasi ujolla äänellä.
Jokainen asteli vuorollaan ulos. Umbreon lähti sankkaan metsään ja lupasi palata ennen pimeätä. Mew lähti yläilmoihin katselemaan näkyisikö Steelixiä. Espeon ja Vulpix lähtivät tallustelemaan samaa tietä mistä he olivat tulleetkin, ja lopulta Enteikin lähti tallustamaan. "Uskotko tosiaan että häntä löytyy?", Vulpix kysyi kun hän matkasi tiellä Espeonin kanssa. "Itseasiassa en.. Mutta haluan uskoa.", Espeon sanoi itsevarmasti.
Yhtäkkiä he näkivät tiellä ison kuopan. Espeon ja Vulpix katsahtivat toisiinsa, ja mitään sanomatta hyppäsivät kuoppaan. Vauhdin kiireessä näki kuinka kuoppa haarautui, Espeon ja Vulpix joutuivat eri tunneliin. Espeon tunsi kylmän hiekan tömähtäessään maahan. Voivotellen hän nousi neljälle jalalle ja katsahti ympärilleen. Tällä kertaa tie haarautui 3 osaan! Espeon päätti lähteä keskimmäiseen.
Vulpix oli juuri tömähtänyt maahan. Hän päätti lähteä kaivautumaan ylöspäin. Kaivaminen tuntui raskaalta mutta hengitys alkoi jo tuntua painostavalta. Liekinheittimellään Vulpix näki valon sarastavan, hän ponnahti ja olikin jo pinnalla. Hengittäen puhdasta ilmaa, edessä näkyi Mewin pieni hahmo. "Mitä sinä täällä yksin? Sinähän lähdit Espeonin kanssa." Mew sanoi kun oli saavuttanut Vulpixin. "Kyllä mutta.. Hyppäsimme tunneliin ja jouduimme eroon." Vulpix selitti murheellisesti huokaisten. "Minä voin mennä etsimään! Osaanhan minä lentää!" Mew sanoi ja katosi kuoppaan. Vulpix oli juuri pysäyttämässä häntä mutta jäi kuopan reunalle.
Mew lensi eteenpäin kuoppaan ja haisteli jokaisen mutkan kohdalla. Pian hän näkikin surullisen eläimen istuvan pohjalla. "Espeon!" Mew huusi laskeutuen. "Mew! Missä on Vulpix? Onko hän kunnossa? Kuinka sinä tänne jouduit?" Espeon kyseli pyörähtäen taakse. "Vulpix on pinnalla. Minä tulin pelastamaan sinut täältä." Mew lopetti lohduttavaisesti. "Osaatko varmasti ulos täältä?" Espeon kysyi vähän oudoksuen. "Tietysti! tartu tassuuni." Mew kehotti ja Espeon teki työtä käskettynä. Kaverukset kohosivat ilmaan ja olivat pinnalla.
"Vulpix!" Espeon huudahti nähdessään ystävänsä.
"Steelix ei tainnut olla siellä." Vulpix sanoi hymyillen. Kolmikko lähti kävelemään kohti kartano. Pihalla istuivat Entei ja Umbreon tuloksetta. "Saimme vihjeen Steelixistä mutta.." Umbreon aloitti mutta huokaisi syvään. "Hän on kuulemma.." Umbreon ei saanut sanaa suustaan ja hänen silmänsä näyttivät vähän vetisiltä. "Kuollut." Entei sanoi kuiskaten. Syvä hiljaisuus laskeutui ja koko joukko istui vain rappusilla. Melkein jokaisen silmistä huomasi kyyneleitten olevan lähellä. "Mutta se ei voi olla totta! Keltä te sen kuulitte?" Espeon kysyi ja nousi seisomaan itsevarmasti. "Minä kuulin sen Delibirdiltä.. Oli kuulemma nähnyt.. Ruumiin." Umbreon sanoi ja laittoi tassut silmiensä päälle.
Yhhyyyy >:(( Tää on niin Pa*ka tää mää lopetan tän kohta..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oi Mewwini sä sit osaat kirjottaa söpösti..:) Tosin toi kuolema toi vähän herkkyyttä peliin. Se voi kyllä olla oikeassa elämässäkin karmaiseva totuus....=( ja nyt jätät itsesäälin pois ja alat jatkaa sitä..^__~ Tosin jos mä saan toivoo, niin pistäppäs pidempii pätkii jos jatkat ja KUN jatkat..:) *halipusu* **Tämä kissa menee nyt uinuu**
Sulonen ja hyvin kirjotettu. ;) äläkä väitä et tää on paska! Ei tod. oo!