Tätä asiaa on täällä varmaan käsitelty, mutta kuinka Viro on välttynyt pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta?
Tallinnan katukuvassa on just sen verran etsinisyyttä kuin maalla on omasta takaa eli omasta historiastaan johtuen, mutta missä turvapaikanhakijat`?
Tallinnan katukuvassa on just sen verran etsinisyyttä kuin maalla on omasta takaa eli omasta historiastaan johtuen, mutta missä turvapaikanhakijat`?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Viron talous on ihan sekaisin ja tälläinen asia ei edes liene esityslistalla.
Valtion rahoituskriisi on ihan toista luokkaa mitä Suomessa ja 30miljardia on koko Viron BKT - sama summa mitä Suomi tarvitsee nyt lainaa !
Mitähän Suomella tapahtuisi jos tätä velkaa ei saataisikaan ? Jouduttasiinko jopa lisäämään veroja taikka laskemaan palkkoja ?
aadress üles ja vôta endale pakolaisia kotiin.
Ja mine käi pangast ka läbi, vôta laenu ja pea neid siis enda kuludega üleval. Saad ju ise ka aru, et arukas inimene on aktiivne ja näitab enda isiklikku eesmärkki ega virise ja vingu foorumites.
Jôudu! :)
http://www.eesti.ee/est/teemad/toetused_ja_sotsiaalabi/toetused_ja_huvitised/pagulaste_toetus Pagulasel on Eestis viibimise ajal õigus saada riiklikku elatusraha, lastetoetust, tööturuteenuseid ja riiklikku abiraha, sotsiaaltoetusi ja muud abi Eesti alaliste elanikega samadel alustel. See abi Eesti alaliste elanikega samadel alustel vist ei rahulda. Sellest on siin ennegi juttu olnud, pole mõtet jälle hakata seda arutama. Ega Soomes ka kõik teise nahavärviga inimesed pole pagulased, soomlased abielluvad palju kaugematelt maadest pärit inimestega. Mõned tulivad siia õppima ja jäävad elama.
Viroon tuli viime vuonna joku kymmenen turvapaikanhaakijaa. Albaniaankin tuli nepalilaisia turvapaikanhakijoita. Suomi ei ole mikään turvapaikanhakijoiden ykkösmaa, kiitos maltillisen pakolaispolitiikkamme. Viime vuonna turvapaikkaa haki täältä noin 5000 henkilöä kun Unkaristakin haki turvapaikkaa melkein 4000 henkilöä ja Unkari on Itäblokin maa. Tosin puolet isompi väkimäärältään kuin meidän maamme, mutta saman kokoinen taloudeltaan.
Unkari on mielenkiintoinen pakolaisten suhteen ! Sanoit tietäväsi että sieltä haki samanverran pakolaisia vaikka BKT on sama kuin Suomessa ? Mitenhän sinun BKT oikein lasketaan ? Miten voi olla että kaksikertainen väestö ei saa suurempaa BKT aikaan kuin Suomi ? Miten Viro sijoittuu BKT laskuissa ? Onko lähempänä Unkaria taikka Suomea ?
siten, että otetaan huomioon kaikki valtion sisällä tuotetut lopputuotteet ja palvelut ja lasketaan niiden rahallinen arvo yhteen. Eli yhden kännykän tekeminen Suomessa lisää Suomen BKT:ta kännykän hinnan verran. Mutta kännykän osa, joka on tehty Virossa, ei lisää Viron BKT:ta, koska kännykän osa ei ole lopputuote. Kaikki palvelut, kuten esim. Tallinnan matka, jonka Tallink myy suomalaisille, lasketaan maan bruttokansantuotteeseen. Helsingistä ostettu Tallinkin risteily siis lisää Viron BKT:ta lipun hinnan verran, koska Tallinkin laivat seilaavat Viron lipun alla. Suomen BKT:n arvo asukasta kohden on aika korkea (maailmassa 10. sijalla) ja sen takia Unkarin talous on yhtä iso kuin Suomella. Unkarin BKT henkeä kohti on noin puolet pienempi kuin Suomella. Viron BKT asukasta kohti on samansuuruinen kuin Unkarissa. Tässä Suomen, Unkarin ja Viron BKT:t asukasta kohti: Suomi: ostovoimakorjattu: 36.844 euroa, reaalinen: 54.578 euroa. Unkari: ostovoimakorjattu: 19.830 euroa, reaalinen: 16.343 euroa Viro: ostovoimakorjattu: 20.754 euroa, reaalinen: 18809 euroa Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_henkilöä_kohti_mukaan Sitten bruttokansantuotteiden kokonaismäärät samoissa maissa CIA World factbookin arvioiden mukaan: 51. Unkari 173 miljardia 2006 arvio 52. Suomi 172 miljardia 2006 arvio 105. Viro 26 miljardia 2006 arvio Unkarissa asukkaita on vähän pälle 10 miljoonaa, Suomessa vähän päälle viisi miljoonaa. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_mukaan
Miten EUssa tasoitetaan elintasoeroja ja miten nettomaksu osuus määritellään ?
maan tulotaso henkeä kohti. Kaikki se raha, mikä virtaa maahan ulkopuolelta, kertoo jonkin verran myös kansan todellisesta vauraustasosta. Mielikuvat ovat myös tärkeitä, koska virkamiehet neuvotteleveta kabineteissa sen, mitä kukakin maksaa. Suomi on aina ollut nettomaksaja, joskaan ei lähelläkään Ruotsin, Hollannin ja Saksan tasoa. EU:ssa on nettomaksajia vain muutama valtio (muistaakseni Saksa suurimpana, sitten Ranska, Ruotsi, Hollanti, Belgia, Tanska ja Suomi). Muut ovat sitten ottajia. Saksa maksaa yli kymmenen miljardia euroa köyhemmille EU-maille ja luultavasti syynä on se, että taloudellisesti menestynyt Saksa auttaa niitä maita, joita se sodissa tuhosi. EU-johtajat ikään kuin olettavat sitä ja saksalaisetkin ovat hyväksyneet ajatuksen. Näin eräs opettajani selitti minulle. EU rakennettiin alunperin juuri välineeksi jaksaa Saksan vaurautta esim. Italiaan. Tuossa on linkki tulukkoon, joka mittaa kansojen tulotasoa, eli sitä, miten paljon fyffeä maahan virtaa asukasta kohti. EU:ssa kahdeksan maata tienaa per capita enemmän kuin Suomi ja Suomi siis nippa nappa pysyy maksajien puolella. Ruotsi tosin tienaa vähemmän kuin Suomi, mutta Ruotsin kansallisvarallisuus asukasta kohti on noin 20% suurempi kuin Suomella ja sellaisetkin lähtökohdat otetaan huomioon. Tuossa siis se taulukko: http://www.success-and-culture.net/articles/percapitaincome.shtml#data
Miten laskukausi vaikuttaa nettomaksu osuuksiin ? Kuinka kauan sitä lasketaan vaiko onko BKT aina vuosikohtainen ?
Algataja küsis: "kuinka Viro on välttynyt pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta" Mis need brutod ja nettod siia puutuvad? Vastus on see, et Eestis ei saada selliseid elatusrahasid, nagu Soomes, Rootsis jm. ja keegi sinna virelema ei lähe sellele rahale, mis eestlasedki saavad. Arusaadavalt levib sellekohane teave väga kiiresti nende seas, kes kavatsevad oma alalisest asukohariigist lahkuda, et otsida varjupaika või uut (paremat) elu. Peale selle vist vaadatakse läbi ka, kas inimene tõepoolest VAJAB turvapaika. Mul pole ju ka teavet, aga arvan, et lõpmatuseni vist ei saaks Eestis mingitel abirahadel istuda. Ilmselt pole millegagi võrrelda ka, sest Eestis prakriliselt pole ju neid! Leidsin Internetist ühe vana artikli http://www.epl.ee/artikkel/164068 Küll tulijatel on teadmisi, mis neid ees ootab. Kus tuttavaid ees, eks sinna ikka tuleb lisa.