mulla on pienoinen ongelma. vanhemmat on
fyysisesti ja henkisesti väkivaltasia lisäksi ne
kannattaa koirien koulutusta väkivallalla. (mulla
siis on kaksi koiraa enkä tahdo niitä kenenkään
lyövän ikinä). lyhyesti asian ydin on tämä. mä
HALUAN pois, mun TÄYTYY oman mielentervyteni
vuoksi päästä pois kotoa (olen jo 19-vuotias,
huvittavaa eikö) mutta ongelma on tämä. mulla ei
ole yhtään rahaa, eikä edes kukaan hyvä kamu asu
yksin jonka luokse pääsisin joten mitä teen? alkaa
voimat olemaan jo lopussa.
fyysisesti ja henkisesti väkivaltasia lisäksi ne
kannattaa koirien koulutusta väkivallalla. (mulla
siis on kaksi koiraa enkä tahdo niitä kenenkään
lyövän ikinä). lyhyesti asian ydin on tämä. mä
HALUAN pois, mun TÄYTYY oman mielentervyteni
vuoksi päästä pois kotoa (olen jo 19-vuotias,
huvittavaa eikö) mutta ongelma on tämä. mulla ei
ole yhtään rahaa, eikä edes kukaan hyvä kamu asu
yksin jonka luokse pääsisin joten mitä teen? alkaa
voimat olemaan jo lopussa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
toi on ikävää.. mee noista virastoista kyselemään
jatkuvasti. kyllä se siitä suttaantuu. saahan
sieltä edes jotain apua.
mua taas ei päästetä pois. ja ikää on 18v.
emäntä vahtii mun tekemiset ja rahan käytön. usko
pois mutta se alkoi valittaa mulle jopa
ENSIMMÄISTEN rintaliivien ostosta. verukkeella:
on sulle tähän asti toppi kelvannu. ja se on neki
ostanu.
se tonkii roskista ja mun huonetta muutenki.
bileettämäs ei saisi käydä ja vielä vähemmän
grillillä tai jossain muussa pikaruokalassa.
tääki on aika ikävää.. tsemiä sulle.. koita
löytää halpa kämppä.. usko mua, on sellasiaki.
Mutsi on käynyt useamminkin kuin kerran päälle.
Yläasteella en uskaltanut puhua edes ystävilleni.
Amistossa kun tuli potkut ja tutustuin
kuraattorinn sain ensimmäisen kenelle siitä
puhua. Mutsi on syyttäyt mua saatananpalvonnasta
(kuuntelen heviä) huumeidenkäytöstä ja haukkuu
huoraksi ja lehmäksi. Nykyään käyn kuraattorilla
AINA kun joku painaa. Hän kuuntelee. PAremmin
kuin kukaan. Voin luottaa kuraattoriin enemmän
kuin ystäviini. En voi olla aina täysin varma
etteikö joku ystävistäni kertoisi jollekulle
toiselle vaikka kyllä heihin pystyn
luottamaankin, mutta..
Eli siis et ole ainoa joka haluaa pois kotoa.
Ikää on 17 ja olen hakenut toiselle
paikkakunnalle kauppikseen. Eli pääsen syksyllä
pois. Jos olisi vain ollut mahdollisuus, olisin
lähtenyt jo aikoja sitten.
Sossua olen harkinnut, mutta en pystyisi tekemään
sitä faijalleni. Sile vanhemmalle jonka kanssa
tulen toimeen.
Mulla on ns. väkivaltanen tuttu joka on 15 ja
muutenkin vähä vinksahtanu ja sitä ei saa millän
tajuun et sen on ihan turha hakata ketään....ei
se lopeta...no me ei enää puhuta sille mitään, ja
kas kummaa on ääni vaihtunut kellossa.....no toi
oli ehkä sun tapauksessa aika kaukaa...mut
varsinkin hakkauksen kohteeena ei oo kiva
olla...yritä selittää niille ja jos ei se auta
niin järjestä jonkin lainen "kohtaus" että ne
pysähtys ajatteleen.,...
olen järjestänyt niitä, mutta toiseksi selittely
ei auta koska mun vanhemmat ei ota mua ikinä
vakavasti oli kyse pienestä tai suuresta asiasta.
ne vaan haukkuu hulluksi, ääliöksi, kuinka mulla
on ongelmia ei heillä, hehän ovat niin
normaaleja. kaikki mitä teen on jotain ohi
menevää vaihetta vanhempieni mielestä. sitten kun
ne raivostuu ja tulee riitaa ja paha mieli
kaikille niin seuraavana päivänä ollaan niin
normaalia että. ikinä riitojen jälkeen kukaan ei
pyydä keneltäkään anteeksi, ja itse en ole
oppinut pyytämään anteeksi ja täten menettänyt
myös yhden ystävän. inhottaa kun lakkiaiset on
kesällä, kiva esittää onnellista perhettä. no
enköhän mä opiskelujen kanssa kuitenkin ala
asuntoa etsimään viimeistään kesällä ellen
aiemmin. mutta halu on suuri päästä pois jo nyt,
mutta kun ei mulla oikein ole voimia, ne
kumminkin nostaa haloon siitä miksi haluan jo nyt
pois ja en tosiaankaan jaksa näitä riitoja.
kiitos kuitenkin kaikille kantaa ottaneille :)
Että kun sä oot jo 19 (oliko se niin?) nii tää ei
voi olla mitään murros ikää, ja että niissäkin on
vikoja vaikka ne luulee olevansa täydellisii ja
et heräis siitä maailmasta missä muut on huonoja
ja parempia... aikuiset luulee joskus iteseään
NIIN viisaiksi ja täydelisiksi.
mitä enemmän olen vakavissani niin sitä enemmän ne
nauraa päin naamaa. viimeksi riidellessä sanoin
että itsarikin on käynyt mielessä monta kertaa
niin mutsi vaan sano "no ei se meidän ongelma ole
jos sulla on paineita" sitten se vertailee mua
koko ajan tuttujen kakaroihin "sen ja sen lapset
auttaa aina vanempia kotitöissä jne. mut sä et
tee ikinä mitään" joopa joo, oman huoneen siivoan
kerran viikossa. sanoin myös etten ilmapiirin
vuoksi edes halua tehdä yhtään mitään kun aina
tulee joka asiasta haukkuja niin eikös se alkanut
sanomaan "kaikkee sä oot saanu kiittämätön kakara"
jne.. ja mitä enemmän olen vakavissani jostain
asiasta niin sitä enemmän ne vaan näkee sen
leikkinä ja vitsinä, mä tunnen itteni jo suureksi
tsoukiksi. saa nähdä millanen soppa syntyy kun
aion muutta pois kotoa.
Voin vaan kuvitella, ehkä olis parasta et
muutasit pois, kerran se kirpasee, mut
sun "elämäs paranis" eikä sun tarvis aina
kuunnella sitä haukkumista. ja saisivatpahan
porukatkin miettii mitä on tullu tehtyy. Mun
mielestä aikuisten pitäs suhtautuu lapsiinsa
tasapuolisina perheen jäseninä, eikä yhtään
huonompina. Mut niitä on myös vaikee "käännyttä"
tosta luulostaan. kun ne luulee olevansa aina
niin oikeessa ja kun ne on niin aikuisii niin ne
tekee tietenki kaikki oikein. Mullakin
omakohtsdii kokemuksii kun porukat piittää ja
saalaa kaiken, nykyäänkin, ne luulee et mä
tiedän jo kaiken. no otetaanpä esimerkki.
isomummun aidin siskon lapsen miehen naapuri
delaa, no mä tiän tapahtuneesta yleensä sillin
kun ollan lähössä hautajaisiin, ihmettelen että
mistä moinen hässäkkä, no noi sitten tyhmänä että
Uskon hautajaisiinhan me, etkö sä sitä tienny
että se delas?...joo paha tietää kun ne ei
koskaan sano mitään, ne luulee vaan että mä
kuuntelen niiden puheita niin tarkkan että tiän
ym. Ne on jättäny kertomatta mult niin paljo
että, ja sellasii asioita mitä mun pitas tietää
kai Tarja Halonen on mun täti mut noi luulee et
mä tiän, eikä siitä sit oo huomattu mitään sanoo.
no pahinta oli se kun ne salas multa mun oma
siskon, jo se on nyt sen siskon vikas.....noi on
mahdottomii... jakyllä muakin aina syytetään, mä
oon aina liian herkkä nahkanen. Aikuiset sais
joskus avata ne silmänsä, varsinki meidään
porukat.
meilläkin on samanlaista "tietämättömyyttä"
tyyliin "ai et sä tiennytkää". joskus tosi
raivostuttavaa ja joskus ei jaksa vaan kuunnella
niitä. aika paha kun sun vanhempas salas sun
siskos :( mitä nyt olen vanhempieni käytöstä
seurannut niin he muistuttavat omia vanhempiaan
tosi paljon, melkeinpä niin paljon että olen jo
vannonut etten ikinä hanki lapsia ettei musta tule
samanlaista väkivaltasta ja haukkuvaa äitiä. mä
vaan lasken päiviä milloin alan etsimään asuntoa.
olis pitänyt muuttaa pois jo aiemmin, mutta se on
nyt myöhästä, mutta vielä kun jaksaisi sinnitellä
pari-kolme kuukautta. tsemiä sulle betty boop :)
JOs tuo mitä olet kirjoittanut on totta niin
lähde ja äkkiä.Nimittäin kysehän on SUN omasta
elämästä.Kenelläkään,ei edes vanhemmilla ole
mitään oikeutta
väheksyä,aliarvioida,loukata,satuttaa lastaan.
Joskus vanhemmat luulevat,että omistavat lapsensa
ja että saavat vanhemman oikeudella kohdella
lastaan niinkuin haluavat.Jos sun vanhempasi ovat
todellakin tollasia niin eivät ole ansainneet
sinua.Usein kotona on riitaa lasten ja aikuisten
välillä erilaisista asioista mutta vaikka lapset
heittäisivät millasia "tyhmyyksiä"hyvänsä
ilmaan,niin aikuisen tehtävä on olla
se "viisaampi"ja elämän kokemuksellaan ohjata
lastaan oikeaan suuntaan.Lapsistahan tulee juuri
sellaisia kuin heidät kasvatetaan,mutta jos ei
ole kykyä kasvattaa niin lopputulos on yleensä
aika surullinen.Olet vielä nuori ja elämä
edessä,joten luota itseesi ja lähde.Vanemmillasi
on varmasti syynsä toimia niinkuin toimivat mutta
hyväksyä ei tuollaista tarvitse.Jos puhe ei auta
niin kokeile kirjoittaa kirje heille.Kirjoita
heille tunteistasi ja mitä ajattelet ja olet
kokenut,nimittäin sillätavoin he joutuvat olemaan
kasvokkain sinun ajatustesi kanssa,mutta ilman
sun"vähäpätöistä"olemustasi.Anna siipiesi kasvaa
vahvoiksi,joilla voit lentää kohti elämäsi
suurinta vuoren huippua,kohti omaa itseäsi.
Toivon,että jaksat uskoa ja taistella.
Kevät on uuden elämän alku.
ole mennyt sekaisin vanhemmuus ja lapsen oikeus
lapsuuteen, nuoren oikeus nuoruuteen? Ainakin
jossain vaiheessa on täytynyt tulla viestikatkos
ja väärin ymmärrys, josta on seurannut uhma
vanhempein auktoriteettia kohtaan. Kun vanhemmat
tuntevat oman vanhemmuuden oikeutensa menetetyksi
ja kokevat ettei päätäntävalta perheessä kuulu
lapselle/nuorelle, edes tasa-arvon
nimissä.Yleensä kun vanhemmat alkavat
myönnyttelyn, siihen ei tule loppua ennenkuin on
nuollut... Kuka teillä elättää kenet? Onkos
tullut huomattua että oikeuksien lisäksi on myös
velvollisuuksia omaa kotia kohtaan. En
kehoittaisi ketään kakkimaan omaan pesään. Siitä
ei seuraa kun huono ihmiskuva teistä itsestänne,
mustaatte omat rakkaat vanhempanne. Älkää
heittäytykö martyyreiksi.
se että vanhempani ovat niin heikkoja etteivät
osaa kasvattaa lastaan muuta kuin väkivallalla,
henkisellä ja fyysisellä.
Odottatteko että vanhemmuus olisi täydellistä?
jokaisessa isässä ja äidissä on omat vikansa ja
omissa olosuhteissaan he yrittävät pinnistellä
omilla äärirajoillaan. Jos nuori esittää ja
kaivelee vanhemmistaan pelkästään vikoja, kuka
voi puhua enää kunnioituksesta. Onko se oikein ja
kokevatko vanhemmat tulleensa ymmärretyksi, en
tiedä yhtään isää ja äitiä joka haluaisi puhua
pahaa lapsestaan. Vanhempana tiedän että
puolustan lastani mutta entäs jos lapseni ei
puolustaisi minua vanhempana? En usko että
kenenkään lapsen vanhemmat käyttäytyvät
vastuuttomasti tosta noin vaan. ei ole isää eikä
äitiä joka lasta tehdessään olisi ajatellut
sadistista mielihyvää tuntien "nyt olen tehnyt
itselleni nyrkkeilysäkin jota minulla on oikeus
kohdella niinkuin huvittaa" Tiedän kyllä lapsia
jotka yrittävät ohittaa vanhempien oikeuden
vanhemmuuteen, syyllistäen kaikkella ja verraten
vanhempiaan muiden ikäistensä vanhempiin ja HUOM.
kuinka lapsi voi tietää puhuuko se kaveri totta
vai esittääkö, kuka voi tuntea toisen vanhemmat?
Kun yleensä pitäisi esittää oma perhe maailman
parhaana kun se on se rakkainkin ja antaa
hyväkuva itsestä ja omasta kodista maailmalle. Se
on vahvuutta ja valttia elämässä pärjäämiselle.
Jos haluaisit jonkun muun lapseksi, olisitko
valmis luopumaan kaikesta mitä sinulla nyt on
ilman ikävää ja surua, muuttumaan toiseksi
ihmiseksi ja sittenkin vielä sanomaan onneksi
pääsin eroon noista... ja heikkoudesta vielä sen
verran että pitääkö sitä heikkoa potkia päähän
vai tukea, siis niin että haluaa ymmärtää ja
ajattelee kuinka pitkälle on valmis menemään omaa
tahtoa osoittaakseen. yritäppäs ymmärtää että
maailma voi olla kova paikka elää vanhemmillekin.
yhteen hiileen on pakko puhaltaa. Rakkaudella,
mutta voisin mielelläni vaihtaa vanhempani. en
ainakaan voisi sanoa kaipaavani alkoholista ja
lääkkeiden väärinkäytöksestä muodostunutta
lapsuutta, ainaisia haukkumisia ja hakkaamisia.
äitini jopa nolasi minut kaupassa kassalla parisen
kuukautta sitten ja sen jälkeen en ole hänen
kanssa kauppaan mennyt. kauppaneitikin sanoi
jotain "älä nyt puhu tollee" ja vilkaisi minua
säälivästi, kun mutsi haukkui minua kassalla.
mutsi vaan nauroi vitsinä sitä. kukaan ei ole
täydellinen, mutta pieni takapakki jossain asiassa
ei oikeuta yhtään ketään lyömään minua eikä ketään
muutakaan.v anhempani eivät kunnioita minua enkä
minä todellakaan heitä enää kun kohtelevat minua
kuin rakkia. vuosi sitten opin vasta sanomaan
vastaan heidän haukkuessaan ja pitämään puoliani
ja nyt en aio sitä lopettaa, heillä oli aikaa
yrittää parantaa tapansa, mutta eivät ole sitä
tehneet ja minä puolustan vain itseäni sekä
rakkaita koiriani. ja minun vanhempani todellakin
kuvittelevat että heillä on oikeus kohdella minua
siten kuin huvittaa. itsestäni voin sen verran
sanoa, että ikinä en kapinoinut vanhempiani
vastaan, koska en uskaltanut, mollasivat he miten
paljon tahansa olin hiljaa koska uskoin olleeni
sen ansainnut. ainoa asia jossa vanhempiani olen
kavereiden vanhempiin verrannut on se että
kaverini vanhemmat osaavat kasvattaa lapsensa
ilman pahoinpitelyä. vanhempani eivät ikinä ole
tukeneet minua missään asiassa, korkeintaan
avustaneet rahallisesti, esim. hakkaamisen jälkeen
he ostavat kaikkea ja jättävät rahaa, että minulla
olisi hyvä mieli. ikinä he eivät ole selitelleet,
pyytäneet anteeksi tai jotakin muuta positiivista.
ollaan kuin mitään ikävää välikohtausta ei olisi
sattunutkaan.
osaisimpa tuohon edes pienen positiivisen sanan
sanoa.vain sen että älä koskaan itse missään
vaikeuksissa ota itse hetken helpotusta, tee
itsellesi viinasta sellainen kuva ettet vihaa
etkä rakasta sitä silloin on myös mahdollista
ettet tarvitse sitä. kuinka vanhempasi
onnistuivat pitämään sinut, eikö sosku/neuvola
tai kukaan tiennyt kärsimyksestäsi?.mutta äitisi
on tässä jutussa se onnettomin osapuoli,
sinullakin on mahdollisuus selvitä elämässäsi
niin ettet joudu samaan kurimukseen, äitisi on
joskus ollut samanlainen ihminen kuin sinäkin,
kukaan ei auttanut/välittänyt.sinun on varmasti
vaikea uskoa mutta jokaisessa äidissä( ei liian
nuori äidiksi) asuu lapsensa hoivaamis vietti ja
joka sen tuhoaa tekee kauhean tempun (pirun usein
isä, ei millään pahalla). minkä ihmissuhde
helvetin lienee läpikäynyt.alkoholi ja mömmöt
ovat naiselle tapa turruttaa tunteita, paeta
ylivoimaista, vasta sitten kun se on ylivoiman
edessä joutunut lannistumaan. yksi asia mikä
sinun pitää saada itsellesi selväksi ettei mikään
tässä ole sinun vikasi, sinä olet hyvä normaali
ihminen joka tarvitset tukea( niinkuin kaikki)
älä jää yksin.Ajattele muuten miltä tuntus jos
äitisi olisi ollut 15 kun sinä synnyit, ja osasi
olisi ollut olla ulospäin hyvin huolehdittu ja
äidin vihaama (ylpeys ei antanut periksi,lasta
adoptoitavaksi). 18 v ulos kotoa eikä sen jälkeen
yhteyttä muutoin kun hautajaisia varten, ulospäin
näyttämisen takia, lässynlässyä vieraiden edessä,
ja kun vieraat ovat menneet oli väärin joka sana
minkä sanoit... vihaa, puhumattomuutta jos itket
siitäkin lyödään. Arvaapas miten sellaisena oppii
suhtautumaan ihmisiin ja vielä mitä muut
ajattelevat "oudosta". sit vielä sul olis 2
sisarusta jotka ovat rakkaita ja yhteys pelaa
päivittäin...