onnimannista matikka...

Koulu ei ole eroottinen paikka, ei ainakaan luulisi olevan, olisiko sittenkin...?
Viikko alkoi sateisena, silmät vielä rähmässä juoksin lätäköitä väistellen kohti bussipysäkkiä. Bussilta ei kannattanut myöhästyä, sillä seuraava kulkisi vasta tunnin kuluttua ja mikä olisi pahempaa kuin jälki-istunto,jonka yleensä sai möhästymisen seurauksena. Pysäkki häämötti jo kun havaitsin bussin tulevan, loppukirin paikka, pinnistin voimani äärimmilleen viimeistä kahtasataa pinkoessani. Hieman ennen pysäkkiä kohtalo puuttui peliin ja kompastuin auenneeseen kengännauhaan. Jotta katastrofin merkit täyttyisivät kaaduin tietysti syvimpään lätäkköön mikä matkalle sattui. Kuin uitettu koira kapusin pystyyn ja nilkutin kohti pysäkkiä. Onneksi onnettomuudessa bussin kuljettaja oli nähnyt tapahtuneen ja jäi odottamaan. Säälivien katseiden saattamana onnuin takapenkille, jonne rojahdin pisaroiden roiskuessa märistä vaatteistani lähimpien matkustajien päälle. Ei naurattanut sillä hetkellä. Koska käteni ja kasvoni olivat naarmuilla ja polvi oli kolahtanut ilkeästi asvalttiin, jouduin kouluhoitajan juttusille. Päivän ensimmäinen valopilkku; kouluhoitaja oli sairaana ja sijaisena oli nuorehko brunetti, jota voisi luonnehtia sanoilla upea, sensuelli, märkä uni, mitä nyt teini-ikäisen miehenalun päähän voisi juolahtaa...
Tuo sekoitus Afroditea ja Kleopatraa tuoksui vienolle hajuvedelle kun hän kumartui tutkimaan polveani. Mikä näkymä kaula-aukkoon, mitään ei jäänyt arvailujen varaan. Nolostuin ja nostin katsettani ylemmäs. Katselin hänen vihreitä silmiään, ohuita muotoiltuja kulmakarvojaan ja poninhännälle kammattuja tummanruskeita hiuksiaan.
Sari, kaunis kouluhoitajamme, nousi ylös ja käski minun riisua housut, jotta hän pääsisi paikkaamaan polveni. Mitkä lanteet ajattelin, kun tuo rotuhoitsu "leijui" tarvikekaapille kaivamaan sidetarpeita. Mustat tangat pilkistivät valkoisten housujen läpi. Näky aikaansai orastavan erektion, jota hädissäni yritin peitellä. Älä käänny, toivoin ja eikös tuo juuri silloin kääntynyt nähden minun peittelevän alushousujen kohoumaa. Hymyillen hän käveli luokseni ja sanoi, olenko mielestäsi noin kiihottava? Älä turhaan häpeile, on vain kunniaksi naiselle jos miehellä seisoo hänen vuokseen. Hänen kätensä lepäsi reidelläni ja liukui hitaasti kohti nivusia, palaten kuitenkin takaisin reidelle. Eipä unohdeta sitä polvea, hän sanoi kujeilevasti ja pyyhki desinfiointiaineella haavaa. Kipu sai minut hätkähtämään ja yritin vaistomaisesti nousta seisomaan, Sari esti tämän lempeästi tarttumalla käteeni. Satutinko sinua? Tiedän mikä auttaa kipuun, hän sanoi ja otti esille laastarin, jossa oli puuduttavaa ainetta. Hän teippasi sen paikalleen ammattitaitoisen hellästi ja taputti reittäni. Nyt voit pukea.
En tiedä paistoiko pettymys kasvoiltani, olinhan jo kuvitellut tapahtuvan vaikka mitä. Ehkä nyt kuitenkin on vain kertakaikkiaan liikaa odottaa, että kouluhoitaja rakastelisi teinipojan kanssa vastaanottohuoneessa. Mutta hyvä mieli siitä silti jäi ja arvaattekin varmaan, että kouluhoitajalle oli pieni jono niinä parina viikkona, jotka hän tuurasi vakkari hoitsuamme.
Kuinka harmailta hiirulaisilta luokkamme parhaimmannäköisetkin tytöt näyttivät Sarin rinnalla. Nyttemmin olen kuullut hänen työskentelevän kaupungin sairaalan EA-polilla ja olenkin jo odotellut tapaturmaa päästäkseni uudelleen hänen hoitoonsa...