Olen kunnostamassa hirsitalon eteistä.
Vanha rossilattia oli lahonut seinän vierestä.
Kaikki vanha tavara on poistettu.
Kysymys kuuluu,
Miten laitan eristeet uuteen rossilattiaan?
Alle olen ajatellut 50 mm kovavillaa ja sen päälle 125 normaali eistys villan.
Uusi koolaus on 50x220 joten jää vähän ilmarakoa
eristeen ja lattia lankkujen väliin.
Onko rako suotavaa?
Eniten huolettaa tuo seinän ja lattian liitos kohta.
Voiko lattia eriste mennä kiinni seinään,ilman mitään vaikka, tervapaperia?
Onko tervapaperia parempaa?
Koska sinä on kylmä ja latia ajottain lämmin.
Taloa käytetään vain ajoittain ,niin tuo kosteus pitäisi saada hallintaan.
Vanha lattia oli 55 vuotta palvellut.
Kivijalka kiertää ympäri talon, jossa on tuuletus aukkoja .
Kosteus on tullut katolta ,talo ilman rännejä,toivottavasti ensi kesänä sekin korjataan?
Lisäksi kertynyt liikaa maata kivijalan vierustaan.
Lattia /seinä eristys kohta??
kosteusvaurio taas
124663
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Voiko seinään /alahirsiin laittaa tervaa tai jotakin lahon tojunta ainetta? Alimmainen hirsi oli vähän pinnasta laho ,jonka poistin. Kivijalan ja hirren välissä on pitumi kaistale tai jokin sen tapainen suilale.
Älä jätä rakoa lattialaudan ja eristeen väliin. Jos jätät, seurauksena kylmä lattia. Entinen kosteusongelma johtuu puuttuvista ränneistä ja pihamaan korkeudesta. Sokkelia pitää olla riittävästi paljaana, pintavesien pitää juosta talosta pois päin, salaojituksen on oltava kunnossa ja sokkelin vieressä on oltava eristelevyt maan sisässä, nekin sokkelista pois päin kallellaan. Alustan tuuletus pitää olla esteetön ja lattian alle maan pinnalle ei saa jäädä humuspitoista maata, eikä mitään jätepuuta tai muuta ylimääräistä. Jos lattian eristykset ovat riittävät, ei tarvitse edes sulkea tuuletusaukkoja talveksi tai laittaa lunta sokkelin suojaksi, kuten varsinkin entisaikaan oli usein tapana.
Ei rossipohjaan tyhjää onkaloa: joko enemmän eristettä tai eristeen alle esim. tuulensuojalevy. Jotkut laittaa laitimmaisen vasan suoraan seinään kiinni, oikeaoppiseksi on sanottu että pitää jättää 50 mm väliä vasan ja seinän väliin, joka täytetään normaalisti eristeellä. Minä olen tehnyt "kylmiin" rakennuksiin suoraan vasan kiinni hirteen, tiivistänyt pellavahuopanauhalla.
Ainakin reunoille laittaisin täyteen eristettä. Täällä yksi talotehdas esitteli sellaisen passiivitalorakenteen jossa oli myös tyhjä tila sisäpuolen rakenteessa.Kysyin sitä että miksi sellainen.Sanoivat että tutkimuksissa sellainen on osoittautunut hyväksi. Tavallaan kyllä näinkin koska liikkumaton ilma eristää myös. Harkitsisin myös puhallettavan selluvillan käyttöä ainakin se on puusta tehty vaikkakin paperiksi välillä jalostettu.Puhallettu villa sopii joka rakoon ja helppo levittää. Olen ihmetellyt monesti sitä että miksi vaakahirsirakenteessa monesti on alimmainen ehjä puu saitettu suoraan kivijalalle ilman mitään "tippanokkaa".Kun sateella hirren pintoja pitkin vesi valuu alas niin se menee pyöreää selkää pitkin hirren ja kivijalan väliin ja tekee tuhojaan.Tämän takia joudutaan alahirsiä uusimaan. Puolikashirrellä tämä on kyllä otettu huomioon.
Kokonaiseen vaakahirteen on vaikea sahata tippauraa pontin takia. Useissa ponttityypeissä hirrestä lohkeaisi tai jäisi tyhjän päälle jopa kolmannessa. Mutta kokohirrenkin reuna voidaan 10-15 mm vetää ulos sokkelista oikealla mitotuksella. Ja sokkelikaistaa ei pidä jättää lepattamaan ulkopuolelle.
Oletteko laittaneet mitään paperia tai vastaavaa , seinän ja lattia eristeen yhtymä kohtaan? Alunperin oli laitettu tervapahvia,oisko samanlainen ratkaisu hyvä? Ainakin oli toiminut hyvin, koska hirret oli muualta tosi hyvässä kunnossa,paitsi tuossa ulkoseinän sokkelin kohdalla. Syy oli tuo maan nousema ja rännien puute ja salaojatkin ja eristeet ulkopuolella puuttuu. Joten on pientä puuhastelua ensi kesäksi.
Jos muuten tuulee suoraan lattianraosta niin mikä ettei. Bitumivuorauspaperia tai -kreppiä.
Alapohja ei ole niin haastava kuin yläpohja/kattorakenteet hirsirakennuksessa erillaisten paperien suhteen. Ongelmanahan on se tiivis ja pitävä kiinnitys, jotta ko. materiaalin hyöty tarkoitukseensa saavutetaan. Tässä pätee vähän sama kuin taannoin kuulemani kasku: Porkkana olisi parasta potenssin hoidossa kunhan kiinnitysongelmat ratkaistaisiin.
Ehkä helpompi tehdä tippanokka. Joskus kun puuhastelin vielä vaakahirsien parissa tein elun urajyrsimellä pyöreään käsinveistettyyn hirteen uran johon isttutin peltiliuskan joka ohjasi valumavedet sokkelin ulkopuolelle. Ulkonäkö ei ehkä kovin hyvä mutta kuitenkin asiansa ajoi eikä pelkoa sadevesien valumisesta hirren ja sokkelin väliin lahottamaan alimmaista hirttä. Pystyhirsirakenteesakin olen tämän kohdan ottanut huomioon ja estän veden pääsyn sokkelin ja hirren alapään väliin.
on asia ratkaistu niin, että alimmasta hirrestä on pontti poistettu ja perustus mitoitetaan siten, että hirren parin sentin ylitys perustuksesta muodostaa sen tarvittavan tippanokan. Näin ainakin minun omassa talossani, jonka pystytin toissa vuonna.
Minä olen vetänyt yleensä tuollaiset pellinpaikat (käsi)sirkkelillä... pitää tietysti laittaa ennen kun hirren asentaa. Tärkeintä on todella että hirren reuna on reilusti sokkelin ulkopuolella, luokkaa puolitoista senttiä.
Tuo onkin varmaan teknisesti paras ratkaisu, siinä on lisäksi se hyvä puoli, että tasainen hirren pohja on paras tapa saada hirsirungon ja laatan tai sokkelin välinen sauma tiiviiksi.