Ajattelin kysäistä teiltä työkavereilta,tiedättekö kuntaa/kaupunkia joka TOSISSAAN tarvitsee sijaisperhettä?Me ollaan ns.vapaa perhe.eli voidaan itse "kaupata" itseämme.Tiedämme kyllä Helsingin tilanteen,mutta sinne on meiltä liian pitkä matka (400km).Kiitos vastauksista ja ei kiitos provoista!!!!
Paikkoja vapaana..
sijari
372682
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Jyväskylän seutu ainakin lehdessä etsi vanhempia,mutten tiedä kuinka tosissaan.
Kun ei tässä maassa ole mitään keskitettyä rekisteriä, jonne voisi halukkuudestaan ottaa sijoitukseen lapsia, niin ei auta kuin kysellä eri sijoittajatahoilta. Piirrätte kotipaikkanne ympärille harpilla ympyrän, jonka sisäpuoliselta alueelta voisitte lapsia ottaa ja sitten ei muuta kuin soittelemaan kaikkiin kuntiin tai sijaishuollon kuntayhtymiin, jotka sille alueelle osuvat. Totta lienee, että todellinen pula sijaisperheistä on nimenomaan pääkaupunkiseudulla ja ehkä joidenkin isompien kaupunkien ympäristössä,joista suurin osa huostaanotetuista lapsista ja nuoristakin on kotoisin.
olevan vailla ainakin.
ettei niitä tilapäisiä lakimääräisiä ylityksiä kannata tehdä jatkuvasti tiettyihin sijaisperheisiin. Ja hyvä niin. Kyllä sijoitetut lapset ansaitsevat yksilöllistä vastaanottomista, naarmujen puhaltamista, sylissäpitämistä yms.
sijaisperheessä oli kerran lukuisia pieniä. Kun yritin ottaa syliin yhtä pientä pyrkivää, sijaisäiti tuumasi, että sen on hyvä antaa olla mahdollisimman paljon lattialla. Oli kuulemma motoriikassaan viivästynyt. Toisella kertaa, kun eräs vierailija meni taloon, tämä pieni juoksi kädet ylhäällä "ota syliin" vastaan. Tulija tietenkin nappasi lapsen syliin, johon sijaisvanhempi: "Se kyllä pysyy ihan omilla jaloillaan".
kuulostaa tollanen. Minä kun rupesin sijariksi, niin mulla oli kuvitelma, kuinka sitten hellin ja lellin niitä kovia kokeneita lapsia. Pidän sylissä ja jne. Ihan toisin kävi. Ei ne malttaneet juuri hetkeä pitempään sylissä viipyä. Isompi lapsista, 3 v. tuolloin oli sen oloinen, että ihan kuin hän olisikin pitänyt minua sylissä, eikä päinvastoin. Halusi siis hallita tilannetta ja oli ikäänkuin varuillaan. Pienempi ei oikein halunnut syliin ollenkaan. Jotain luottamuksen puutetta aikuisia kohtaan se mielestäni osoitti. Pienemmän kanssa kävi sitten niin, että mitä isommaksi tuli sitä enemmin rupesi pyrkimään syliin, joten luottamus ilmeisesti kasvoi vähitellen vuosien myötä. Meille kun lapset tulivat, niin bio-äiti heidät toi yhdessä sossun kanssa ja aluksi hän vierailikin vähän useammin. Muistan kun lapsi kaatui tai satutti itsensä muuten, niin olin heti syöksymässä hätiin ja lohduttamaan, kuten olin omillenikin tehnyt, niin bioäiti sanoi, ettei kannata olla huomaavinaankaan. Ihmettelin kovin, mutten sitten uskaltanut "pilata" lasta, kun äiti niin halusi. Tosin havaitsin sitten myöhemmin, että niin usein kolhivat itseään, että aivan mahdotonta olisi ollutkin olla jokaista pipiä puhaltamassa, ei olis muuta ehtiny tekemäänkään. Oudolta se kyllä aluksi tuntui.
(paljon vakavampaakin näin) kertoi sossuille, alkoi minulle tulla rajoituksia - myös mahdollisuutta tavata omaa läheistäni alettiin ko. kokemusten kertomisen myötä rajoittaa. Että siksi mulla on mennyt luottamus sijaishuoltoon ja sijaisvanhempiin.
Me sukulaiset pidimme lapsesta tarkkaa huolta ennen sijoitusta ja varmistimme, ettei lapsi joudu kuormittaviin tilanteisiin. Jos olisin, tiennyt, että hän joutuu moninkertaisesti traumatisoitumaan sijaishuollossa, olisin toiminut täysin toisin, mitä toimin. Lapsi asuu sijaisperheessä (eräänlaisessa majatalossa, jossa ihmisiä tulee ja menee), jossa on tapahtunut yhtä jos toista kamalaa.
olen saanut sellaisen kuvan, että teitä täyspäisiä, huolehtivia sukulaisia on useampiakin. Ihmettelen, et miksi kuitenkin on päädytty sijoitukseen vieraalle. eikö teillö sukulaisilla olisi ollut jollakin edes mahdollisuutta otta lasta?
jo paljon ennen sijoitusta, mutta sellaista ei suostuttu järjestämään. Eli kaikki lähti huonosti alusta alkaen. Minulle jäi tunne, ettäsosiaalitoimistossa oli todella ammattitaidottomia työntekijöitä (vaikka ilmeisesti ihan koulutuksen saaneita).
ei useinkaan kestä minkäänlaista kritiikkiä. Jos sijaishuolto olisi vakaalla pohjalla, pystyttäisiin sen piirissä keskusteluun, käytäntöjen punnitsemiseen, myös kritiikin vastaanottamiseen. Nyt ollaan heti puolustuskannalla ja salaillaan asioita. Ja henkilöstä, joka kritisoi tai puuttuu epäkohtiin, tehdään hankala.
tohon sanoo? Eikös lain mukaan ole pakko kartottaa ensin sukulaisten mahdollisuudet, näin olen ymmärtänyt. Pitäsin sitä erityisen tärkeänä juuri teidän lapsen suhteen, koska vaikuttaisi, ettei hänellä ole hyvä olla vieraan hoivissa. Laittakaa nyt kova, kovaa vastaan. Jospa siinä samassa yhteydessä saisitte sossujen silmiä auki niiden muidenkin sijoitettujen suhteen.
Tätä se on rakkaus ja huolenpito silloin, kun lapsetkin ovat vain "tapauksia" ja työtä tehdään rahankiilto silmissä kuten Roope Ankalla. Taitaa olla suurin osa näistä paikoista laskelmoivien ja tunneköyhien ihmisten perustamia, sillä eihän lapsista tosissaan välittävä henkilö heitä haali suurta laumaa. Ei isossa porukassa voi saada yksilöllistä ja turvallista hoitoa, jota kovia kokenut lapsi tarvitsee. On joukossa myös sydämellään mukana olevia, mutta heillä on vain pari-kolme lasta.
ovat ala-arvoisia. Hengeltään, kuin laitoksia, mutta vain kaksi hoitajaa (joilla ei välttämättä kuitenkaan riittävää koulutusta). Jos joku läheinen lapsenne meinaa joutua ammatilliseen sijaisperheeseen, pyytäkää, että ennemmin vaikka laitokseen. Siellä on kuitenkin koulutettuja hoitajia.
erehdyt ehkäpä ja paljon! Varsinkin laitoksien komentoihin ja meidän kansalaisten maksuihin niistä lapsistanne! Kyllä sijaisperhe on edullisin suomelle ja siellä kohdellaan 24/7 lapsia ihan hyvin ja on aina samat ihmiset hoitamassa, ei vuorot ja hoitajat vaihdu, eli hoitajat, jotka vain tekevät työtään sen 8h/vrk, painuvat kotiinsa, vaihtuu taas uusi ihminen jne..jatkuvasti, kuri on tosi kova perheeseen verrattuna.. no, mieti mitä haluat lapsellesi paikka ja miknkä luulet olevasi parasta...! On ja ei koulutettuja hoitajia siellä. täällä, voi olla jopa sijareissakin, että otahan selvää....
noin kovasti, niitä pitää ottaa niin hirmuisen paljon. Eikö, 1, 2, 3 tai 4 riitä?
voi olla huonoin valinta. Kyllä koulun pääsee läpi kuka vaan, lukee ja tenttii. Siellä on vaikka mitä porukkaa ja vaikka mitä edustettuina. Alan kääntyä vähitellen kaktus-faniksi. Piikinenhän se on ei sitä voi kieltää, mutta jos se ei olekaan sitä niille lapsilleen. Ja englannin läksyissäkin auttelee niin ainakin kertoili. Minun lapsi on perhekodissa ja siellä on vain yritetty hakea lapselleni erityisoppijan statusta, ei autettu mitenkään läksyissä. Kielsin kaikki yritykset ja se perhekodin isä oikein haistatteli minulle ja paiskasi luurin korvaani. Sillä on hienot kotisivut ja hienot toiminta-ajatukset joita se itse rikkoo. Nyt on soittopyyntö vetämässä sossulle, haluan tietää miksi meidän kuntalaiset ostavat minulle haistatteluja. Minun ei tarvitse sietää tuollaista. Meinasin jo laittaa sen turjakkeen kotisivujen osoitteen tähän loppuun, mutta tuonnempana.
kun meille tuli ekat lapset, niin he hyvin usein puhuivat mulle niistä lapsista, jotka joutuivat jäämään sinne lastenkotiin ja sanoivat, että mun pitäis pelastaa myös heidät. Siis, kun on luonteeltaan maailman pelastaja, niin tuntuu, että pitäisi venyä aina vaan enempään, ettei mikään riitä. Kamalan huonoa omaatuntoa on saanut kärsiä, kun ei ole kaikkia halukkaita voinut ottaa. Meillä oli yhtensä viisi lasta aikanaan. Kahdet sisarukset ja yksi yksittäinen lapsi. Oikein piti moneen kertaan itselle hokea, että olet jo osuutesi tehnyt, ettet voi koko maailman lapsia kuitenkaan pelastaa. Katson, että ihan hyvin pystyin lasten tarpeisiin vastaamaan. Läksyt meillä myös kuulusteltiin ja englantia yhdessä opeteltiin. Muutama vuosi oli aina välissä, ennen kuin seuraavat tuli, joten edellisten kanssa oli jo totuteltu ja päästy normaalin elämän rytmiin ja meidän talon tavoille. Koskaan meidän lapset eivät ole olleet mitenkään vastaan uusia tulokkaita. Ovat ottaneet innokkasti vastaan ja pärjänneet hyvin keskenään. Siis kuten lapset pärjäävät, välillä nahistellen, kuten sisarukset konsanaan.
Olen jo 25v. ja muuttanut ammatillisesta sijaisperheestä reilu 5vuotta sitten omilleni. Asuin perheessa 6 v. ja 2 sisartani kauemmin, nuorin siskoni muuttaa nyt kesällä pois valmistuttuaan ammattiin. Meitä olin perheessä ensin 4 sijoitettua ja myöhemmin 6 sijoitettua ja perheessä oli 4 omaa lasta, joista 2 asui vielä kotonaan kun muutimme heille. Minä viihdyin perheessäni, meillä oli mahtavat vanhemmat vaikka lapsia oli monta en varmasti jäänyt mitään vaille. Aina oli aikuinen saatavilla ja kaveri kotona. Yksinäisyyttä ei tarvinnut potea, mutta omaan rauhaan sai vetäytyä omaan huoneeseen jos siltä tuntui. Olen edelleen yhteydessä sijaisvanhempiini ja käyn heillä säännöllisesti samoin muut sijoitetut. Sijaisvanhemmilla on nytkin 4 sijoitettua, biologiset ovat jo lentäneet kaikki maailmalle. On huonoja sijaisperheitä ja hyviä ja uskon kuitenkin hyviä olevan paljon enemmän kuin huonoja. Laitoksesta minulla on vajaan vuoden kokemus ja se aika oli kamalaa, miten onnellinen olin ja olen, että pääsin perheeseen ja nimenomaan tähän perheeseen.
Tekstisi on siirretty biovanhempien puolelle ja siellä on keskustelu käynnissä siitä. Ajattelin mainita jos et ole huomannut, se on otsikon alla Ilosanomaa
Ja kylläpä sainkin siellä kylmää kyytiä, vaikka en kyseiselle palstalle edes kirjoittanut. Sijaishuollosta ei voi näemmä positiivisia kokemuksia kertoa ainakaan näillä sivuilla, muualla en ole vastaavaan törmännyt. Mutta jätän nyt kummatkin puolet rauhaan, ei minulla tänne ole sen suurempia tarpeita kirjoittaa.
Oletko ymmärtänyt väärin tiesi tai maalaisjärki ei sano mitään..... lapsi kaipaa omaa äitiään niin voimakkaasti, että ei halua syliin. Hei haloo.... ter. 6 lapsen äiti.
ps. Ei mun lapseni säntäile kenenkään syliin vaikka aikaa kuluisi montakin kuukautta. tajuatko .......nää säntäilevät lapset ovatkin pedofiilin uhreja. Mieti ite.
kyllä lapsi jossain vaiheessa saattaa haluta toisen aikuisen syliin (ainakin ihan pieni lapsi, riippuen persoonasta).
meillä on lapsi lastenkodilla, olemme kyllä pk seudulta mutta ei tuo matka liene ongelma, rahaa espoolla tuntu riittävän tähänki asti
Ota yhteyttä esim. Keski-Suomen sijaishuoltoyksikköön vai mikähän se oli nimeltään. Sieltä hoidetaan keskitetysti melko iso alue. Kaupunkien sosiaaliviranomaiset saattavat olla kovin huonosti selvillä siitä millaisia perheitä on tarjolla ja missä. Tiedän, että lapsia on odottelemassa. Ehkä voisit myös soitella tai laittaa sähköpostia kaupunkien sosiaalitoimistoihin. Ei se ota, jos ei annakaan. Minusta on sietämätöntä, ettei palvelun tarvitsija (lapsi) ja tarjoaja (perhe) kohtaa toisiaan, kun nykyisin netin kautta hoidetaan sentään mutkikkaampiakin asioita ja rekistereitä on joka lähtöön. Mukavaa, että otit asiasi reippaasti esille. Toivotan teille hyvää jatkoa ja kaunista kevättä.
Koitin järkeillä missäpäin aloittaja asuu (400km helsingistä) että onko oulu miten kaukana teistä. Oulussa nimittäin kova pula sij.perheistä.
niin huonot käsitykset heistä olen kuullut s-perheissä olleista lapsista sekä varsinkin heidän vanhemmistaan! Kunnioitan niitä s-perheitä jotka ovat jaksaneet "kärsiä" niiden lapsien kanssa! terv. eräs ope, joka on yrittänyt puolustella koulussa näitä aikoinaan omissa kodeissaan kärsineitä lapsia ja yrittänyt antaa heille parempia numeroita kuin olisivat ansainneet, siksi, että eivät olisi luokalleen jääneet!! Tsemppiä lapsille ja heitä hoitaneille s-perheille ja lasten elämään hyviä näkymiä!
on syytäkin pysyä lapsista kaukana. Minä en sinulle antaisi kuuna kullanvalkeana antaisi ainuttakaan lasta.
tutkia.Yhtä paikkaa kun kävimme tutkimassa siellä oli kokolattimaton palaset naulattu lattiaan.Remontti kesken ja 10 ammattitaidotobta "hoitajaa"autonhuoltanies esim.Jokainen heisttä tekisi 24t,töitä.Tapaamiset olisivet yläkerrassa jossa ei edes kahvinkeitintä,puhumattakaan hellasta.Karmea paikka parisataa kilometriä Helsingista .Kolmelle bussilla pääsisi kotiin.
pitänyt omasi ja sitten vasta huolehtisit muista
en ole se jolle vastasit, mutta totean vaan että vaikka oma lapseni on sijaishuoltoon määrätty oikein viranomaisessa, niin itsekin olisin koulutettu ja valmis ottamaan lapsia sijaiskotiperiaatteella, tietty omanikin hoitaisin mielelläni itse. tätä sijari vaihtoehtoa mietin jo ennen omani huostaanotttoa. tiedän siis asian molemmilta puolilta.
muiden lapsia kykenisit hoitamaan, kun omakin on otettu pois?! Kuinka kehtaat tuollaisia edes kirjoitella tänne!
kaikki arvo, jos lapsi on sijoitettu. Tätähän ei sijoitusvaiheessa kerrota, vasta 3 päivän kuluttua huostaanotosta.
minulla on ammatilllinen koulutus ja olen toiminut työkseni lastenhoitajana, ihan nyt viime aikoihin saakka. se että epäpätevä sosiaalityöntekijä on huostaanottanut lapseni jo vuosia sitten kotoa sieppaamalla jossa olimme jo nukkumassa kaikessa rauihassa lapseni kanssa, ei estä minua toimimasta sijaisvanhempana ja lastenhoitajana muille kuin omalleni. oman lapseni huostan purku taas on sen viranhaltijan taskussa jolta päätös tulee, siihen en voi vaikttaa mitenkään,.onhan sitäpaitsi espoolla varaa hölmöilyynkin, leikkipuistoruokailukin lakkautettiin että saadaan ylellisiin huostarakenteisiin lisärahoitusta. lasten huostaanotot ajavat kaikkien muiden asioiden edellä suomenmaassamme, niihin on rahaa riitettävä.
pidätkö itseäsi muita parempana. sinun oma lapsesi voi olla sijoitettuna, tai lapsenlapsesi ennenkuin huomaatkaan, etkä mahda asialle mitään. lastensjoitusbisnes tarvitsee jatkuvasti uusia lapsia voidakseen pyöriä. kenen tahansa lapsi voidaan siepata tai niinsanotusti huostaanottaa.
Puskaradio toimi,mutta biojen puolelta .Meille sijoitetun tytön äiti halusi tyttökaverinsa pojat meille ja näin tapahtui. Nyt lasten menot biojenkin luokse luonnistuu jouhevasti,kun he vuorottelevat haku kerroissa.(pitkät matkat).
liian pitkiä,liian raskaita lapselle.Joku 1-200km korkeintaan.Yleensä lapsi tulee joka toinen viikonloppu lomslle,ja mint lyhyempi koti matka sen parempi.