Täydennys käräjäoikeudelle!

Paras_Fiilari kirjoitti:

KOTKAN KÄRÄJÄOIKEUDELLE Asia   Täydennys asiassa R 09/343 (vastaajina Kotkan kaupunki, kaupunginjohta-ja Henry Lindelöf, kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ja kaupunginlakimies Marianna Ruonala) Kotkan käräjäoikeuden täydennyskehotus 3.4.2009, asia R 09/343    Täydennyskehotuksessaan käräjäoikeus pyytää minua ilmoittamaan, millä perusteella katson olevani asianomistajan asemassa kyseisen rikoksen osalta. Perusteet       1)   Kotkan käräjäoikeuden päätös 9.4.2009 lähestymiskieltoasiassa R 09/235             Torstaina 9.4.2009 klo 9.00 alkaen järjestettiin Kotkan käräjäoikeudessa pääkäsittely mainitussa minuun kohdistuvassa lähestymiskieltoasiassa. Is-tunnon puheenjohtajana toimi ma käräjätuomari Kristina Oinonen. Istunnon lopuksi hakija Nina Maria Hillebrand ilmoitti, ettei tule valittamaan asiassa, joten tämä käräjäoikeuden päätös on sekä lain- että oikeusvoimainen. Tässä päätöksessä on otettu kantaa asemaani Kymenlaakson Voimanpesä -hankkeen johtajana. Jutun asiakirjoihin on liitetty muun muassa seuraavat viranomaisten minulle lähettämät kirjeet: 1)   Sosiaali- ja terveysministeriön kirje 10.4.2008, nro 129505 v. 1 2)   Sosiaali- ja terveysministeriön kirje 18.3.2008, nro 123190 v. 3 3)   Sosiaali- ja terveysministeriön kirje 13.2.2008 4)   Työ- ja elinkeinoministeriön kirje 15.1.2008, nro 107/060/2008 5)   Työministeriön kirje 1.11.2007, nro 1280/006/2007 TM 6)   Opetusministeriön kirje 15.5.2008, nro 6/092/2008 Mainituista asiakirjoista ilmenee yksiselitteisesti, että mainittujen ministe-riöiden tahtona on saada valmistelussani oleva Kymenlaakson Voimanpesä -hanke toteutumaan vuosina 2008 – 2011 toteutettavan Sosiaali- ja tervey-denhuollon kansallinen kehittämisohjelman tavoitteita kunnioittaen. Näin ollen Kymenlaakson Voimanpesä -hankkeen valmistelussa noudatetaan hallintolain (6.6.2003/434) periaatteita ja hyvää hallintotapaa, mihin kuuluu maassamme voimassa olevan lainsäädännön noudattaminen. Tämän asian R 09/235 todisteiksi otettiin myös kaupunkilehti Hiiohoin 21.1.2009 ilmestyneessä numerossa ollut Kotkan Perussuomalaiset ry:n kannanotto otsikolla ”Kotkan Perussuomalaiset huolissaan toimintakulttuu-rista” ja Kotkan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja Freddy van Won-terghemin minulle 22.1.2009 lähettämä sähköpostiviesti. Kannanotossa perussuomalaiset ilmoittavat haluavansa olla tukemassa po-liittisen järjestelmän reilua muutosta avoimempaan suuntaan ja ovat huo-lissaan ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista sekä mie-lenterveyspotilaiden tulevaisuudesta Kotkassa. Sähköpostissaan puheenjohtaja van Wonterghem ohjaa minut Kymenlaak-son Voimanpesä -hanketta koskevissa asioissa kääntymään kaupunginval-tuutettu Juho Eerolan puoleen ja toivoo, että jatkossakin teen yhteistyötä Kotkan Perussuomalaiset ry:n kanssa. Ottaen huomioon, että kuntalain (17.3.1995/365) 13 §:n (Valtuuston tehtä-vät) mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta, tuntuu kä-sittämättömälle, että kaupunginjohtaja Lindelöf, kansliapäällikkö Koivisto ja kaupunginlakimies Ruonala jättivät 29.1.2009 tutkintapyynnön Kotkan Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetuista kaupunginvaltuuston tehtäviin kuuluvan valtuustoaloitteen johdosta. On todennäköiset syyt epäillä, että Lindelöfin, Koiviston ja Ruonalan tutkintapyynnön tarkoituksena on ollut estää Kotkan Perussuomalaisten valtuustotyöskentely. Tämä pyrkimys on luonnollisesti aiheuttanut haittaa ja vahinkoa myös Kymenlaakson Voi-manpesä -hank¬keen valmistelulle. Asianomistajan asemani perustuu Suomen perustuslain 118 §:n 3 momentin säännökseen: Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuo-mitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa. Selvyyden vuoksi totean, että minä olen tämän lainkohdan tarkoittama jo-kainen. 2)   Kuntalaki 17.3.1995/365 Suomen perustuslain (11.6.1999/731) 2 §:n (Kansanvaltaisuus ja oikeus-valtioperiaate) 2 momentin mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Sama periaate on ilmaistuna kuntalain 27 §:ssä (Osallistumis- ja vaikutta-mismahdollisuudet). Tämän lainkohdan mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää muun muassa järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa sekä avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua. Kuntalain 15 b §:n (Valtuustoryhmä ja sen toiminnan tukeminen) 2 mo-mentin mukaan valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi kunta voi tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikut-tamismahdollisuuksia. Tukea myönnettäessä on yksilöitävä tuen käyttötar-koitus. Edellä olevin perustein on todettavissa, että lainsäätäjän tarkoituksena on ollut luoda kansalaisille edellytykset omaehtoisesti osallistua ja vaikuttaa elinympäristönsä kehittämiseen. Kotkan Perussuomalaiset ovat selkeästi ilmaisseet toimintansa tavoitteeksi muuttaa kaupungin poliittista järjestel-mää avoimempaan suuntaan sekä huolehtia ammattitaitoisen hoitohenkilö-kunnan työhyvinvoinnista ja mielenterveyspotilaiden tulevaisuudesta Kot-kassa. Tämä on hyvin sopusoinnussa lainsäätäjän tarkoituksen ja valmiste-lussani olevan Kymenlaakson Voimanpesä -hankkeen tavoitteiden kanssa. Näin ollen tuntuu varsin käsittämättömälle kaupunginjohtaja Lindelöfin, kansliapäällikkö Koiviston ja kaupunginlakimies Ruonalan 29.1.2009 jät-tämä tutkintapyyntö Kotkan Perussuomalaisten valtuustoryhmää vastaan valtuustoaloitteen johdosta. Tällaista tapausta varten on olemassa kuntalain 11 luvun säännökset oi-kaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen käyttämisestä. Kunnan jäsenellä tai asianomaisella on oikeus tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus kunnan muiden viranomaisten kuin valtuuston päätöksistä, josta tehdään kunnallisvalitus. Oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle elimelle ja se on kunnallisvalituksen pakollinen esivaihe. Kunnallisvalituksen voi tehdä asi-anosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvolli-suuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja kunnan jäsen. Koska olen Kotkan kaupungin asukas eli Kotkan kunnan jäsen, ja kaupun-ginjohtaja Lindelöfin, kansliapäällikkö Koiviston ja kaupunginlakimies Ruonalan 29.1.2009 jättämä tutkintapyyntö vaikuttaa valmistelussani ole-vaan Kymenlaakson Voimanpesä -hankkeeseen, minulla on oikeus määrä-tyin edellytyksin tehdä asiassa kuntalain 90 § tarkoittama kunnallisvalitus. Kun olen Lindelöfin, Koiviston ja Ruonalan lainvastaisen toimenpiteen vuoksi kärsinyt ainakin vahinkoa, ellen jopa oikeudenloukkauksen, niin minulla on tälläkin perusteella oikeus vaatia heidän tuomitsemistaan ran-gaistukseen ja vahingonkorvausta Kotkan kaupungilta. 3)   Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (11.7.1997/689) 1 luvun 14 § Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos virallinen syyt-täjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai esitutkintaviranomainen taikka syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se keskeyte-tään taikka lopetetaan. Asianomistajan oikeudesta nostaa syyte julkista teh-tävää hoidettaessa tehdystä rikoksesta säädetään perustuslain 118 §:n 3 momentissa. (27.6.2003/647) Olen 12.2.2009 jättänyt asiassa tutkintapyynnön Kymenlaakson poliisilai-tokselle. Kotkan käräjäoikeudelle postitse lähettämäni, 26.2.2009 päivätyn, tutkintailmoituksen kopiosta ilmenee, että asian tutkinnanjohtajana toimii rikoskomisario Juha Paukkunen Kouvolan poliisiasemalta. Siinä tapauksessa, että virallinen syyttäjä päättää jättää syytteen nostamat-ta, minulla on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 14 §:n nojalla joka tapauksessa asianomistajan asema ja siten voin nostaa syytteen julkista tehtävää hoidettaessa tehdystä rikoksesta 4)   Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (11.7.1997/689) 1 luvun 14 § Kotkan oikeusaputoimisto on tehnyt asiassa 9.4.2009 myönteisen oikeus-apupäätöksen, asianumero 7/385/235/2009. Tämän päätöksen jätin torstaina 16.4.2009 käräjäoikeuden kansliaan. Oikeusapulain (5.4.2002/257) 7 §:n (Oikeusavun rajoitukset) mukaan oi-keusapua ei anneta, jos 1)   asialla on hakijalle vähäinen merkitys; 2)   se olisi selvästi tarkoituksetonta verrattuna hakijalle siitä koituvaan hyötyyn; 3)   asian ajaminen olisi oikeuden väärinkäyttämistä; tai 4)   asia perustuu siirrettyyn oikeuteen ja on aihetta otaksua siirron tapahtu-neen oikeusavun saamiseksi. Edellä olevan mukaan Kotkan oikeusaputoimisto on katsonut; että asialla on minulle vähäistä suurempi merkitys, oikeusavun antaminen on tarkoi-tuksenmukaista, asian ajaminen ei ole oikeuden väärinkäyttämistä eikä se perustu siirrettyyn oikeuteen. Tälläkin perusteella olen asiassa asianomistajana. Päiväys ja allekirjoitus 17. huhtikuuta 2009

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä