Olen ollut jo kuukausi ihastuneena erääseen tyttöön. Olen tullut tytön kanssa aina hyvin toimeen ja liikuimme paljon yhdessä ihan kahdestaankin. Emme "virallisesti myöntäneet" seurustelevamme, mutta kaikki ulkopuoliset kyllä näkivät meidän olevan yhdessä vähän liikaa ollaksemme pelkkiä kavereita. Emme koskaan edes halanneet tms, mutta silti se tuntui niin oikealta seurustelulta.
Sitten kuulin (vahingossa) eräissä bileissä viikolla, että tämä tyttö olikin alkanut seurustella erään toisen pojan kanssa. Siitä alkoi oma henkilökohtainen Helvettini. Vähän tuon jälkeen lähdin talosta ulos ja kävin viiltämässä ranteeni. Terä ei mennyt kovinkaan syvälle, mutta kipu tuntui ihanalta siinä vaiheessa. Raivostuin lisää ja aloin potkimaan kaikkea. Hieman rauhoituttuani menin kiipesin kaiteen luokse ja ajattelin hypätä läheiseen koskeen. Viime hetkellä päätin kuitenkin laskeutua alas. Takaisin talolle päästyäni kaikki tietysti ihmettelivät, mihin olin kesken kaiken häipynyt ja palanut lähes hulluna takaisin. Käskin kaikkia painumaan vittuun ja menin sitten masentamaan koko loppu bileiden ajaksi.
Seuraavana päivänä oli jälleen ihanasti koulua, masensin edelleen nurkassa. Koko ajan joku yritti kysyä, mikä minulla on, mutta en vastannut heille. Koulun jälkeen menin kuitenkin porukan kanssa läheiseen kauppaan ostamaan jotain pientä syötävää. Olin jättänyt aamiaisen ja kouluruoan väliin. Siinä tietysti jokainen yritti vuorollaan selvittää, mikä helvetti mulla oli ja ite yritin pitää naamaani peruslukemilla jokaisen arvauksen kohdalla, vaikka aika moni osuikin oikeaan jossain välissä. Sitten yksi kaveri näki vahingossa ranteeni. Eihän siinä mitään isoa jälkeä ollut, mutta tottakai se alko kyseleen kaikkea paskaa siitä. Vastasin vaan, et "Sillon kipu oikeesti autto".
En tiedä, miten jaksan taas maanantaina nähdä kaverit, jotka kyselee kaikkee musta ja mun ranteesta. Koko hohto elämään katosi yhden tytön takia. Miten helvetissä saan tän surun pois, mikään ei helpota. Välillä vähän parempaa, sitten taas muistan sen tytön kauniit silmät ja masennun entisestään. Kohta varmaan opettajatkin alkaa kysellä jotain, huomaa mun ranteen ja ilmottaa porukoille ja kaikille muille ääliöille.
Pelkään, etten pääse siitä tytöstä koskaan yli. En jaksa välittää mistään, ensi viikolla 3 koetta, vedän varmaan jokaisesta nelosen. Mitä helvettiä mä teen?
Tyttö lähtikin sitten toisen matkaan
Itsemurha aika lähellä...
131145
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
voi kyynel kylläpä on rankka elämä sulla, olisit vaan hypänny sinne koskeen!!!!
se turpasi kiinni kun et mistään tuskasta mitään ymmärrä.
sinä ymmärrät? säälikää vaan itteänne sehän se auttaa...mene ja hyppää sinne koskeen alottajan perässä
Odotat..kyllä kaikki ajan kanssa muuttuu hyväksi (: Elät päivä kerrallaan. Jossaa vaiheessa voit puhuu jollee ammattilaiselle tai jätkät ei ehkä viitti, en tiiä..itsemurhaahan sä et tee...
Ei yhden tytön takia kannata elämäänsä pilata, vaikka olisi kuinka ihana ihminen ollut kyseessä. Löydät varmasti paljon ihanemman ja paremman tytön itsellesi. Viiltely kannattaa lopettaa heti alkuunsa, itselleni jäänyt, luultavasti ikuiset arvet käteeni ja jalkaani.. Itselläni oli samanlainen tapaus jokunen aikaa sitten ja jälkeenpäin ajateltuna pilasin elämäni yhden pojan takia aivan turhaan. Viiltelin, join alkoholia lähes päivittäin ja vedin myös lääkkeitä alkoholin kanssa sekaisin. Useasti oli kuolema lähellä ja vasta kavereideni puututtua asiaan, tajusin tilanteen. En myöskään seurustellut kyseisen pojan kanssa, mutta olimme kuitenkin vähän enemmän kuin kavereita. Poika ei vastannut useisiin viikkoihin viesteihini ja mesessäkään häntä ei näkynyt. Parin kuukauden päästä poika oli kuin mitään ei olisi tapahtanut, mutta sain kuitenkin tietää, että hänellä oli joku toinen ja se riitti mulle. Sillä hetkellä itsensä satumattinen ja siitä aiheutunut kipu tuntui aivan mahtavalta.
Jep, kuten joku jo sanoikin, että yhden tytön takia ei kannata hypätä sillalta tai ruveta viiltelemään ranteita auki, et tule saavuttamaan sillä mitään. Katse kohti tulevaisuutta ja jätä tyttö omaan maailmaansa.
Tosiaan, se pieni helvetti kun oma sydän särkyy tuntuu alkuvaiheessa todella kamalalta. Muistathan silti, että tyttö ei läheskään ole ainoa koko maailmassa? Viiltely ei auta kyllä yhtään, suklaa enemmänkin. Jospa kerrot tälle tytölle, mitä tunnet? Saisit tuntolastisi kipattua. Tsemppiä! : ) -neulatsuonissa
Kun oot 9-kymppinen niin tiedät että tää tyttö-juttu oli murheista pienin. Monet pakit olen minäkin saanut ja suhteet epäonnistuneet. Itku ja suru voi kuuluakin tähän ku suhde ei lähtenyt käyntiin kunnolla tai loppui. Mutta kipu ja itsensä satuttaminen voi jättää oikeita arpia. Henkiset menee pois sillä tää juttu ei ole maailmanloppu. Olo helpottaa. Jos juttuu tulee näist arvist niin ne asiat selviteään tai sitten ne unohdetaan. Mutta alle 2 viikossa asiat on jo normaalilla mallilla. Ja mun 2 viikon arvio on aika isokin. Voi 4 päivää vaan mennä.
samanlainen tilanne enkä murjoa missään nurkassa vaan olen päättäväinen
.......
TYHMÄ
Kerää ittes mies!!!!! Tiiän... Tai itte asiassa en tiiä miltä toi tuntuu, mut KAIKKI mikä ei tapa vahvistaa!!! Muista se!!!
Mulle kävi noin kolme vuotta sitten täysin samalla tavalla kuin sulle, eli tiedän miten järkyttävän pahalta sellainen tuntuu.. Meni vuosi, etten pystynyt olemaan päivääkään ajattelematta tapahtunutta (satuin itse näkemään miten tyttöni oli toisen kanssa sängyssä..) ja vielä nykyäänkin se asia tulee usein mieleen. Ei enää niin piinaavana mutta kuitenkin.
Olin siis todella maassa pitkän aikaa. Mutta nyt asiaa osaa tarkastella paremmin, pysty miettimään mitä olis pitäny tehdä ja mitä ei, mitä tästä oli opittavissa jne..
Ollaan sen tytön kanssa nyt puheväleissä mutta hän ei merkitse minulle enää yhtään mitään, anteeksi hän on tavallaan pyytänyt "ohimennen".
Pariin vuoteen en edes pystynyt kiinnostumaan kenestäkään tytöstä, kunnes tuli se päivä kun löysin nykyisen tyttöystäväni.. Hänen kanssaan pystyn puhumaan kaikesta, toisin kuin "exäni" ja ollaan sovittu että puhutaan asiat halki ennenkuin tehdään mitään typerää.. Eli jotakin siitä edellisestä tapauksesta opittiin :)
Eli yritän tässä sanoa oman esimerkin kautta, että paistaa se päivä vielä sullekin, vaikka se ei nyt siltä tunnu ja maailma on mustana.
Ei muuta kun tsemppia! Jos minä siitä selvisin niin selviät sinäkin, ja nyt olen onnellisempi kuin ikinä.